Tuli mieleen se meidän treffailu. Ja se mielikuva tuntuu hyvältä. Sinä kullanvalkeana ja minä jumissa.
Ne olivat kauniita hetkiä ne. Vain kosketus puuttui.
En mä pysty uskomaan että voisin saada sut vierelleni. Jotenkin aikaa on kulunut liiaksi, että voisin uskoa enää että mua onnistaisi. Olen jotenkin tyytynyt osaani. En edes pysty kuvittelemaan kuinka hyvältä se tuntuisi, vaikka yrittäisinkin.
Onneksi en kuiteskaan ole antanut itseni innostua vielä. Aika hataralta näyttävät kuvitelmani taas. Eivätköhän ne kohta taas kuole.
Ne olivat kauniita hetkiä ne. Vain kosketus puuttui.
En mä pysty uskomaan että voisin saada sut vierelleni. Jotenkin aikaa on kulunut liiaksi, että voisin uskoa enää että mua onnistaisi. Olen jotenkin tyytynyt osaani. En edes pysty kuvittelemaan kuinka hyvältä se tuntuisi, vaikka yrittäisinkin.
Onneksi en kuiteskaan ole antanut itseni innostua vielä. Aika hataralta näyttävät kuvitelmani taas. Eivätköhän ne kohta taas kuole.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta aika ei silloin ollut oikea. Nyt asiat ovat toisin. Voisin olla valmis kanssasi jatkamaan siitä mihin jäimme. En vaan tiedä haluatko enää. Haluatko?
kullanvaalealla valkoista hupparia joka oli miehen päällä silloin? Mikset vaan usko itseesi...Mikset vaan luota tulevaisuuteen...Tuntuu niin pahalta katsoa sun kärsivän pystymättä tekemään mitään!
jees. Pitääks mun tulla peseen sun jalkojas ja syöttään sua että uskot?
tulee kaikenlaista hataraa mieleen. Tosi hataraa.
En ole vieläkään jostakin kumman syystä pystynyt unohtamaan.
Ei edes toinen rinnallani tappanut rakkauttani sinuun.
Nyt taasen yksin - sinua odotan, ikuisesti.
En oikein itsekään tiedä miksen tunne olevani rakastamisen arvoinen. Tuntui suorastaan kummalliselta sekin kun ilmoitin niille naikkosille että ei kannata jatkaa. Odotin helpotusta ja kiitoksia. Sainkin hyvin ristiriitaisen reaktion. Miksiköhän näin?
Pohjimmiltani olen hyvin tunteikas ihminen. Minua on äärimmäisen helppo satuttaa, jos on päässyt lähipiiriini. Tuntemattomien ajatuksista en niinkään välitä, ei heillä ole minuun mitään valtaa. En tiedä vaikutanko uhkaavalta, mutta sitä en todellakaan ole.
Mulle olisi hirveä stressi vielä yrittää sua. Tuntuu kuin koko juttu olisi mittari sille onko minulla oikeutta toivoa tulevani rakastetuksi. Epäonnistumisen pelko on suhteeton. Et tiedäkään kuinka paljon olen joutunut kokemaan surua tämän asian tiimoilta. Minun oli vain pakko edes yrittää. Se kostautua mutta en voinut enää sinun kanssasi olla tekemättä mitään.
Olisin taatusti aivan eri ihminen nykyään jos olisin joskus saanut joskus tunteilleni vastakaikua tai ylipäätänsä kokenut rakkaussuhteen.