Olen 23 v. nainen, opiskelen länsi-Suomessa ja epäilen todella vahvasti (ja vanhemmatkin ovat asiasta huomauttaneet) että minulla saattaa olla asperger. Now what? Olen aika hämmentynyt, elämä ei mene ihan putkeen ja olen hukassa. en tiedä tekeekö diagnoosi autuaaksi mutta mitä kokemuksia teillä asseilla on? Kenelle tilaan ajan ja maksaako lysti jotain? Kiitän.
Mitä tehdä jos epäilee aspergeria?
astra
102974
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oletkos tehnyt ton? http://users.kymp.net/p204188a/testi.htm
Tilaa aika vaikka hammaslääkärille, se osaa auttaa ihan yhtä paljon, kuin minkä tahansa muun kuppikunnan tohtori. Ikävä kyllä.
Käänny jonkun Aspergeriin perehtyneen lääkärin puoleen.
En nyt haluaisi ketään erityisesti mainita, mutta Taina Nieminen-von Wendt on tehnyt väitöskirjansa tästä aiheesta ja on siis takuulla perehtynyt siihen. Muitakin asiantuntijoita varmasti on.
Googlesta löydät tietoa, missä hänellä on vastaanotto.
Tuolla lisätietoa:
http://www.keskuspuisto.net/asti/2as/3diagnosointi\Diagnosointi.htm
Sama tilanne, paitsi että oon vähän nuorempi mies. Joo, no itse olen sitä epäillyt tässä 3,5 vuotta ja pari vuotta olen pitänyt itseäni assina, mutta eipä ole tullut haettua diagnoosia. Aluksi en missään nimessä sitä halunnutkaan, mutta nyt on tullut asiaa mietittyä ja olen tullut siihen tulokseen, että taitaa olla ihan sama, että hakeeko sen diagnoosin, vai ei.
Luulempa, että diagnoosi ei tuo muuta, kuin mielenrauhaa, jos kaikilla sitäkään. Ja voihan sillä sitten jotain etuja jopa saada.
Mutta suora vastaus kysymykseen, mitä tehdä, niin ei voi muuta sanoa, kuin että rukoilla.
Askarruttaako A-asia sinua? Kiinnostaako niin tulenpalavasti kuin itseäni.
Jos lapsesta asti tuntee erilaisuutensa ja hakee vastausta erilaisuuteensa,
diagnoosin saaminen yli 50v voi olla vielä hyvin terapeuttisesti arvokas.
As-ominaisuuteni ovat niin vahvat, että useimmat huomaavat erilaisuuteni,
Autuaaksi dg tuskin ketään, mutta oma pähkäily ja tuskailu lievenee.
Sitä ottaa elämän lunkimmin kun tietää mikä homman nimi on.
sama tilanne, sai nimen sille erilaisuudelle mikä on aina ahdistanut. Se helpottaa. Ja se etten ole yksin maailmassa tällainen. Kuten koko ikäni olen luullut.
Assilaisuus tuli minulle sivutuotteena ilman varsinaista diagnoosia. Lapsellani oli samanlaisia vaikeuksia, kuin itselläni. Vuosi väärin ymmärrettyä lasta on johtanut diagnoosin aivan väärään suuntaan. Ainoa tulos on ollut, että psykoosin määritelmä sisältää kaikki aspergerin oireet. Vielä uudella vuosituhannella asperger on vääri ymmärretty ominaisuus.
Eli hoitoa hakiessa pitäisi heti osua oikealle luukulle. Mielipiteetkin oireyhtymästä lääkäristössä vaihtelee, mitä aspergeri on. Joidenkin mielestä se on edelleen kiistelty diagnoosi ja tarjoavat skisofreniaa.
Kun lapsi ei pannut lelujaan riveihin - lapsi lähetettiin psykiatrien tutkittavaksi. Eihän tämän jälkeen sairaanhoitojärjestelmässä muuta luukkua - mihin lasta lähettää, kun neurologitkaan eivät aspergeria havainneet. Niin psykiatrit olivat aluksi ymmällään, mutta lopulta keksivät diagnoosiksi hullu ja idiootti.
Siinä vaiheessa minustakin tehtiin idiootti. Järjetöntä jos tunnet lapsesi, joka oppi lukemaan ja laskemaan ennen kouluikää - ja hänestä ei tehdä pelkästään hullua epäsosiaalisuutensa takia, mutta myös idiootti - kun ei läpäise testejä.
Itselleni kävi nuoruudessa samoin. En läpäissyt ammattivalintatestejä, mutta onneksi isäni oli voimakastahtoinen "psykopaatti" ja ajoi mielisairaalaa tarjoavan psykologin kirousten saattelemana ulos kotoamme. Olen jäljestä päin ollut kiitollinen isälleni, etten joutunut sairaalakierteeseen.
Tuohon aikaan ei edes koko aspergeria tunnettu. Autismikin oli lapsuuden psykopatiaa ja hoidettiin Freudin opein, joiden mukaan syypukki on äiti ja lapsen seksuaalifantasiat. Nyt on todettu, ettei pienellä lapsella mokomia fantasioita edes ole. Äitiä ei voi syyttää geneettisistä ominaisuuksita. Absoluuttinen sävelkorva ja agperger periytyy samalla tavalla. Tässä tapauksessa isoisältä lapselleni!
En tiedä hyödytkö diagnoosista, mutta valitse huolellisesti, kenelle ongelmistasi puhut.
No miten se A-syndrooma teilla sitten ILMENEE?
Mielelläni kertoisin Suomi24 osoitteessani, mitä elämämä ilman dg saattaa olla.
Raunioitti suuresti kehitystäni.
Nykyistä Suomi24 osoitettani en ole kenellekään antanut.
itse olen huomannut, että toinen assi ymmätää assia paremmin kuin kallit asiantuntijat. He jäävät aina ulkopuolelle - en tiedä miksi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000727&posting=22000000010295463
voit tehdä suomi24:ään niin monta osoitetta kuin haluat.