Tässä uskomattomalta kuulostava tarinani.
Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa jo noin neljä vuotta. Suhde alkoi todella hitaasti, minä innokkaampana osapuolena yritin hyväillä häntä mutta tulin torjutuksi useampaan otteeseen. Se sattui joka kerta yhtä paljon. Tunsin itseni jotenkin saastaiseksi. Se meni siihen että aloin nähdä entistä enemmän seksiunia ja (puoli)unissani usein hyväilin tyttöystävääni, josta hän panikoitui. Usein en aamulla tiennyt tapahtuneesta mitään, muistikuvat saattoivat tulla vasta myöhemmin, jos ollenkaan. Joskus taas heräsin kesken hyväilyn ja kirosin itseni maanrakoon.
Aika kului ja edistystä ei oikein tapahtunut. Yritimme puhua asiasta ja ilmeisesti alun "kiirehtimiseni" oli sysännyt tytön aina vain kauemmaksi luotani. Lopulta noin vuoden kuluttua seurustelun aloittamisesta aloimme kokea yhteisiä seksuaalisia hetkiä. Tyydytimme toisiamme käsin aika ajoin. Se oli todella nautinnollista. Meni kauan ennenkuin uskalsin edes haaveilla muusta toiminnasta. Lopulta kuitenkin ehdotin että siirtyisimme eteenpäin mutta hän tuntui taas sulkeutuvan. Yritykseni eivät johtaneet mihinkään joten pikkuhiljaa minuun alkoi taas sattua. Usein toivoin että voisin kadottaa haluni täysin.
Noin pari vuotta seurustelun aloittamisesta tyttöystäväni tuli luokseni ja kaivoi sänkyyn mennessämme esiin kondomipaketin. Virne kasvoilla hän viesti haluavansa kokeilla jotain uutta. Uskomatonta mutta totta. Minä peräännyin enkä halunnut sitä näin yllättäen. Totuus oli se että olin alkanut pelkäämään etten pystyisi tyydyttämään häntä. Häpesin pientä penistäni ja olematonta kestävyyttäni. Myöhemmin kuitenkin kokeilimme seksiä. Minun piti pitää vähän väliä taukoa etten olisi lauennut niin nopeasti. Se oli jokseenkin hankalaa. Seksikokeilut sitten jotenkin jäivät ja nyt kun olemme seurustelleet sen lähestulkoon neljä vuotta, on kulunut useampi kuukausi siitä kun teimme mitään vähänkään seksuaalista.
Nykyään haluttomuus johtuu melkeinpä täysin minusta. Mielummin masturboin kun pelkään laukeavani liian aikaisin yhdynnässä tai olemaan kykenemätön tyydyttämään häntä. Ja mitä suuseksiin tulee, sitä ei ole koskaan kokeiltu. En ole enää uskaltanut edes ehdottaa mitään. Vuosiin. Koko homma lähti alusta asti väärille raiteille enkä enää osaa korjata asiaa. Neljä vuotta ja olemme miltei kokemattomia seksin suhteen.
Nykyään epäröin sitä rakastanko enää häntä. Ehkä olemme nykyisellään enemmänkin ystäviä kun rakastavaisia. Joskus toivon että olisin yksin. Mutta en pysty häntä jättämäänkään. Ja hän vannoo rakkauttaan. Itse en ole sitä moneen kuukauteen voinut ääneen sanoa. En edes kirjoittaa.
Tunnen myös itseni kovin vastenmieliseksi. En ehkä edes haluaisi hänen rakastavan tämän näköistä ihmistä. Tästä syystä en ole suostunut tapaamaan hänen uusia ystäviäänkään. En ennen kuin saan itseni laihdutettua sellaiseksi että minun ei tarvitse hävetä itseäni.
Kai minä vain toivon että hän löytäisi jonkun muun.
Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa jo noin neljä vuotta. Suhde alkoi todella hitaasti, minä innokkaampana osapuolena yritin hyväillä häntä mutta tulin torjutuksi useampaan otteeseen. Se sattui joka kerta yhtä paljon. Tunsin itseni jotenkin saastaiseksi. Se meni siihen että aloin nähdä entistä enemmän seksiunia ja (puoli)unissani usein hyväilin tyttöystävääni, josta hän panikoitui. Usein en aamulla tiennyt tapahtuneesta mitään, muistikuvat saattoivat tulla vasta myöhemmin, jos ollenkaan. Joskus taas heräsin kesken hyväilyn ja kirosin itseni maanrakoon.
Aika kului ja edistystä ei oikein tapahtunut. Yritimme puhua asiasta ja ilmeisesti alun "kiirehtimiseni" oli sysännyt tytön aina vain kauemmaksi luotani. Lopulta noin vuoden kuluttua seurustelun aloittamisesta aloimme kokea yhteisiä seksuaalisia hetkiä. Tyydytimme toisiamme käsin aika ajoin. Se oli todella nautinnollista. Meni kauan ennenkuin uskalsin edes haaveilla muusta toiminnasta. Lopulta kuitenkin ehdotin että siirtyisimme eteenpäin mutta hän tuntui taas sulkeutuvan. Yritykseni eivät johtaneet mihinkään joten pikkuhiljaa minuun alkoi taas sattua. Usein toivoin että voisin kadottaa haluni täysin.
Noin pari vuotta seurustelun aloittamisesta tyttöystäväni tuli luokseni ja kaivoi sänkyyn mennessämme esiin kondomipaketin. Virne kasvoilla hän viesti haluavansa kokeilla jotain uutta. Uskomatonta mutta totta. Minä peräännyin enkä halunnut sitä näin yllättäen. Totuus oli se että olin alkanut pelkäämään etten pystyisi tyydyttämään häntä. Häpesin pientä penistäni ja olematonta kestävyyttäni. Myöhemmin kuitenkin kokeilimme seksiä. Minun piti pitää vähän väliä taukoa etten olisi lauennut niin nopeasti. Se oli jokseenkin hankalaa. Seksikokeilut sitten jotenkin jäivät ja nyt kun olemme seurustelleet sen lähestulkoon neljä vuotta, on kulunut useampi kuukausi siitä kun teimme mitään vähänkään seksuaalista.
Nykyään haluttomuus johtuu melkeinpä täysin minusta. Mielummin masturboin kun pelkään laukeavani liian aikaisin yhdynnässä tai olemaan kykenemätön tyydyttämään häntä. Ja mitä suuseksiin tulee, sitä ei ole koskaan kokeiltu. En ole enää uskaltanut edes ehdottaa mitään. Vuosiin. Koko homma lähti alusta asti väärille raiteille enkä enää osaa korjata asiaa. Neljä vuotta ja olemme miltei kokemattomia seksin suhteen.
Nykyään epäröin sitä rakastanko enää häntä. Ehkä olemme nykyisellään enemmänkin ystäviä kun rakastavaisia. Joskus toivon että olisin yksin. Mutta en pysty häntä jättämäänkään. Ja hän vannoo rakkauttaan. Itse en ole sitä moneen kuukauteen voinut ääneen sanoa. En edes kirjoittaa.
Tunnen myös itseni kovin vastenmieliseksi. En ehkä edes haluaisi hänen rakastavan tämän näköistä ihmistä. Tästä syystä en ole suostunut tapaamaan hänen uusia ystäviäänkään. En ennen kuin saan itseni laihdutettua sellaiseksi että minun ei tarvitse hävetä itseäni.
Kai minä vain toivon että hän löytäisi jonkun muun.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tuossa ole mitään pysyvän suhteen edellytyksiää Ehdota, että eroatte ja etsin uudentytön, jolla "normaalit" käsitykset seksisät ja ennenkaikkea pidemmästä suhteesta.. Älä enää epäröi,, sinua on jo tarpeeksi näyryytetty; ei kai tyttä tee sitä tietoisesti,, on vaan jotenkin "epänormaali".
ihan selvästi,ei millaan lailla normaalia elää parisuhteessa noin vähän aikaa ja seksi loppuu kokonaan,etsi itselles uus tyttö ja lähe kalppiin tuosta suhteesta pois tai alat juokseen vieraissa.
kauheita neuvoja tuossa edellä älä usko niihin.
nyt uuteen suhteeseen lähteminen vasta tyhmää olisi ei se epävarmuus katoaisi mihinkään päinvastoin.
tärkeintä nyt olisi avata suu puhua asiat halki mitä kumpikin haluaa seksi elämältä ,siis millaista seksiä ,leikkikaluja,jotain muita variaatioita,mistä itse pitää ,mistä toinen pitää on paljon helpompi miellyttää kun on tietoa takana toisesta,ja varsinkin kehittäkää sitä tunnelmaa joka edeltää aktia ,se on naisille tärkeää,me miehet kun ollaan enempi suoritus keskeisiä ,ikävä kyllä.
yksi hyvä tapa on myös hyväily ilman aktia,hyväillään toisia,saadaan erektio joka saa myös lerpahtaa,ja taas uudestaan hyväillään,molemmin puolin ,opetellaan tuntemaan toista ,ja siitä mistä pitää. eli suu auki puhu kumppanillesi salat julki,opetelkaa tuntemaan toisenne,kehittäkää seksiä suhteessanne tärkeintä on mitä tuntee toista kohtaan,sillä luottamus kasvattaa myös itsevarmuutta mikä nostaa heppiä aloita jo tänään molskis.
Kiitos urmas. Paras neuvo tähän mennessä. En ole aikeissa rynnätä uuteen suhteeseen, en minä halua hylätä ketään. Toivon että tämä suhde saataisiin toimivaan molempia tyydyttävällä tavalla. Mutta jos ei, niin mielummin olen sitten yksin. Vielä en aio luovuttaa.
Jospa sillä on takana jotain ikäviä kokemuksia seksistä esim. pakottamista.Sukulaisethan ovat siinä asiassa ihan avainasemassa useimmiten...!Kanattaapa kysyä samalla myös tätätkin puolta, että onko ikäviä kokemuksia taustalla.
Sama tilanne minulla,, kun tarpeeksi torjutaan niin en taida enään halutakkaan,, ainakaan omaani.
Puoltoista vuotta ilman,, eikä ole edes mitään ihmeempää syytä,, ainakaan sitä ei kerrota minulle. Se ei nyt vaan kuulemma kiinnosta ja se sattuu.
Eilen jo vähän suihkussa suudeltiin ja hyväiltiin siihen malliin että tiesi mitä illalla on luvassa.
Pitkin iltaa pientä hyväilyä ja koskettelua..sitten sänkyyn. Tyttö riisuuntui yläosattomiin ja suudeltiin. Hyväilin ja suutelin hänen rintojaan. Sivelin vatsaa, pusuttelin. Hän kiipesi päälleni suutelemaan, kova kullini hieroi housujen läpi hänen klitoristaan...pian hän sanoi että housut ovat läpimärät joten hän riisuu ne pois. Kaikki meni todella ihanasti. Sitten hän kävi selälleen ja jatkoin rintojen hyväilyä, siirsin käteni klitorikselle ja hyväilin hellästi.
Tätä kesti kuitenkin vain pari minuuttia, tyttö hieman nykäyksittäin siirsi jalkojaan yhteen, sitten tarttui käteeni ja siirsi sen pois. Kääntyi kyljelleen ja suuteli minua. Pusutteli poskille. Ei puhunut mitään. Tuntui kuin ne olisivat olleet jonkinsortin lohdutuspusuja, että ei tälläkään kertaa. Sitten hän hieman hyväili minua ja nukahti.
Satutanko minä häntä vai eikö hän uskalla laueta nähteni?
Katosi taas halut pitkäksi aikaa. Mielummin vedän käteen ja olen vain.
Nyt minusta kyllä tuntuu, että hän oli pettynyt. Mielestäni sinun olisi pitänyt toimia kuten miehet. Jos nainen tulee jo puolitiehen vastaan, miehen pitää käyttää isännän otteita pani nainen millä äänellä hyvänsä. Siis, ripeästi panoksi, jo viimeistään siinä vaiheessa kun hän kiipesi päällesi, halustaanhan nainen viesti koko ajan. Vai pitääkö tulla mulkusta pitäen neuvomaan?
Mulle tulee koko aika mieleen, että sun tyttös on lesbo, mutta on epävarma onko vai ei... Mut en tiiä... Uskomatonta ettei teillä oo rakasteltu paljoo. Mulla, ku oli joskus poikaystävä,niin sekstailtiin joka viikko ja melkein joka pvä. En ikinä saanu orkkua hänen kanssaan, mutta seksi ilman sitäki on kivaa. Ja tää mun nykynen poikaystävä on aivan ihana! Harmi, ku nähään niin harvoin, ku ollaan kaukosuhteessa. Mut sillon ku nähään niin seksi on sitäkin ihanampaa ja kiihkeempää. Mun neuvo on, että juttele tyttös kanssa. Eihän seksi oo suhteessa pääasia, mut on se aika tärkee osa.