verensokerin lasku?

siksi minua ihmetyttää, kun monissa ohjeissa lukee, että insuliinisokkiin voi joutua pelkästään ja ainostaan syömällä huonosti.

eli tämä huono syöminenkö ei yksin voi olla syynä sokkiin, jos vastaavasti ei ota runsaan aterioinnin vaatimaa insuliinipiikkiä? eli huono syöminen vaatii aina runsaan insuliinin, jotta sokki tulisi?

tosimaallikko kirjoitti:

siksi minua ihmetyttää, kun monissa ohjeissa lukee, että insuliinisokkiin voi joutua pelkästään ja ainostaan syömällä huonosti.

eli tämä huono syöminenkö ei yksin voi olla syynä sokkiin, jos vastaavasti ei ota runsaan aterioinnin vaatimaa insuliinipiikkiä? eli huono syöminen vaatii aina runsaan insuliinin, jotta sokki tulisi?

Lue lisää

"siksi minua ihmetyttää, kun monissa ohjeissa lukee, että insuliinisokkiin voi joutua pelkästään ja ainostaan syömällä huonosti."

Missähän ohjeessa tuo huonosti syöminen on mainittu? Toisitko sen ohjeen näkyville?

Itse käsittäisin sen niin, että ennen ruokailua on otettu tietty määrä insuliinia, jolla pitäisi saada sitten verestä pois tietystä hiilihydraattimäärästä muodostuva verensokeri, ja sitten on kuitenkin syöty siihen insuliinimäärään nähden liian vähän hiilihydraatteja. Ruoka on maistunut huonosti, on syöty huonosti.

Lisää diabeteksesta voit oppia diabetesliiton sivuilta:

http://www.diabetes.fi

parin diabbetikon isä kirjoitti:

"siksi minua ihmetyttää, kun monissa ohjeissa lukee, että insuliinisokkiin voi joutua pelkästään ja ainostaan syömällä huonosti."

Missähän ohjeessa tuo huonosti syöminen on mainittu? Toisitko sen ohjeen näkyville?

Itse käsittäisin sen niin, että ennen ruokailua on otettu tietty määrä insuliinia, jolla pitäisi saada sitten verestä pois tietystä hiilihydraattimäärästä muodostuva verensokeri, ja sitten on kuitenkin syöty siihen insuliinimäärään nähden liian vähän hiilihydraatteja. Ruoka on maistunut huonosti, on syöty huonosti.

Lisää diabeteksesta voit oppia diabetesliiton sivuilta:

http://www.diabetes.fi

Lue lisää

"Joskus, jos insuliiniannos on liian suuri tai diabeetikko unohtaa syödä riittävästi, voi veren sokeri laskea liian alas."

Lähde: http://www.tohtori.fi/yleislaakari/140.html


Tuossa yksi esimerkki vähän syömisen aiheuttamasta veren sokerin laskusta. Jos tai-sanan tilalla olisisi ja-sana en ihmettelisi ohjetta ollenkaan.

parin diabbetikon isä kirjoitti:

"siksi minua ihmetyttää, kun monissa ohjeissa lukee, että insuliinisokkiin voi joutua pelkästään ja ainostaan syömällä huonosti."

Missähän ohjeessa tuo huonosti syöminen on mainittu? Toisitko sen ohjeen näkyville?

Itse käsittäisin sen niin, että ennen ruokailua on otettu tietty määrä insuliinia, jolla pitäisi saada sitten verestä pois tietystä hiilihydraattimäärästä muodostuva verensokeri, ja sitten on kuitenkin syöty siihen insuliinimäärään nähden liian vähän hiilihydraatteja. Ruoka on maistunut huonosti, on syöty huonosti.

Lisää diabeteksesta voit oppia diabetesliiton sivuilta:

http://www.diabetes.fi

Lue lisää

"Aterian poisjäänti tai viivästyminen, liian suuri insuliiniannos tai alkoholinkäyttö voi johtaa verensokerin vähenemiseen. Tästä voi seurauksena olla tajuttomuus, insuliinisokki."

Lähde: http://www.kuntoutussaatio.fi/terttu/
tietopaketti/diabetes

Tosimaallikko kirjoitti:

"Joskus, jos insuliiniannos on liian suuri tai diabeetikko unohtaa syödä riittävästi, voi veren sokeri laskea liian alas."

Lähde: http://www.tohtori.fi/yleislaakari/140.html


Tuossa yksi esimerkki vähän syömisen aiheuttamasta veren sokerin laskusta. Jos tai-sanan tilalla olisisi ja-sana en ihmettelisi ohjetta ollenkaan.

Lue lisää

Ykköstyypin diabeteksen mekanismien tunteminen vaatii todella opettelua. Sairastuville itselleenkin opettelu kestää vuosia, ja heille myös järjestetään koulutusta. Toisin kuin tuolla vähähiilihydraattisten dieettien sivuilla väitetään, ihmisen hormonit ja hiilihydraattitasapaino ei ole ollenkaan yksinkertainen asia. Ei edes terveen. Sitä on hyvin vaikea selittää tällaisella palstalla kokonaisuudessaan.

Oppitunti numero yksi: Kaikki liittyy kaikkeen. Ei tarvita kuin yksi poikkeama: syödään liikaa/liian vähän/väärin (vääränlaisia hiilareita)/väärään aikaan, urheillaan liikaa/liian vähän, pistetään liian vähän/paljon/ väärään aikaan insuliinia jne.

Yksi muuttuja siis riittää sokeritasapainon järkkymiseen. Edellämainittujen lisäksi muuttuja voi olla myös esim. tulehdus, josta potilas ei ole edes tietoinen, liian vähäinen uni, stressi, ja mitä vielä.

Tosimaallikko kirjoitti:

"Aterian poisjäänti tai viivästyminen, liian suuri insuliiniannos tai alkoholinkäyttö voi johtaa verensokerin vähenemiseen. Tästä voi seurauksena olla tajuttomuus, insuliinisokki."

Lähde: http://www.kuntoutussaatio.fi/terttu/
tietopaketti/diabetes

Lue lisää

Mitä halusit tästä kysyä?

Mie1 kirjoitti:

Mitä halusit tästä kysyä?

Aterian poisjäännistä voi aiheutua insuliinisokki.

Niin siinä sanotaan eikä puhuta insuliinin ottomääristä mitään. Vrt. alkuperäinen kysymykseni.

Tosimaallikko kirjoitti:

Aterian poisjäännistä voi aiheutua insuliinisokki.

Niin siinä sanotaan eikä puhuta insuliinin ottomääristä mitään. Vrt. alkuperäinen kysymykseni.

D1-potilaiden on pakko viettää säännöllistä elämää, mikäli mielivät pysyä terveinä. Ateriat syödään D1 perheissä aina samaan aikaan, sillä jo tunnin heitolla voi olla merkitystä sokeritasapainoon.

Diabeetikko voi jossain määrin rukata aterian ajankohtaa esim. vierailutilanteessa, mutta loputtomiin se ei onnistu. Jos diabeetikko on tottunut syömään päivällisen klo 18, ja kylässä se tarjotaan vasta klo 21, on hän pulassa, vaikka olisi kuinka taitava sumplimaan insuliinin kanssa.

Tätä eivät valitettavasti monet diabeetikkojen omaisetkaan ymmärrä, esim. diabeetikkomieheni äiti, joka kolmenkymmenen D1 vuoden jälkeen vieläkin kysyy, että "eksä voi vain pistää myöhemmin?" Kunpa se olisikin niin yksinkeraista!

Mie1 kirjoitti:

D1-potilaiden on pakko viettää säännöllistä elämää, mikäli mielivät pysyä terveinä. Ateriat syödään D1 perheissä aina samaan aikaan, sillä jo tunnin heitolla voi olla merkitystä sokeritasapainoon.

Diabeetikko voi jossain määrin rukata aterian ajankohtaa esim. vierailutilanteessa, mutta loputtomiin se ei onnistu. Jos diabeetikko on tottunut syömään päivällisen klo 18, ja kylässä se tarjotaan vasta klo 21, on hän pulassa, vaikka olisi kuinka taitava sumplimaan insuliinin kanssa.

Tätä eivät valitettavasti monet diabeetikkojen omaisetkaan ymmärrä, esim. diabeetikkomieheni äiti, joka kolmenkymmenen D1 vuoden jälkeen vieläkin kysyy, että "eksä voi vain pistää myöhemmin?" Kunpa se olisikin niin yksinkeraista!

Lue lisää

Kyllä se ensisijasta on kiinni diabeetikon taidoista.

Esim. minä eilen söin normaalin lounaan klo 12 (pistäen sille sopivan määrän pikainsuliinia). Seuraavan kerran söin illalla klo 21 ja sokerit pysyi koko ajan mittausten mukaan välillä 5,4 - 8 mmol/l :)

Eli kun mittaa verensokeriaan tarpeeksi usein, pistää insuliinia oikeaan aikaan ja oikeassa määrin syömisiinsä (ja liikuntaan) nähden, niin pystyy elämään hyvinkin vaihtelevan elämänrytmin mukaan.

Eli rukkaaminen onnistuu hyvin, kun on käytössä monipistoshoito (= "pistät aina kun syöt hiilareita") tai jopa insuliinipumppu.

Mutta hoito edellyttää erittäin tarkkaa tietämystä omasta kehostaan, miten se reagoi odottamattomiin tilanteisiin (stressi/liikunta esim. ) ja ennenkaikkea se edellyttää erittäin hyvää hiilihydraattien arviointitaitoa sekä insuliiniannosten arviointia kulloisessakin tilanteessa.

Kun tiedot ja taidot on hyvin hanskassa ja etenkin motivaatio hallussa, niin hyvinkin vaihteleva elämä onnistuu. Eli mielestäni "säännöttömyys" onnistuu esim. ruokailuajankohtien kanssa, mutta ei ruokailuihin liittyvien insuliinipiastosten kanssa. Ne kulkevat aina käsikädessä eli pistetään silloin kun syödään eikä vasta tunnin päästä. Siinä ei pistämisen kanssa muiden ihmisten mielipiteet saa ratkaista.

1-tyyyppi ja taidot kirjoitti:

Kyllä se ensisijasta on kiinni diabeetikon taidoista.

Esim. minä eilen söin normaalin lounaan klo 12 (pistäen sille sopivan määrän pikainsuliinia). Seuraavan kerran söin illalla klo 21 ja sokerit pysyi koko ajan mittausten mukaan välillä 5,4 - 8 mmol/l :)

Eli kun mittaa verensokeriaan tarpeeksi usein, pistää insuliinia oikeaan aikaan ja oikeassa määrin syömisiinsä (ja liikuntaan) nähden, niin pystyy elämään hyvinkin vaihtelevan elämänrytmin mukaan.

Eli rukkaaminen onnistuu hyvin, kun on käytössä monipistoshoito (= "pistät aina kun syöt hiilareita") tai jopa insuliinipumppu.

Mutta hoito edellyttää erittäin tarkkaa tietämystä omasta kehostaan, miten se reagoi odottamattomiin tilanteisiin (stressi/liikunta esim. ) ja ennenkaikkea se edellyttää erittäin hyvää hiilihydraattien arviointitaitoa sekä insuliiniannosten arviointia kulloisessakin tilanteessa.

Kun tiedot ja taidot on hyvin hanskassa ja etenkin motivaatio hallussa, niin hyvinkin vaihteleva elämä onnistuu. Eli mielestäni "säännöttömyys" onnistuu esim. ruokailuajankohtien kanssa, mutta ei ruokailuihin liittyvien insuliinipiastosten kanssa. Ne kulkevat aina käsikädessä eli pistetään silloin kun syödään eikä vasta tunnin päästä. Siinä ei pistämisen kanssa muiden ihmisten mielipiteet saa ratkaista.

Lue lisää

Ja toisaalta jokainen D1 on yksilö. Miehelläni on erityisen hyvä hoitotaito ja -tasapaino (on otettu esimerkiksi tutkimuksiin ym.), mutta siitä huolimatta hänelle etenkin päivällisen siirtyminen on paha juttu.

Mieheni tosin haluaa pysytellä poikkeuksellisen matalalla sokeritasolla urheiluharrastuksensa vuoksi. Kahdeksan olisi minun miehelleni epätavallisen korkea sokeriarvo, aivan kuten se olisi terveelle ihmisellekin.

Mitä suurempi sokerihajonta, sen joustavampi systeemi. En lainkaan ihmettele, että pystyt syömään silloin kun huvittaa, jos päämääräsi on pysyä kasin rajoissa. Monet diabeetikot kuitenkin tähtäävät alempiin arvoihin.

Pakko tässä on vielä vähän puhua politiikkaa, kun otit tuon tiheän mittaamisen esiin. Niinhän se on, että vaikka mittausliuskat/filmit ovat erittäin kalliita, tulevat tiheät mittaukset yhteiskunnalle halvemmiksi kuin se, että diabeetikolla on huomaamattaan liian korkeat sokeriarvot. Me kumpikin tiedämme miksi.

Asuimme aiemmin pääkaupunkiseudulla, missä joka ikistä testiliuskaa sai suunnilleen polvillaan ruikuttaa. Ne piti tilata etukäteen, ja jos oli jokin syy, miksi pitäisi mitata useammin kuin kaksi kertaa päivässä(!) piti olla suunnilleen todistus lääkintähallituksesta.

Nykyisin mieheni saa niin paljon "testifilmiä" (sai siis heti alkajaisiksi tarkemman mittarin) kuin haluaa, ja se jopa toimitetaan kotiin, koska asumme hankalien yhteyksien päässä.

mie1 kirjoitti:

Ja toisaalta jokainen D1 on yksilö. Miehelläni on erityisen hyvä hoitotaito ja -tasapaino (on otettu esimerkiksi tutkimuksiin ym.), mutta siitä huolimatta hänelle etenkin päivällisen siirtyminen on paha juttu.

Mieheni tosin haluaa pysytellä poikkeuksellisen matalalla sokeritasolla urheiluharrastuksensa vuoksi. Kahdeksan olisi minun miehelleni epätavallisen korkea sokeriarvo, aivan kuten se olisi terveelle ihmisellekin.

Mitä suurempi sokerihajonta, sen joustavampi systeemi. En lainkaan ihmettele, että pystyt syömään silloin kun huvittaa, jos päämääräsi on pysyä kasin rajoissa. Monet diabeetikot kuitenkin tähtäävät alempiin arvoihin.

Pakko tässä on vielä vähän puhua politiikkaa, kun otit tuon tiheän mittaamisen esiin. Niinhän se on, että vaikka mittausliuskat/filmit ovat erittäin kalliita, tulevat tiheät mittaukset yhteiskunnalle halvemmiksi kuin se, että diabeetikolla on huomaamattaan liian korkeat sokeriarvot. Me kumpikin tiedämme miksi.

Asuimme aiemmin pääkaupunkiseudulla, missä joka ikistä testiliuskaa sai suunnilleen polvillaan ruikuttaa. Ne piti tilata etukäteen, ja jos oli jokin syy, miksi pitäisi mitata useammin kuin kaksi kertaa päivässä(!) piti olla suunnilleen todistus lääkintähallituksesta.

Nykyisin mieheni saa niin paljon "testifilmiä" (sai siis heti alkajaisiksi tarkemman mittarin) kuin haluaa, ja se jopa toimitetaan kotiin, koska asumme hankalien yhteyksien päässä.

Lue lisää

Kun suosituksissa hyvän tasapainon raja on 7,5%, siis Hba1c-arvo ja minulla se on koko ajan alle 7%, niin olen tosiaan hyvin tyytyväinen.

Ja olen myös tyytyväinen siihen, ettei minun tarvi enää noudattaa tuota vanhojen inskojen aikaista kellon tarkkaa aikataulua.

Mutta yksilöitä on tosiaan jokainen ykköstyyppiläinen :) Joku haluaa pitää todella tarkan tasapainon ja elää kellon mukaan ja joku taasen haluaa nauttia joustavasta elämäntyylistä "normaalien ihmisten" tapaan. Enkä nyt halua mollata tarkan tyylin henkilöitä, tahdon vaan sanoa, että nykyinen insuliinihoito antaa mahdollisuuden myös joustavaan elämäntapaan (toki tiettyyn rajaan asti) ja silti diabetes pysyy lääkäreiden kriteerien valossa hyvässä tasapainossa :) Eikä tämä onnistu kaikilla, mutta joillain onnistuu.

Minulla on tuo perusinsuliinitaso niin hyvin kohdallaan, että voin jopa olla koko päivän syömättä. Jos aamun lähtötaso on vaikka 5 mmol/l, niin koko päivä pysyy perusinsuliinin avulla siinä 4 ja 6 mmol/l välissä. On tullut kokeiltua.

Minä olen tällä hetkellä Pääkaupunkiseutulainen ja olen koko ajan saanut veresokeriliuskoja niin paljon kuin olen tarvinut. Oman tasapainon pitäminen edellyttää vähintään viittä mitausta päivässä, usein enemmän eikä koskaan ole tullut liuskojen saanti vastaan. Ehkäpä näissä Pääkaupunkiseudun kunnissa on sitten eroja...

1-tyyppi ja taidot kirjoitti:

Kun suosituksissa hyvän tasapainon raja on 7,5%, siis Hba1c-arvo ja minulla se on koko ajan alle 7%, niin olen tosiaan hyvin tyytyväinen.

Ja olen myös tyytyväinen siihen, ettei minun tarvi enää noudattaa tuota vanhojen inskojen aikaista kellon tarkkaa aikataulua.

Mutta yksilöitä on tosiaan jokainen ykköstyyppiläinen :) Joku haluaa pitää todella tarkan tasapainon ja elää kellon mukaan ja joku taasen haluaa nauttia joustavasta elämäntyylistä "normaalien ihmisten" tapaan. Enkä nyt halua mollata tarkan tyylin henkilöitä, tahdon vaan sanoa, että nykyinen insuliinihoito antaa mahdollisuuden myös joustavaan elämäntapaan (toki tiettyyn rajaan asti) ja silti diabetes pysyy lääkäreiden kriteerien valossa hyvässä tasapainossa :) Eikä tämä onnistu kaikilla, mutta joillain onnistuu.

Minulla on tuo perusinsuliinitaso niin hyvin kohdallaan, että voin jopa olla koko päivän syömättä. Jos aamun lähtötaso on vaikka 5 mmol/l, niin koko päivä pysyy perusinsuliinin avulla siinä 4 ja 6 mmol/l välissä. On tullut kokeiltua.

Minä olen tällä hetkellä Pääkaupunkiseutulainen ja olen koko ajan saanut veresokeriliuskoja niin paljon kuin olen tarvinut. Oman tasapainon pitäminen edellyttää vähintään viittä mitausta päivässä, usein enemmän eikä koskaan ole tullut liuskojen saanti vastaan. Ehkäpä näissä Pääkaupunkiseudun kunnissa on sitten eroja...

Lue lisää

Helsingissä oli hyvin kitsasta.

Ja vielä tuosta säännöllisyydestä. Nuo urheiluhuiput taitavat olla sellaisia spartalaisia luonteita, jotka tykkäävät "kurista ja järjestyksestä". Urheilukin kun sellaista vaatii. :)

Mie1 kirjoitti:

Helsingissä oli hyvin kitsasta.

Ja vielä tuosta säännöllisyydestä. Nuo urheiluhuiput taitavat olla sellaisia spartalaisia luonteita, jotka tykkäävät "kurista ja järjestyksestä". Urheilukin kun sellaista vaatii. :)

Lue lisää

Yllättävää. Nimittäin juuri Helsingissä olen aina saanut haluamani määrän liuskoja. Tässä 2000-luvun puolella niitä on kulunut sellaiset 130-200 kuukaudessa...

Tosin olen kuullut, että eri jakelupisteissä olisi eroja... mulla on tainnut käydä tuuri :)

1-tyyppi ja taidot kirjoitti:

Yllättävää. Nimittäin juuri Helsingissä olen aina saanut haluamani määrän liuskoja. Tässä 2000-luvun puolella niitä on kulunut sellaiset 130-200 kuukaudessa...

Tosin olen kuullut, että eri jakelupisteissä olisi eroja... mulla on tainnut käydä tuuri :)

Lue lisää

Helsingin liuskajakelu keskitetään kolmeen paikkaa ensi vuoden alusta.

http://www.hel2.fi/terveyskeskus/suomi/ajankohtaista/Omahoitotarvike.html

Asiasta on syksyn mittaan keskusteltu paljon Kohtauspaikalla.

http://www.vilmamedia.fi/cgi-bin/ubb/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic;f=6;t=000440

1-tyyppi ja taidot kirjoitti:

Yllättävää. Nimittäin juuri Helsingissä olen aina saanut haluamani määrän liuskoja. Tässä 2000-luvun puolella niitä on kulunut sellaiset 130-200 kuukaudessa...

Tosin olen kuullut, että eri jakelupisteissä olisi eroja... mulla on tainnut käydä tuuri :)

Lue lisää

Täällä Tampereen seudulla ei noin paljon liuskoja saa; itselläni menee ~60 liuskaa/kk. Kuntaahan on suositettu jakamaan 50 liuskaa/kk, joka ei mielestäni ole paljon. Itse mittaan aamulla ja sitten yleensä illalla, mutta päivän sokeritasot jäävät mittaamatta. Liuskathan maksavat aika paljon, sanoisin noin 30-50 senttiä/kpl isommissa erissä ostettuna (kaupunki).