nyt on etukapseli kiristetty ja repeytynyt rustoreuna kiinnitetty ankkureilla paikoilleen. varauduin kipuihin, mutta eipä ole sattunut laisin. laitettiin interskaleenipuudutus ja se onnistui täydellisesti, sormiin tuli pieni liike vasta klo 20 toimenpidepäivän iltana ja aamulla oli puudutus sitten hävinnyt kokonaan. unta antoivat puudutuksen lisäksi kuitenkin. kipukatetria ei tarvinnut käyttää laisin, se laitettiin puudutuksen laiton yhteydessä kuitenkin paikoilleen.
nyt vartalosidos yötä päivää 4 viikkoa ja sitten alkaa kuntoutus, ulkorotaatio tosin on kielletty 6 viikkoon asti. saikkua vuoden loppuun alustavasti, jatko katotaan käsikirurgin kanssa joulukuussa. tähän asti on ollut turhankin helppoa, mutta eiköhän tuskanirvistykset ala viimeistään kuntoutuksen alkaessa. kun vaan salille pääsisi treenaamaan nopsaan...eipä tässä tämän ihmeempiä, kirpeää talvenodottelua kaikille!
olkapäätähystys
11
1870
Vastaukset
- mennyttä aikaa
punttisalitreenit saat kyllä unohtaa,ja muutkin kättä voimakkaasti rasittavat hommat ihan loppuiäksesi, jos haluat et olkapääsi ei kulu totaalisesti loppuun,ja irtoa uudestaa.tulevaisuuden ennustus ei ole niinkään hyvä miltä nyt tuntuu.
- anest.sh
kyllä tässä "valmentaja"-fyssarin kanssa ollaan toiveikkampia olkapään suhteen. kontaktilajeihin paluu onnistuu 3-4kk kulutta toimenpiteestä, joten saliteeni lienee kuitenkin vähemmän vahingoittava harrastus. ja harjoituksista kun on vara mistä valita, valitsee alkuun oikeat liikkeet oikeilla painoilla, kyllä ne kiinnitykset kestää siinä missä muutkin tikkauksen tulokset esim. vatsaleikkauksissa :) on tässä pahemmastakin suosta noustu, selkä on leikattu, samoin polvi, mutta kyykyt nousee suurilla painoilla ilman mitään ongelmia. tässä kun ollaan aika hiton hyvässä kunnossa jo valmiiksi...tiedätkös yhtään kuinka monta kilpatason urheilijaa itse asiassa on vaivannut jatkuva olkapään sijoiltaan meno? ja vielä rankoissa lajeissa? ja tämä korjaus kun on kaikille sama. että eiköhän tämä tule kestämään harrastustasolla pysyvän puolitotisen potipiltinkin ihan vallan mainiosti :) mutta kiitos kuitenkin vastauksestasi, säily terveenä kylmenevistä ilmoista huolimatta =)
- mennyttä aikaa
anest.sh kirjoitti:
kyllä tässä "valmentaja"-fyssarin kanssa ollaan toiveikkampia olkapään suhteen. kontaktilajeihin paluu onnistuu 3-4kk kulutta toimenpiteestä, joten saliteeni lienee kuitenkin vähemmän vahingoittava harrastus. ja harjoituksista kun on vara mistä valita, valitsee alkuun oikeat liikkeet oikeilla painoilla, kyllä ne kiinnitykset kestää siinä missä muutkin tikkauksen tulokset esim. vatsaleikkauksissa :) on tässä pahemmastakin suosta noustu, selkä on leikattu, samoin polvi, mutta kyykyt nousee suurilla painoilla ilman mitään ongelmia. tässä kun ollaan aika hiton hyvässä kunnossa jo valmiiksi...tiedätkös yhtään kuinka monta kilpatason urheilijaa itse asiassa on vaivannut jatkuva olkapään sijoiltaan meno? ja vielä rankoissa lajeissa? ja tämä korjaus kun on kaikille sama. että eiköhän tämä tule kestämään harrastustasolla pysyvän puolitotisen potipiltinkin ihan vallan mainiosti :) mutta kiitos kuitenkin vastauksestasi, säily terveenä kylmenevistä ilmoista huolimatta =)
kyllä leikattu olkapää joutuu huomattavasti kovemmalle rasitukselle hommassa kui hommassa,verratuna johonkin,vatsaleikkaukseen.luulosi että kiinikkeillä paikoilleen laitettu olkapää tulos, olis yhtä hyvä kuin jonkun "vatsaleikkauksen" on täysi vale, kyllä olkapää on paljon kovemmalla kuin vatsa. pahentaa jatkossa tuo salitreeni olkapäätäsi aivan varmasti, paino ym raskas olkapäätä rasittava treeni.yhtään huipputason urheiliaa en tiedä keneltä menisi jatkuvasti olkapää,paikoiltaan ja leikkausten jälkeen pystyisi täysin harjoittelemaan,kuten ennen.kokemuksesta puhun minulla olkapää laitettu kiinikkeillä kiinni 2 kertaa, minkä seurauksena olkapää ei enään liiku oikein eikä kestä paljon mitään,aikaa on leikkauksesta noin 5v pahentunut vain,kovin terveeltä et vaikuta sinäkään vaikka kuin olet treeneissäsi,"ns kovassa kunnossa"niin kerrohan tarinasi muutaman vuoden päästä, onko monesti irronut kuinka kulunu olkapää on.
- Jonossa
anest.sh kirjoitti:
kyllä tässä "valmentaja"-fyssarin kanssa ollaan toiveikkampia olkapään suhteen. kontaktilajeihin paluu onnistuu 3-4kk kulutta toimenpiteestä, joten saliteeni lienee kuitenkin vähemmän vahingoittava harrastus. ja harjoituksista kun on vara mistä valita, valitsee alkuun oikeat liikkeet oikeilla painoilla, kyllä ne kiinnitykset kestää siinä missä muutkin tikkauksen tulokset esim. vatsaleikkauksissa :) on tässä pahemmastakin suosta noustu, selkä on leikattu, samoin polvi, mutta kyykyt nousee suurilla painoilla ilman mitään ongelmia. tässä kun ollaan aika hiton hyvässä kunnossa jo valmiiksi...tiedätkös yhtään kuinka monta kilpatason urheilijaa itse asiassa on vaivannut jatkuva olkapään sijoiltaan meno? ja vielä rankoissa lajeissa? ja tämä korjaus kun on kaikille sama. että eiköhän tämä tule kestämään harrastustasolla pysyvän puolitotisen potipiltinkin ihan vallan mainiosti :) mutta kiitos kuitenkin vastauksestasi, säily terveenä kylmenevistä ilmoista huolimatta =)
Olen ite julkisella jonossa tähystysleikkaukseen, aikaa enintään 4 kk leikkaukseen. Voisitko kertoa kävitkö julkisella vai ihan yksityisellä? Kerroit että valmentajasi/fysioterapeuttisi antoi aika hyvän ennusteen eli treenitkin onnistuu vaan minkälaiset oli leikanneen lekurin kommentit toipumisesta? Ittelleni on kanssa noi urheilukuviot kovin tärkeitä: punttikselle olis jo kauhea himo ja jotain kamppailulajiakin olis haaveena kokeilla. Lekurit on sanonu että voi onnistuakin muttei luvannut mitään - kun eihän sitä ikinä tiedä kuinka siinä käy. Tolla yhdellä kaverilla tais olla aika negatiivinen kuva leikkauksista - varmaan koska on niin ankeat omakohtaiset kokemukset. Voisitko vielä kertoa kuinka on sujunu elämä yksikätisenä;)? Ootko oikea/vasenkätinen ja kumpi käsi leikattiin? Kiitos jos jaksat vastata!!!
- anest.sh
Jonossa kirjoitti:
Olen ite julkisella jonossa tähystysleikkaukseen, aikaa enintään 4 kk leikkaukseen. Voisitko kertoa kävitkö julkisella vai ihan yksityisellä? Kerroit että valmentajasi/fysioterapeuttisi antoi aika hyvän ennusteen eli treenitkin onnistuu vaan minkälaiset oli leikanneen lekurin kommentit toipumisesta? Ittelleni on kanssa noi urheilukuviot kovin tärkeitä: punttikselle olis jo kauhea himo ja jotain kamppailulajiakin olis haaveena kokeilla. Lekurit on sanonu että voi onnistuakin muttei luvannut mitään - kun eihän sitä ikinä tiedä kuinka siinä käy. Tolla yhdellä kaverilla tais olla aika negatiivinen kuva leikkauksista - varmaan koska on niin ankeat omakohtaiset kokemukset. Voisitko vielä kertoa kuinka on sujunu elämä yksikätisenä;)? Ootko oikea/vasenkätinen ja kumpi käsi leikattiin? Kiitos jos jaksat vastata!!!
juu, kovin negis tuo toinen kommentoija on ja kuten sanottu, olen pahemmastakin suosta noussut kuin mitä tämän olkapään kanssa käyn parhaillaan läpi. tuttu käsikirurgi teki toimenpiteen, alta tunnin homma, ja hänen suustaan tuli kyllä ihan toista tekstiä, kuin mitä tuo toisen vastailijan suusta ja miksi ei tulisi, ei tämä mikään iso vamma/korjaus ollut, minun tehtävänäni on nyt hoitaa tämä loppuun asianmukaisella kuntoutuksella.
julkisella puolella olin hoidettavana, meni kätevästi "firman" kautta tämä hoitopolkuni. ei tämä yksikätisen elämä kovin hankalaa ole, oikea leikattiim ja jäi tämä huonompi vasuri nyt käyttöön. eihän tässä muuta ongelmaa oikein ole, kuin vetoketjut ja nauhat ;) ja tietty muksujen kanssa touhuuminen on hankalaa, esim. pukeminen ja vaipan vaihto, heidän suihkussa käyttö ym. mut onneksi ukolla on toimivat kädet ;) se vaan kun ei ole kipuja, niin saa olla tarkkana, ettei tee mitään "laitonta" leikatulla kädellä, jotenkin ei osaa yhtään varoa (toki vartalosidos on yötä päivää).
mutta tsemppiä vaan sinulle, kysele jos tulee jotain vielä mieleen! - anest.sh
mennyttä aikaa kirjoitti:
kyllä leikattu olkapää joutuu huomattavasti kovemmalle rasitukselle hommassa kui hommassa,verratuna johonkin,vatsaleikkaukseen.luulosi että kiinikkeillä paikoilleen laitettu olkapää tulos, olis yhtä hyvä kuin jonkun "vatsaleikkauksen" on täysi vale, kyllä olkapää on paljon kovemmalla kuin vatsa. pahentaa jatkossa tuo salitreeni olkapäätäsi aivan varmasti, paino ym raskas olkapäätä rasittava treeni.yhtään huipputason urheiliaa en tiedä keneltä menisi jatkuvasti olkapää,paikoiltaan ja leikkausten jälkeen pystyisi täysin harjoittelemaan,kuten ennen.kokemuksesta puhun minulla olkapää laitettu kiinikkeillä kiinni 2 kertaa, minkä seurauksena olkapää ei enään liiku oikein eikä kestä paljon mitään,aikaa on leikkauksesta noin 5v pahentunut vain,kovin terveeltä et vaikuta sinäkään vaikka kuin olet treeneissäsi,"ns kovassa kunnossa"niin kerrohan tarinasi muutaman vuoden päästä, onko monesti irronut kuinka kulunu olkapää on.
uskaltaisin väittää, että olkapäätäkin kovemmalle rasitukselle joutuu jokapäiväisessä elämässä, harrastuksista puhumattakaan, polvet ja selkä. niin ja nilkkakin on leikattu, tai akillesjänne siinä mukana, joten on tässä onneksi tullut aina kuntouduttua vallan mainiosti kilpailukuntoon saakka(en enää touhuile tosin kilpatasolla).
ja tiedän kyllä aika tavalla ortopedian leikkaustuloksista, joten tämän vamman kanssa en jaksa ajatella mitään musertavia tuloksia harrastustani ajatellen. kun oikeaoppisestihan treenataan myös vallan muuta, kuin vain lihasta, kyllä siinä treenataan samalla syviäkin rakenteita, jotka ovat nivelen tukirakenteen perusta. ja, labrum-vaurio on aika hankala saada ilman sijoiltaanmenoa...ja ankkurit eivät tule olemaan este olkanivelen liikkuvuudelle, koska ne ovat sulavaa kamaa, kiinnittävät nivelkuopan reunan rustoisen osan luuhun kiinni ja hupsis, katoaavat. ja sitten olisi aika hauska tietää, mikä tämän kiinnityksen ym ja kuluman välinen yhteys on? tommoset kuluma asiat, toipumiset ym ovat niin yksilöllistä, että se miten sinulle on käynyt, ei todellakaan välttämättä ole minun tulevaisuuteni. vammani olisi voinut olla paljon pahempi, tapaturman laadun huomioonottaen, joten suht.kestävää tekoa se on jo valmiiksi (kirurgin suusta). ja näin pienillä vammoilla en tosiaan odota risuista tulevaisuutta, siinä et saa päätäni kääntymään. pitkän, rankan ja monipuolisen harrastustaustankin jälkeen nivelpinnoissa ei ollut mitään vikaa, kauttaaltaan siistit, samoin aikanaan polvessa. minut on näköjään tehty liikkumaan ;) ja kyllä, voin tulla sanomaan 5 vuoden kuluttua, missä kunnossa olkapääni on - asiat kun voi tehdä kolmella tavalla: oikein, väärin ja sinne päin. Arvaa mihin minun "valmennus" tähtää? iloisempia päiviä sinulle! - sinililja
anest.sh kirjoitti:
juu, kovin negis tuo toinen kommentoija on ja kuten sanottu, olen pahemmastakin suosta noussut kuin mitä tämän olkapään kanssa käyn parhaillaan läpi. tuttu käsikirurgi teki toimenpiteen, alta tunnin homma, ja hänen suustaan tuli kyllä ihan toista tekstiä, kuin mitä tuo toisen vastailijan suusta ja miksi ei tulisi, ei tämä mikään iso vamma/korjaus ollut, minun tehtävänäni on nyt hoitaa tämä loppuun asianmukaisella kuntoutuksella.
julkisella puolella olin hoidettavana, meni kätevästi "firman" kautta tämä hoitopolkuni. ei tämä yksikätisen elämä kovin hankalaa ole, oikea leikattiim ja jäi tämä huonompi vasuri nyt käyttöön. eihän tässä muuta ongelmaa oikein ole, kuin vetoketjut ja nauhat ;) ja tietty muksujen kanssa touhuuminen on hankalaa, esim. pukeminen ja vaipan vaihto, heidän suihkussa käyttö ym. mut onneksi ukolla on toimivat kädet ;) se vaan kun ei ole kipuja, niin saa olla tarkkana, ettei tee mitään "laitonta" leikatulla kädellä, jotenkin ei osaa yhtään varoa (toki vartalosidos on yötä päivää).
mutta tsemppiä vaan sinulle, kysele jos tulee jotain vielä mieleen!Minäkin olen menossa leikkaukseen.
Kerro hieman millaisena koit itse leikkauksen? Tähystysleikkaushan se oli?
Kipuja toimenpiteen aikana? Muuta huomioitavaa? - anest.sh
sinililja kirjoitti:
Minäkin olen menossa leikkaukseen.
Kerro hieman millaisena koit itse leikkauksen? Tähystysleikkaushan se oli?
Kipuja toimenpiteen aikana? Muuta huomioitavaa?tietysti ammattini puolesta tiesin tarkasti leikkaukseen liittyvät asiat, häärään enimmäkseen ortopedian anestesioissa aina kun valita saa. mutta toki potilaana kaikki kokee erilailla.
tähystämällä saivat siis korjattua, kahdesta kanavasta. minulle laitettiin kesto-interskaleenipuudutus, eli puudutus katetrin kera tuosta solisluun yläpuolelta. se ei ollutkaan niin ällöttävää, kuin kuvittelin etukäteen, se oikea puudutuspaikkahan etsitään semmosella neula-sähkö yhdistelmällä (minun kohdalla ei käytetty sitä sähköä, hermo antaa kyllä sätkyt ilman sitäkin). toimenpiteen olisi todennäköisesti saanut tehtyä pelkällä puudutuksella, mutta yleensä aikatauluista johtuen puudutuksen edistymistä ei odotella (siis meillä), vaan annetaan unta perään (jolloin se puudutus sitten on päällä kun herää). eli kipuja ei toimenpiteen aikana ollut =) nukutuksen jälkeen sitten keikautetaan yleensä kylkiasentoon, joskus puoli-istuvaan (riippuu ortopedista ja suunnitellusta toimenpiteestä).
olin varautunut kipuihin (heräämössä tuntuu lähes kaikki olevan aika kipeitä, olkapää on vähän semmoinen toimenpide kohde). mutta koko käpälä oli umpipuuduksissa, eikä tiennyt koko käden olemassaolosta mitään, joten eipä sattunutkaan yhtään! illalla klo 20 aikaan tuli sormiin pieni liike ja aamulla sitten puudutus oli hävinnyt kokonaan, ja ensimmäiset tuntemukset tuli. se oli lähinnä semmosen kiristyksen tunnetta (olkapäässä kaikki on niin pieneen tilaan ahdettu, että pienikin turvotus tuntuu), mutta missään nimessä se ei ollut kipua. kuitenkin on tärkeää syödä muutama päivä niitä särkylääkkeitä säännöllisesti, vaikkei missään tuntuisikaan!
uutta opeteltavaa on nyt ollut yksikätisenä, varsinkin kun käytössä on tämä huonompi eli vasen. yllättävän hyvin tässä on pärjännyt, lastenkin kanssa. nuo fysioterapia harjoitukset jotka saa, on syytä ottaa vakavasti. varsinkin kyynärpää tuntuu jumittuvan todella nopeasti. sain vinkin puristella tennispalloa, ja se onkin stressileluna lähes koko ajan ;) saa hauiskin vähän töitä...lähden ensiviikosta alkaen takaisin salille, hyvä aineenvaihdunta parantaa kudosten toipumista. kanto/vartalosidos on yötä päivää sen neljä viikkoa (sen tarpeellisuus ja pitoaika riippuu toimenpiteestä).
mutta siis todella positiivisesti olen kokenut koko homman, kuntoutus on sitten uusi haaste, kun liikeradat on avattava uudestaan ym. silloin pitää muistaa aloittaa uudestaan kipulääkitys tarpeeksi ajoissa! onnea ja menestystä sinulle toimenpiteeseen! - mennyttä aikaa
anest.sh kirjoitti:
uskaltaisin väittää, että olkapäätäkin kovemmalle rasitukselle joutuu jokapäiväisessä elämässä, harrastuksista puhumattakaan, polvet ja selkä. niin ja nilkkakin on leikattu, tai akillesjänne siinä mukana, joten on tässä onneksi tullut aina kuntouduttua vallan mainiosti kilpailukuntoon saakka(en enää touhuile tosin kilpatasolla).
ja tiedän kyllä aika tavalla ortopedian leikkaustuloksista, joten tämän vamman kanssa en jaksa ajatella mitään musertavia tuloksia harrastustani ajatellen. kun oikeaoppisestihan treenataan myös vallan muuta, kuin vain lihasta, kyllä siinä treenataan samalla syviäkin rakenteita, jotka ovat nivelen tukirakenteen perusta. ja, labrum-vaurio on aika hankala saada ilman sijoiltaanmenoa...ja ankkurit eivät tule olemaan este olkanivelen liikkuvuudelle, koska ne ovat sulavaa kamaa, kiinnittävät nivelkuopan reunan rustoisen osan luuhun kiinni ja hupsis, katoaavat. ja sitten olisi aika hauska tietää, mikä tämän kiinnityksen ym ja kuluman välinen yhteys on? tommoset kuluma asiat, toipumiset ym ovat niin yksilöllistä, että se miten sinulle on käynyt, ei todellakaan välttämättä ole minun tulevaisuuteni. vammani olisi voinut olla paljon pahempi, tapaturman laadun huomioonottaen, joten suht.kestävää tekoa se on jo valmiiksi (kirurgin suusta). ja näin pienillä vammoilla en tosiaan odota risuista tulevaisuutta, siinä et saa päätäni kääntymään. pitkän, rankan ja monipuolisen harrastustaustankin jälkeen nivelpinnoissa ei ollut mitään vikaa, kauttaaltaan siistit, samoin aikanaan polvessa. minut on näköjään tehty liikkumaan ;) ja kyllä, voin tulla sanomaan 5 vuoden kuluttua, missä kunnossa olkapääni on - asiat kun voi tehdä kolmella tavalla: oikein, väärin ja sinne päin. Arvaa mihin minun "valmennus" tähtää? iloisempia päiviä sinulle!leikkauksen riski kulumiseen,on erittiän suuri eli leikkaus lisää kulumista huomattavasti,voihan nivelpinnat nyt olla siistit ? palataan 31.10.2010 asiaan.
- anest.sh
mennyttä aikaa kirjoitti:
leikkauksen riski kulumiseen,on erittiän suuri eli leikkaus lisää kulumista huomattavasti,voihan nivelpinnat nyt olla siistit ? palataan 31.10.2010 asiaan.
ota mikälähde tahansa, niin se on kyllä niin, että kulumien syntyyn tarvitaan aineenvaihduntahäiriö nivelpintoja rakentavissa ja korjaavissa tekijöissä. eli pelkkä mekaaninen ym tekijä ei yksin tähän riitä, totta kai liiallinen rasitus, ikä ym tekijät vaikuttavat omalta osaltaan häiriön syntyyn, mutta noin yleisesti ottaen oletuksesi on väärä ;)
samoin nykyään käytettävien ommeltavien ankkureiden käytön myötä uudelleensijoiltaanmenoja ei ole todettu (edellyttäen tietysti, että hoito-ohjeita/kuntoutusta ei ole laiminlyöty), tämän voit tarkistaa tampereella toimivan palveluntarjoajan sivuilta (itse tiesin sen jo entuudestaan, työni sivussa oppii kaikkea uutta kivaa). vanhojen harrastusten pariin palaaminen onnistuu yleensä täysin (tottakai riippuen vamman laajuudesta, sekä yleisesti toipumisesta, mahdolliset tulehdukset tai laiminlyönneistä johtuvat ongelmat toki hidastavat paluuta sekä vaikuttavat lopulliseen leikkaustulokseen). ja jos kontaktilajeihin paluu onnistuu 3-4kk toimenpiteestä, niin oikeesti: onko salitreeni verrattavissa jääkiekkoon tai taistelu/kamppailulajeihin? hallitut liikkeet puhtaalla tekniikalla?
muutenkin sinulla on se itsepintainen TIETO siitä, että olkapääni on iäksi menetetty. miksiköhän näin? on se kumma, kun minua hoitaneet ammattilaiset eivät näe asiaa suinkaan noin, päinvastoin. ja olen kyllä ottanut huomioon tulevaisuuden harjoituksia miettiessäni sen, että tämä on tosiaankin operoitu - en minäkään täällä vallan pilvilinnoissa elä.
mutta niinhän sanotaan - asenne ratkaisee, mottoni ei todellakaan ole "positiivisuus on perseestä". selkäni ja polveni ennuste oli aikalailla huono (varsinkin selän), mutta kuinka ollakkaan, sitkeästi niistä selvitty ja kummallakaan ei ole minkäänlaisia vaikutuksia tänä päivänä harrastukseeni. samalla selällä, josta oli nikamankaaret poikki ja käytännöllisesti katsoen alin lannenikama oli irti ristiluusta, puolittainen halvausuhka päällä, josta sanottiin että elinikäinen riesa leikattunakin ym. on kaksi raskauttakin käyty läpi, jota pidettiin ennen leikkausta melkein mahdottomana asiana.
että älä nyt oikeesti jaksa keksiä minun tulevaisuudelleni yhden olkapään pienen vamman takia mitään negatiivisia näkymiä! ja olisi tosi kiva, kun ottaisit asioista selvää tarkemmin, etkä vaan uskoisi itse omiin harhaluuloihisi ;) ymmärrän toki, että ei ne treenit olkapään suhteen voi alkaa heti täydellä teholla, ei tulisi mieleenikään moinen, varmasti ottaa aikaa ennen kuin voima ja liike palaa - mutta ne palaa, yritystä eikä motivaatiota ainakaan puutu. ja eihän minun kannata yhden nivelen takia uhrata koko kroppaa? se kestää sen minkä kestää, mutta mennyttä aikaa salilla käynti ja kehitys ei varmasti ole, ennen kesää temmon penkistä enkat, sovitaanko näin?;)
ja ennen kuin keksit lisää sadepilviä pääni päälle, muistutan vielä, että oman tilanteeni parhaat ja oikeat tiedot saan käsikirurgilta (sattuu olemaan perhetuttu) sekä ihanalta valmentaja-fyssariltani, joten ehkä kannattaa unohtaa nuo lähes koomisilta kuulostavat "leikkaus lisää kulumia" jutut...tai keksi vain, nauru pidentää ikää ;)
tämä meidän kädenvääntö asiasta on aika lapsellista, lukijoilleen tarjoaa vähällä rahalla hyvää viihdettä. minulla ei ole asiasta muuta sanottavaa enää, kuin että ollaan sitä pahemmastakin suosta noustu. ja että turvallista talvenodottelua sinulle :) - Helsky
anest.sh kirjoitti:
tietysti ammattini puolesta tiesin tarkasti leikkaukseen liittyvät asiat, häärään enimmäkseen ortopedian anestesioissa aina kun valita saa. mutta toki potilaana kaikki kokee erilailla.
tähystämällä saivat siis korjattua, kahdesta kanavasta. minulle laitettiin kesto-interskaleenipuudutus, eli puudutus katetrin kera tuosta solisluun yläpuolelta. se ei ollutkaan niin ällöttävää, kuin kuvittelin etukäteen, se oikea puudutuspaikkahan etsitään semmosella neula-sähkö yhdistelmällä (minun kohdalla ei käytetty sitä sähköä, hermo antaa kyllä sätkyt ilman sitäkin). toimenpiteen olisi todennäköisesti saanut tehtyä pelkällä puudutuksella, mutta yleensä aikatauluista johtuen puudutuksen edistymistä ei odotella (siis meillä), vaan annetaan unta perään (jolloin se puudutus sitten on päällä kun herää). eli kipuja ei toimenpiteen aikana ollut =) nukutuksen jälkeen sitten keikautetaan yleensä kylkiasentoon, joskus puoli-istuvaan (riippuu ortopedista ja suunnitellusta toimenpiteestä).
olin varautunut kipuihin (heräämössä tuntuu lähes kaikki olevan aika kipeitä, olkapää on vähän semmoinen toimenpide kohde). mutta koko käpälä oli umpipuuduksissa, eikä tiennyt koko käden olemassaolosta mitään, joten eipä sattunutkaan yhtään! illalla klo 20 aikaan tuli sormiin pieni liike ja aamulla sitten puudutus oli hävinnyt kokonaan, ja ensimmäiset tuntemukset tuli. se oli lähinnä semmosen kiristyksen tunnetta (olkapäässä kaikki on niin pieneen tilaan ahdettu, että pienikin turvotus tuntuu), mutta missään nimessä se ei ollut kipua. kuitenkin on tärkeää syödä muutama päivä niitä särkylääkkeitä säännöllisesti, vaikkei missään tuntuisikaan!
uutta opeteltavaa on nyt ollut yksikätisenä, varsinkin kun käytössä on tämä huonompi eli vasen. yllättävän hyvin tässä on pärjännyt, lastenkin kanssa. nuo fysioterapia harjoitukset jotka saa, on syytä ottaa vakavasti. varsinkin kyynärpää tuntuu jumittuvan todella nopeasti. sain vinkin puristella tennispalloa, ja se onkin stressileluna lähes koko ajan ;) saa hauiskin vähän töitä...lähden ensiviikosta alkaen takaisin salille, hyvä aineenvaihdunta parantaa kudosten toipumista. kanto/vartalosidos on yötä päivää sen neljä viikkoa (sen tarpeellisuus ja pitoaika riippuu toimenpiteestä).
mutta siis todella positiivisesti olen kokenut koko homman, kuntoutus on sitten uusi haaste, kun liikeradat on avattava uudestaan ym. silloin pitää muistaa aloittaa uudestaan kipulääkitys tarpeeksi ajoissa! onnea ja menestystä sinulle toimenpiteeseen!Hei vaan!
Tulen nyt vähän jälkijunassa mukaan tähän keskusteluun.
Olin myöskin olkapään tähystyksessä 26.10, ilmeisesti samoihin aikoihin kuin nimim. -anest.sh-. Siis tällä hetkellä operaatiosta on aikaa 6 viikkoa.
Vammani syntyi kaatumisen yhteydessä 1½ viikkoa ennen operointia.
Olen liikuntaa harrastava 56 vuotias naishenkilö.
Leikkauksesta en kyllä tiennyt etukäteen oikeastaan paljoakaan, sillä keskustelin lääkärin kanssa ainoastaan puhelimessa ja operaatio päätettiin tehdä mahdollisimman pian.
Minulta kiinnitetiin vaurioitunut labrum ja lisäksi hauisjänteestä poistettiin jonkin verran vaurioitunutta kudosta ja jänne ankkuroitiin myöskin luuhun kiinni.
Leikkaus suoritettiin yksityisellä puolella päiväkirurgiassa ja tietääkseni kaikki meni aivan hyvin.
Kotiutusohjeet olivat mielestäni kyllä vähän
puutteelliset ja ne annettiin minulle kun olin vielä osittain "unenpöpperöinen".
Siksi tässä vähän haluaisinkin muiden vastaavan leikkauksen läpikäyneiden kokemuksia ja kommentteja.
Minulle laitettiin kantoside käteen lähtiessäni
polilta ja sanottiin, että sen voi ottaa yöksi pois.
Muistaakseni enismmäisen yön nukuin kuitenkin
kantositeessä(vartalosidettä en oikeastaan ole
käyttänyt, sitä ei mitenkään erityisesti opastettu.
Öisin kuitenkin olen käyttänyt erilaisia tyynyjä
tukemaan leikattua kättäni- nukkuen selälläni tai
vasemmalla kyljelläni- ylävartalon lievä kohoasento tuntui helpottavalta.
Kantosidettä olen käyttänyt päivisin pääsääntöisesti reilun 5 viikkoa.
Lääkityksen vähensin muutaman päivän kuluttua operaatiosta. Asiasta soittelin kyllä leikanneelle lääkärille ja hän oli myöskin sitä mieltä, että ei tarvitse ottaa lääkkeitä, jos ei ole särkyjä.
Öisin tietysti jouduin ottamaan lääkettä pidempään.
Joinakin öinä olen joutunut nousemaan ylös ja vähän jumppauttanut kättä niin kivut ovat vähentyneet ja kun olen mennyt uudestaan nukkumaan niin olen saanut nukuttua ilman lääkkeitä.
En mielelläni haluaisi syödä niitä turhaan, luulempa että niitä vielä joutuu elämässään kuitenkin syömään pahempiinkin kipuihin.
Fysioterapeutin ohjauksessa olen käynyt 16.12
alkaen kerran viikossa. Kotona jumppautan itse
kättäni pikkuhiljaa liikeiden määrää lisäten
annettujen ohjeisen mukaan.
Tällä hetkellä mennään vielä kyllä alatasolla, jonkin verran kipeän käden omia voimiakin hyväksi käyttäen.
Miten tästä eteen päin?
Ensi maantaina tapaan käteni leikanneen lääkärin ja toivon mukaan saan taas lisää uskoa, että kyllä tästä vielä toimiva käsi tulee.
Jostain netistä lueskelin että kyseinen leikkaus
on tehty myöskin huipputason voimistelijalle ja jos hän kerran pystyy jatkaan huippu-voimistelijan uraansa niin miksi kyseinen operaatio ei muka onnistuisi meille "tavalliselle
aktiivikuntoilijoillekin" riittävän hyvin.
Netistä puheen ollen jossain näin varsin hyviä kuvia kyseisestä leikkauksesta ja kuntoutuksesta
ohjeita - vaan enpä laittanut sivua muistiin
ja nyt en sitä ole uudestaan löytänyt.
Jatketaan juttua ja kannustetaan toisia. Tämä on todellakin "pikkujuttu". Isompien asioiden rinnalla. Osittain näistä isoista asioista johtuen olen itsekin nyt vasta tällä palstalla-
ja tietysti yksikätisenä ei ole ollut haluja paljon kirjoitella.
Tämä kirjoittaminen on omalta osaltaan myöskin jumppaa ja kipeän käden harjoittamista,että tästä sitten taas jatketaan ja pidetään mieli iloisena ja toivotaan Hauskoja Joulun aluspäiviä-eipähän tarvitse kovin paljon siivoilla ja touhuta, kun täytyy vaan hyväksyä se, ja antaa Juhlan tulla.
Tsemppiä vaan kaikille muillekin jotka jaksoitte
lukea juttuani tänne saakka!
(Päivitän tämä myöskin uutena aiheena)
Terv Helsky
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762099Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361741Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101441Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2311228Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu601212Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161060Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58972- 60969