Hurjalla vimmalla halutaan edelleen estää ja mitätöidä historiallisten tapahtumien selvittäminen, jos siinä yhteydessä on pelko Urho Kekkosen toiminnan kyseenalaistamisesta. Jukka Tarkka kritisoi Rautkallion-Lehtisen selvitystä vain jonkinlaiseksi mielipiteeksi asiasta. Tarkan olisi ehkä syytä mennä vähän itseensä, sillä hän tutkija, jonka tutkimuskohde palkitsi monin ylsitysanoin aikoinaan samasta asiasta.
Sotasyyllisyysasiassa olivat aktiivisia kotikommunistit Hertta Kuusisen johdolla. Kuusinen oli ensimmäinen allekirjoittaja 55 kansanedustajan joukossa, joka vaati "sotasyllisten" rankaisemista. Kuusinen nimesi viisi rikokseen epäilty eli herrat Ryti, Tanner, Linkomies, Rangell ja Kivimäki. Lopulliseen listaan nimiä tuli kolme lisää.
Näiden kolmen lisänimen joukko on ainakin kahden osalta hyvin mielenkiintoinen. Miksi hyvyin näkymättömiä Antti Kukkosta ja Tyko Reinikkaa sekä näin lisäksi Henrik Ramsayta haluttiin myös syyttää ja tuomita. Kuka oli tässä aktiivinen. Eräät Maalaisliittolaiset (mm. Reino Kuuskoski) olivat vakuuttuneita, että Maalaisliiton miehiä syytettiin siksi, että nämä vastustivat puolueessaan Kekkosta. Jompikumpi oli sanonut suoraan, ettei asioista voi puhua Kekkosen kuulleen, koska silloin puheet vuotavat Ruotsin kautta Moskovaan.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti on historiallisesti mielenkiintoinen tapahtuma. Siitä on hyvä pyrkiä selvittämään myös se, miksi Kukkosta, Reinikkaa ja Ramsayta myös syytettiin ja heidät tuomittiin. Vaativatko venäläiset tai edes suomalaiset kotikommunistit heidän tuomitsemistaan vai oli joku muu taho tässä aloitteellinen. Ja jos oli, niin mitkä olivat silloin vaikuttimet. Tällainen kysymys on historiallinen selvitystyö eikä siihen nyt luulisi olevan kellään mitään sanomista.
Sotasyyllisyysasiassa olivat aktiivisia kotikommunistit Hertta Kuusisen johdolla. Kuusinen oli ensimmäinen allekirjoittaja 55 kansanedustajan joukossa, joka vaati "sotasyllisten" rankaisemista. Kuusinen nimesi viisi rikokseen epäilty eli herrat Ryti, Tanner, Linkomies, Rangell ja Kivimäki. Lopulliseen listaan nimiä tuli kolme lisää.
Näiden kolmen lisänimen joukko on ainakin kahden osalta hyvin mielenkiintoinen. Miksi hyvyin näkymättömiä Antti Kukkosta ja Tyko Reinikkaa sekä näin lisäksi Henrik Ramsayta haluttiin myös syyttää ja tuomita. Kuka oli tässä aktiivinen. Eräät Maalaisliittolaiset (mm. Reino Kuuskoski) olivat vakuuttuneita, että Maalaisliiton miehiä syytettiin siksi, että nämä vastustivat puolueessaan Kekkosta. Jompikumpi oli sanonut suoraan, ettei asioista voi puhua Kekkosen kuulleen, koska silloin puheet vuotavat Ruotsin kautta Moskovaan.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti on historiallisesti mielenkiintoinen tapahtuma. Siitä on hyvä pyrkiä selvittämään myös se, miksi Kukkosta, Reinikkaa ja Ramsayta myös syytettiin ja heidät tuomittiin. Vaativatko venäläiset tai edes suomalaiset kotikommunistit heidän tuomitsemistaan vai oli joku muu taho tässä aloitteellinen. Ja jos oli, niin mitkä olivat silloin vaikuttimet. Tällainen kysymys on historiallinen selvitystyö eikä siihen nyt luulisi olevan kellään mitään sanomista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
...että katsot Rautkallion ja Lehtisen olevan tutkijoina riittävän neutraaleja, että heidän löydöksiinsä tulisi suhtautua mielipidettä tai historian tulkintaa vakavammin?
Jukka Tarkka - ollaan hänen nusulaisuudestaan mitä mieltä tahansa - on minusta kaikkein neutraalein näistä kolmesta.
Se, että kysyn, joh´tuu ihan omasta subjektiivisesta asenteestani, koska minua kiinnostaa historiassa ainoastaan se, miten asiat ovat tapahtuneet (ja mistä syystä) eikä tippaakaan se, kuka katsotaan syylliseksi siihen, että asiat tapahtuivat niin kuin ne tapahtuivat.
Historiasta voi nimittäin oppia jotain ainoastaan erittelemällä ja analysoimalla tapahtumien kulkua, syitä ja seurauksia, mutta ei paljon mitään, jos keskitytään syyllisten etsintään ja kuoleman jälkeiseen käräjöintiin heidän maineellaan.
Sen verran selitystä taustatiedoksi, että olen ollut tekemisissä Rautkallion kanssa ja tavannut myös Lasse Lehtisen, vaikken tämän sanoessani tarkoitakaan, että syyttäisin heitä mistään sellaisesta, mistä minut olisi aihetta lokeroida johonkin laatikkoon.
Silloin kun kyse on historiallisesta tutkimuksesta, siihen tulee suhtautua historiallisena tutkimuksena. Tutkimus on julkinen ja siten avoin kritiikille. Jos tutkimuksessa jokin asia kyetään esittämään asiakirja-aineiston tai muun luotettavan selvityksen avulla tapahtuneeksi, se historiallista faktaa. Historiassa on kuitenkin aina aukkoja, koska ihmisten motiiveista ei voi kertoa yleensä mitään varmaa. Sen vuoksi joudutaan puhumaan todennäköisyyksistä esim. siitä, miten kaksi eri asiaa on vaikuttanut toisiinsa. Mitä enemmän tällaista todennäköisyysspekulaatiota harrastetaan, sitä enemmän kirjoitus on lähellä mielipidettä ja tulkintaa. Kumpaakin kuitenkin tarvitaan, jotta historiallisesta tapahtumasta muodostuisi jonkinlainen kokonaisnäkemys.
En lähtisi epäilemään Rautkallion ja Lehtisen neutraaliutta historioitsijoina. Mitä syytä heillä olisi olla jotenkin puolueellisia tapahtumissa, joista on kulunut 60 vuotta. Pikemminkin kyse voi olla siitä, että heille itselleen on syntynyt kokonaiskuva, jota he pyrkivät puolustamaan. Tässä mielessä monikin tutkija voi olla epäneutraali.
Edellä sanotun vuoksi en pidä Tarkkaa sen neutraalimpana tässä asiassa. Itse asiassa Tarkkaa voisi epäillä juuri tässä mielessä kaikkein eniten. Tarkka on tehnyt väitöskirjansa aiheesta ja haluaa ehkä pitää edelleen kiinni sen väittämistä. Uusi tutkimus voi siten olla aina kritiikkiä myös vanhalle tai tällaiseksi se voidaan kokea. Tarkka siis puhuu tässä mielessä omassa asiassaan.
Historiassa ei tarvitse etsiä syyllisiä. Historiaa on kuitenkin myös se, jos todetaan jonkun henkilön menetelleen tietyllä tavalla ja sillä menettelyllä on ollut historiallisia seurauksia. Ei historia Hitleriä tai Staliniakaan syyllistä, se kertoo heidän toimistaan, joilla on ollut suuria historiallisia seurauksia.
"En lähtisi epäilemään Rautkallion ja Lehtisen neutraaliutta historioitsijoina."
Enkä minä lähtisi epäilemään Hannu Yli-Karjanmaan neutraliutta 11.9.2001 terrori-iskun tutkijana.
http://www.saunalahti.fi/wtc2001/index.htm
Hänkin on tehnyt väitöskirjan "aiheesta".
Hyvin perustelet mielipiteesi. En ryhdy kinaamaan, kun historian tuntemuksenikaan ei siihen riitä. ;-)
Luehan Paasikiven päiväkirjat tuolta ajalta niin saat siinä ajassa koettua ja elettyä faktaa korkeimmalta mahdolliselta taholta.