olen nolo!!

Kuule tuttu juttu. Ihastunut ihminen vaikuttaa usein täydeltä idiootilta. Toisten mielestä se on varmaan suloista, toisia se ehkä vituttaa. Itse en ole koskaan saanut vietyä ihastuksiani pidemmälle. Toisaalta jos olisin joku Brad Pitt, niin sitten ehkä olisi onnistanut "idiootiakin".

Sama kävi mulle ku viimeks ihastukselleni
YRITIN puhua, puhe takers pahemman kerran,
kädet täris näkyvästi, ajatuksetki meni
aivan sekasi. Ää ! En viitti enää näyttää
naamaani hänelle. :/ NOLOA !

Mulle tää on uusi ongelma, ennen moista ollut,
parannuskeinoja ?

Olen ehkä rakastunut, ei mulla muuta sitten...
Sama ongelma :/
Vastaukset tyhmiä ja lyhyitä...
:(

Minäkin olen oikein iloinen ja puhelias ihminen, mutta sama en saa sanaa suustani ja vapisen..ihan pimeetä ja olen ihan totinenkin, en edes hymyile, varmasti luulee, että hänen seurassaan oli kurja lounastaa. Haluaisin välillä katsoa häntä tarkkaan ja laittaa kaiken mieleen, mutta tiedän, että katseeni paljastaa tunteeni, joten katselen myös ihan minne sattuu, kun hän puhuu minulle, come on ja kyseessä on ihan tosi aikuinen naisihminen jo. Olisikin mielenkii´ntoista aloittaa tutkimustyö ihastumisesta. Kuka lähtis kimppaan, materiaaliksi voisi ottaa suomi 24 sivut? Minulla ei itsellä ole ihan yliopistollista taustaa, että osaisin tehdä "tieteellisesti" oikeanlaista tutkimusta. Tehkää joku ainakin !

Sama täällä, punastelen ja hikoilen :D

Sama! Olen todella nolo ihastuneena. Ajattelen ihan liikaa enkä osaa ilmaista itseäni oikein. Pitäisi olla vaan cool mutta se on niin hiton vaikeeta

No kun mä kerran tunnustin tytölle tunteeni niin mun maha särki ja menin shokkitilaan mut jälkikäteen hyvät fiilikset.

Sittenhän meitä on ainakin kaksi samoista oireista kärsivää. Ei kuitenkaan anneta sen asian vaivata sen kummemmin.

Näinpä. Saatan itse vaikuttaa päälisin puolin oikein tyyniltä mutta pinnan alla kuohuu tunteet ja vaatii aikamoista pidättelyä etteivät kuohahda yli... Ajatukseni säntäilevät kahta kauheammin minne sattuu ja unohtaisin varmaan päänikin jonnekin jos se ei olisi kiinnitettynä torsooni..

Kovin kummallista.

Noinhan siinä käy kun tunteet ovat vahvat. Minun mielestäni tuo on aitoa ja suloista, miksi pitäisi esittää jotain muutakuin mitä on. Minulla herkkänä ja arkanakin ihmisenä tulee tuollaisia tunteita tosin epämiellyttävissä ja pelottavissakin tilanteissa.

Minä olisin voinut puhua aikaa sitten ihastukseni kanssa, koska olin siihen valmis, mutta hän ei halunnut. Nyt en tiedä haluanko sitä enää ollenkaan monesta syystä johtuen. Ainakaan en hyväksy enää sitä, että yllättäen tullaan lähelle.