mistäs tietää

Itselläni on todettu fibrotisoiva alveoliitti viisi vuotta sitten. Olo menee koko ajan huonommaksi. Ihmettelen, että kylmällä ilmalla ilmalla olo olisi parempi. EI vaan lämpimällä ilmalla on parempi. Mutta esim.tänään 9 astetta ja sateinen kylmä ilma käveltyäni parkkipaikalle sain lähes puoli tuntia yskiä autossa ja sylkeä limaa ja hengitys ei meinannut kulkea. Siis fibrotisoivassa alveoliitissa lämmin on hyvä voi jonkin verran oleilla ulkona ilman pahempia ahdistuksia. Samat tiedot löytyvät esitteistä ja lääkärikin on ehdotellut paljon etelän matkoja lämpöön.

kokemusta on kirjoitti:

Itselläni on todettu fibrotisoiva alveoliitti viisi vuotta sitten. Olo menee koko ajan huonommaksi. Ihmettelen, että kylmällä ilmalla ilmalla olo olisi parempi. EI vaan lämpimällä ilmalla on parempi. Mutta esim.tänään 9 astetta ja sateinen kylmä ilma käveltyäni parkkipaikalle sain lähes puoli tuntia yskiä autossa ja sylkeä limaa ja hengitys ei meinannut kulkea. Siis fibrotisoivassa alveoliitissa lämmin on hyvä voi jonkin verran oleilla ulkona ilman pahempia ahdistuksia. Samat tiedot löytyvät esitteistä ja lääkärikin on ehdotellut paljon etelän matkoja lämpöön.

Lue lisää

ja hänelle se diagnoosi taisi tulla joskus 1994. Vuonna 2000 sai uuden oikean keuhkon. Elokuussa 2006 kuoli. En halua pelotella, mutta otan kovasti osaa puolestanne. Äitini käytännössä mureni pieniksi palasiksi lääkityksen ja keuhkonsiirron jälkeisen vielä hurjemman lääkityksen vuoksi. Pakkanen (raja taisi olln -10C kun ei suositeltu ulkoilua) pahensi oloa ja se yskä oli loputonta siihen asti kunnes sai sen siirrännäisen. Sen jälkee niitä muita vaivoja sitten riitti. Siiron aikoihin hänen oikea keuhkonsa oli jo täysin tuhoutunut ja kuolemansa aikoihin se jäljelle jäänyt oma keuhko oli finaalissa. Äiti kävi pari kertaa etelän lämmössä kunnes ei enää pystynyt olemaan lentokoneessa. Kontroilleihin Meilahteen tuli Oulusta aina ambulanssilla. Mutta siis tuota, se kirjoitukseni punainen lanka katosi nyt kyllä. Voimia!