äidin simputtaminen väsyttää

ikävää luettavaa. etkö pysty sanomaan aitillesi niin kuin asiat on? itse en jaksaisi katsoa tommosta. kuulostaa vanhalta ja katkeralta haamulta jolla ei ole omaa elämää ollenkaan.
eikö ole ystäviä jotka voisi hoitaa, kun olin pieni niin olin paljon perhetutuilla hoidossa joilla myöskin lapsia ja välillä toisinpäin.
koittakaa jaksaa

Sitä se ja minulla on näiden asioiden parissa mennyt ammatti, leipätyö ja hyvinvointi.

Älä vastaa puheluihin, näethän kännystä numeron. Hanki vastaaja. Jos tuppaa kylään, sano että nyt ei sovi. Anna eukon kärvistellä yksikseen kunnes oppii. Ei sinun tarvitse tuollaista sietää, mitä valitat, pistä touhulle stoppi!

Moi! Olen itse alle vuoden ikäisen tytön mummo ja en ymmärrä äitisi touhuja. Kyllä tekisi mieli käydä monestikkin päivässä lellimässä pikku-prinsessaa, mutta annan tyttäreni perheen olla rauhassa. Soitan joka päivä kysyäkseni kuinka voivat ja jos he ei vastaa niin tiedän että he soittaa kun se heille sopii ja on aikaa...
Lapsenlikkana en ole vielä ollut, mutta kyllä mielelläni otan pikkuisen luokseni kun he sitä tarvitsevat.
Tuli tässä mieleen ajatus että onkohan äitisi jollakintavalla kateellinen tai mustasukkainen teille. On vaikea ajatella että hän pelkkää ilkeyttään käyttäytyy noin.
Voimia ja iloa sinulle ja perheellesi.

pitäisi tietää, että nyt on aika ottaa oma elämä haltuun ! Vihellä heti peli poikki ja takaa perheellesi ja etenkin itsellesi elämisen rauha.

Äitisi on selvästikin katkeroitunut jostain, et kertonut ollenkaan taustoja hänen elämästään. Tai eihän ne meille kuulukkaan, tärkeintä on nyt se, että lopetat sallimasta tuollaista häiriköintiä !

Äitisi jatkaa käytöstään niin pitkään kuin annat sen hänen tehdä.

Ellei hän ole jo täysin paatunut tapaus, eiköhän puolen vuoden ero lapsenlapsesta ja teistä vanhemmista tee tepposet. Ja tietenkin jos kykenet hänelle kertomaan kuinka raskasta hänen käytöksensä on niin vielä parempi. Varaudu vain siihen, että hän voi ns."vetää herneet nenään" :) Mutta kuten ymmärrät tilanne ei voi siitä pahentua.

Jos pelkäät lapsenvahdin menettämistä niin etteköhän keksi jonkin muun tavan saada lapsenne välillä hoitoon jollekin muulle ihmiselle. Jos ei vapaaehtoista löydy niin palkatkaa vaikka mannerheimin lastensuojeluliitolta hoitaja silloin tällöin (tai yksityinen hoitaja).

Jos bailatusillat ovat teille hyvin tärkeitä niin niistä on sitten oltava valmis maksamaankin hoitajallekin.

Ymmärrän, että kahdenkeskinen aika vanhemmille olisi tärkeää. Lapsikin voi paremmin jos vanhempien parisuhde kukooistaa. Tosiasia on vain se, ettei läheskään kaikilla perheillä on lähellä lapsenhoitajaa tai varaa palkata sellaista. Tällöinhän pitää ne laatuhetket viettää kotona vaikkapa silloin kun lapsi nukkuu.

Rauhaa ja onnelisuutta teille.

Lue kirja nimeltä Kiukku on voimaa. Siinä kerrotaan, mitä hankalien äitien kanssa voi tehdä.

Tiedän miltä sinusta tuntuu! Oma äitini käyttäytyy samalla tavalla,halliten minun elämääni. Sitä hän on tehnyt aina,takertunut minuun ja sisareeni. Hän ei elä omaa elämäänsä,vaan meidän,varsinkin minun,koska olen perheetön.
"Sairastuu" aina kun minulla olisi jotain mukavaa tiedossa,pitää mennä heti pitämään kädestä,ettei tee itselleen jotain. Näin se meillä menee.
Ota hyvä ihminen selvä pesäero äitiisi,ettet itse sairastu,minulle kävi niin.
Tiedän ettei se ole helppoa,mutta itsesi ja perheesi tähden sinun on se tehtävä,muuten käy huonosti,usko minua!!
Se saattaa olla pitkä tie,mutta kannattaa ja pysy päätöksessäsi. Voimia sinulle.

Älä anna äitisi simputtaa sinua enää sillä olet kestänyt sitä jo liian kauan. Sano hänelle suoraan että olet kyllästynyt hänen tempauksiinsa ja käske hänen elää omaa elämäänsä. Pyydä jotakin tuttavaasi hoitamaan lastasi jos kaipaat apua mutta elä enää turvaudu äitisi apuun. Hän selvästi käyttää tilaisuutta hyväkseen päästäkseen niskan päälle. Ja jos äitisi soittelee perään niin laita kännykkä äänettömälle eläkä vastaa :)