Ei koskaan

Hän pysty omien sanojensa mukaan näkemään onko tientukoilla ja kaahareilla nastat vai kitkat... =D =D =D

Hän taitaa seurata kaikkia autoja kotipihalle asti, jotta auton ollessa pysähtynyt, näkee renkaista onko nastat vai ei... =) =) =)

Joskus 80-luvun alkupuoliskolla oli ainakin Esso-merkkisiä kitkarenkaita.

Kairakettu kirjoitti:

Joskus 80-luvun alkupuoliskolla oli ainakin Esso-merkkisiä kitkarenkaita.

Olikos se muuten just se rengas, missä oli sellainen kukkakaalikuvio...;)) Siis.. se semmonen, IHMEELLINEN...?? Vähän niinku jotain sarjakuvien koiranluunpäätä tai kukkakaalia muistuttava..??

En oo mitään ottanu tänään, mutten vaan keksiny oikein, millä sen kuvion selittäisin...:))

karkoski kirjoitti:

Olikos se muuten just se rengas, missä oli sellainen kukkakaalikuvio...;)) Siis.. se semmonen, IHMEELLINEN...?? Vähän niinku jotain sarjakuvien koiranluunpäätä tai kukkakaalia muistuttava..??

En oo mitään ottanu tänään, mutten vaan keksiny oikein, millä sen kuvion selittäisin...:))

Lue lisää

Enpä osaa minäkään tuota kuvioa oikein selittää, mutta tuo kukkakaali vois olla jotenkin sinnepäin.

Kairakettu kirjoitti:

Enpä osaa minäkään tuota kuvioa oikein selittää, mutta tuo kukkakaali vois olla jotenkin sinnepäin.

että joskus olisin ajanut sellaisella autolla lumipolanteista tietä pitkin, jossa oli tuollaiset renkaat, ja se "pito" oli tosiaankin sitä luokkaa, ettei tartte kyllä ihmetellä, jos joku ei pidä kitkarenkaita yhtään minkäänlaisina, jos noilla on sen tutustumisen niihin tehnyt...??

Minun mielestäni parhaat renkaat, jotka minulla on olleet, olivat Bridgestonen Blizzakit.

Olen mä vaan sellainen fakiiri että tiedän jokaisen auton joka tulee vastaan kaksisuuntaisella käyttääkö se nastoja vai ei. Kerron salaisuuteni. Sen kuulee! Mutta etthän te nastarenkassuharit mitään kuule kun hukutte omaan rapinaanne! Heh,heh. Miksi ei kaikki ajele mersulla kun joka testissä se on teidän koppiaisenne voittanut?

nastarenkaita kirjoitti:

Olen mä vaan sellainen fakiiri että tiedän jokaisen auton joka tulee vastaan kaksisuuntaisella käyttääkö se nastoja vai ei. Kerron salaisuuteni. Sen kuulee! Mutta etthän te nastarenkassuharit mitään kuule kun hukutte omaan rapinaanne! Heh,heh. Miksi ei kaikki ajele mersulla kun joka testissä se on teidän koppiaisenne voittanut?

Lue lisää

Kun itse ajaa kitkoilla, niin nastarenkaita käyttävät erottaa jo äänenkin perusteella. Joissakin keliolosuhteissa sen myös näkeekin jo etäältä, kun saavuttaa nastarenkaallista.

en minäkään

Minä pysyn uskollisesti nastarenkaissa. Kitkarenkailla ei pysy liukkaalla tienpäällä.
Ja jos pysyy, pitäis vauhti puolittaa.

Eikä minusta nastojen rahina haittaa.
Nytkin laitoin nastarenkaat jo lokakuun alkupäivinä.
Olinkin ensimmäisiä talirenkaan ostajia rengasliikkeessä.
Ne sanoi siellä, että koskaan ei ole ketään sakoitettu siitä, että olis laittanut liian aikaisin talvirenkaat (nastat) alle.

Totuus kitkarenkaista on se, että liukkailla niillä ei tee mitään, mutta normaalilla talvikeleillä ovat erinomaiset.

Äijälä kirjoitti:

Minä pysyn uskollisesti nastarenkaissa. Kitkarenkailla ei pysy liukkaalla tienpäällä.
Ja jos pysyy, pitäis vauhti puolittaa.

Eikä minusta nastojen rahina haittaa.
Nytkin laitoin nastarenkaat jo lokakuun alkupäivinä.
Olinkin ensimmäisiä talirenkaan ostajia rengasliikkeessä.
Ne sanoi siellä, että koskaan ei ole ketään sakoitettu siitä, että olis laittanut liian aikaisin talvirenkaat (nastat) alle.

Totuus kitkarenkaista on se, että liukkailla niillä ei tee mitään, mutta normaalilla talvikeleillä ovat erinomaiset.

Lue lisää

ihan oikein t:ninmim.kokemusta on

No ehkä sitten kun ostat kunnon auton, voit ostaa jo nastatkin.
Eipähän sitten tarvitse pelätä arvokkaamman auton puolesta.

Äijälä kirjoitti:

Minä pysyn uskollisesti nastarenkaissa. Kitkarenkailla ei pysy liukkaalla tienpäällä.
Ja jos pysyy, pitäis vauhti puolittaa.

Eikä minusta nastojen rahina haittaa.
Nytkin laitoin nastarenkaat jo lokakuun alkupäivinä.
Olinkin ensimmäisiä talirenkaan ostajia rengasliikkeessä.
Ne sanoi siellä, että koskaan ei ole ketään sakoitettu siitä, että olis laittanut liian aikaisin talvirenkaat (nastat) alle.

Totuus kitkarenkaista on se, että liukkailla niillä ei tee mitään, mutta normaalilla talvikeleillä ovat erinomaiset.

Lue lisää

Ennen talvirengaspakkoaikaa ajoin pelkästään kesärenkailla, enkä koskaan ollut tientukkona, vaan päinvastoin, ohittelin jatkuvasti nastarengaskuskeja. Jos ei osaa, niin ei osaa, ei siinä sen kummempaa.

Entisaikaisilla nastarenkailla sentään kuitenkin jotain tekikin, ainakin uusilla, mutta nykyiset nastamääräykset vievät nastoista sen tehon, mikä niissä ennen oli ja nastauskovaiset tietysti luottavat niiden nastojen pitoon edelleen. Vielähän nuo nastat kuitenkin jättävät jälkiä jäiseen pintaan, mutta ei muuta, kynsilläkin saa raapaistua vastaavat jäljet. Osaava pärjäisi kesärenkaillakin ja kitkoilla ei ole mitään ongelmia.

Kairakettu kirjoitti:

Ennen talvirengaspakkoaikaa ajoin pelkästään kesärenkailla, enkä koskaan ollut tientukkona, vaan päinvastoin, ohittelin jatkuvasti nastarengaskuskeja. Jos ei osaa, niin ei osaa, ei siinä sen kummempaa.

Entisaikaisilla nastarenkailla sentään kuitenkin jotain tekikin, ainakin uusilla, mutta nykyiset nastamääräykset vievät nastoista sen tehon, mikä niissä ennen oli ja nastauskovaiset tietysti luottavat niiden nastojen pitoon edelleen. Vielähän nuo nastat kuitenkin jättävät jälkiä jäiseen pintaan, mutta ei muuta, kynsilläkin saa raapaistua vastaavat jäljet. Osaava pärjäisi kesärenkaillakin ja kitkoilla ei ole mitään ongelmia.

Lue lisää

Sinäkin olet siis ikäautoilija. Kyllähän sitä pärjää kesärenkaillakin talvella, mutta se edellyttää, että ajonopeutta pitää pudottaa melkoisesti tilanteen aina niin vaatiessa.

Nastarenkailla nyt voi ajaa vähän huolettomimmin, mutta kesäkeliä ne eivät tee.
Talvella joutuu siis nopeuttaan pudottamaan huonolla kelillä nastarenkaista huolimatta.

Ihmettelen kyllä kykyäsi ajella aina lujaa kelistä ja renkaista välittämättä.

Väittäkööt kitkarenkaiden puolesta kuka mitäkin tahtoo, luotan omaan järkeeni ja en laita kitkoja talveksi alle.
Mutta tosi on, ettei renkailla ole merkitystä, vaan ajonopeudella. Tarpeeksi hitaalla vauhdilla selviää vaikka peilikirkkaalla jäällä.
Samoin se humalikkokin selviäisi, vaikka olis kuinka kännissä, mutta se edellyttää vaan sitä, että vauhti sopeutetaan promillein ja renkaiden mukaan. En usko, että taidot ratkaisee, kun on kova vauhti päällä ja liukas keli. Kyllä sen ratkaisee fysiikan laki, ei mikään huippukuski.

Olinpa kerran minäkin muka liukkaan kelin kurssilla.
Autoni meni mihin sattui, jolloin kurssinpitäjä sanoi: "Ei tästä sun ajosta tuu mittää, mutta annan hyvän neuvon, miten selviät liukkaalla."

Aja tarpeeksi hitaasti, niin ehdit toimia ja reagoida !
Sanoin, että sen taidon minä kyllä osaan jo entuudestaan.

Kairakettu kirjoitti:

Ennen talvirengaspakkoaikaa ajoin pelkästään kesärenkailla, enkä koskaan ollut tientukkona, vaan päinvastoin, ohittelin jatkuvasti nastarengaskuskeja. Jos ei osaa, niin ei osaa, ei siinä sen kummempaa.

Entisaikaisilla nastarenkailla sentään kuitenkin jotain tekikin, ainakin uusilla, mutta nykyiset nastamääräykset vievät nastoista sen tehon, mikä niissä ennen oli ja nastauskovaiset tietysti luottavat niiden nastojen pitoon edelleen. Vielähän nuo nastat kuitenkin jättävät jälkiä jäiseen pintaan, mutta ei muuta, kynsilläkin saa raapaistua vastaavat jäljet. Osaava pärjäisi kesärenkaillakin ja kitkoilla ei ole mitään ongelmia.

Lue lisää

Ilmeisesti ajelet pääsääntöisesti näillä nykyisillä nastarenkailla, kun tiedät niistä noinkin paljon. Mutta mistä tiedät entisaikojen nastarenkaiden pito-ominaisuuksista, kun aiemmin ajoit pelkästään kesärenkailla?

Jos verrataan nykyistä nastarenkasta esim 30 vuotta sitten olleisiin, niin kaikilta ominaisuuksiltaan nykyisin ollaan edellä. Pito, tiehellävaraisuus, polttoaineen säästö ja mukavuus ovat kehittyneet huimasti.

Mielestäni kuitenkin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota renkaan ikään, eikä tyytyä pelkästään rengastyyppikeskusteluun. Uusi kesärengas saattaa pitää lumella paremmin kuin vanha kitka- tai nastarengas. Kolme vuotta on maksimi-ikä talvirenkaille, vaikka niillä ajettaisiin hyvinkin vähän.

"Osaava pärjäisi kesärenkaillakin..."

Tämä taisi olla tuon otsikkosi peruste? Osaamisalueena lapionkäyttötaito saattaisi olla se vähimmäisvaatimus. Ensin pitäisi lapioida lumet pois ajoreitiltä ja sen jälkeen lapioida hiekkaa sopivasti. Kaikilla kun ei taida olla yhtä helpot olosuhteet kuin sinulla.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Ilmeisesti ajelet pääsääntöisesti näillä nykyisillä nastarenkailla, kun tiedät niistä noinkin paljon. Mutta mistä tiedät entisaikojen nastarenkaiden pito-ominaisuuksista, kun aiemmin ajoit pelkästään kesärenkailla?

Jos verrataan nykyistä nastarenkasta esim 30 vuotta sitten olleisiin, niin kaikilta ominaisuuksiltaan nykyisin ollaan edellä. Pito, tiehellävaraisuus, polttoaineen säästö ja mukavuus ovat kehittyneet huimasti.

Mielestäni kuitenkin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota renkaan ikään, eikä tyytyä pelkästään rengastyyppikeskusteluun. Uusi kesärengas saattaa pitää lumella paremmin kuin vanha kitka- tai nastarengas. Kolme vuotta on maksimi-ikä talvirenkaille, vaikka niillä ajettaisiin hyvinkin vähän.

"Osaava pärjäisi kesärenkaillakin..."

Tämä taisi olla tuon otsikkosi peruste? Osaamisalueena lapionkäyttötaito saattaisi olla se vähimmäisvaatimus. Ensin pitäisi lapioida lumet pois ajoreitiltä ja sen jälkeen lapioida hiekkaa sopivasti. Kaikilla kun ei taida olla yhtä helpot olosuhteet kuin sinulla.

Lue lisää

Ajoin silloin ennen muidenkin autoilla ja tietenkään en niiden rengastuksiin voinut vaikuttaa.

Nytkin olen kokeillut muidenkin autoja, joissa on ollut uusia nastarenkaita alla. Vielä ei ole tullut vastaan niin hyvää nastarengasta pidoltaan kuin oli joskus ennen.

"Kaikilla kun ei taida olla yhtä helpot olosuhteet kuin sinulla." Eipä ne olosuhteet täällä pohjoisessa aina niin häävit ole, auraajia ei usein näe silloin kun luulis niiden töissään olevan. Lisäksi liikun kyllä autoillen muuallakin Suomessa ja ihan viikoittain. Lapioa en ole vielä tarvinnut.

Leveä rengas on huono talvirengas, olipa se sitten mikä hyvänsä.

Kairakettu kirjoitti:

Ajoin silloin ennen muidenkin autoilla ja tietenkään en niiden rengastuksiin voinut vaikuttaa.

Nytkin olen kokeillut muidenkin autoja, joissa on ollut uusia nastarenkaita alla. Vielä ei ole tullut vastaan niin hyvää nastarengasta pidoltaan kuin oli joskus ennen.

"Kaikilla kun ei taida olla yhtä helpot olosuhteet kuin sinulla." Eipä ne olosuhteet täällä pohjoisessa aina niin häävit ole, auraajia ei usein näe silloin kun luulis niiden töissään olevan. Lisäksi liikun kyllä autoillen muuallakin Suomessa ja ihan viikoittain. Lapioa en ole vielä tarvinnut.

Leveä rengas on huono talvirengas, olipa se sitten mikä hyvänsä.

Lue lisää

"Eipä ne olosuhteet täällä pohjoisessa aina niin häävit ole..."

Katso nyt vaikka tuon otsikon ""Pääkallokeli"" alla olevia kuvia. Kyllä on leveää ja tasaista paanaa, ja ilmeisesti hyvin suolattu, kun näyttää niin märältä. Jos tuollaisia pääteitä pääsisi jatkuvasti kulkemaan, niin eihän se sivuteiden huono kunto mitään vaikuttaisikaan ajamiseen tai rengastukseen. Kaivelepa niitä kuva-arkistojasi, ja näytä meille sellainen oikea pohjoisen pääkallokeli tai metri lunta tiellä -kuva.

Kallonkutistaja kirjoitti:

"Eipä ne olosuhteet täällä pohjoisessa aina niin häävit ole..."

Katso nyt vaikka tuon otsikon ""Pääkallokeli"" alla olevia kuvia. Kyllä on leveää ja tasaista paanaa, ja ilmeisesti hyvin suolattu, kun näyttää niin märältä. Jos tuollaisia pääteitä pääsisi jatkuvasti kulkemaan, niin eihän se sivuteiden huono kunto mitään vaikuttaisikaan ajamiseen tai rengastukseen. Kaivelepa niitä kuva-arkistojasi, ja näytä meille sellainen oikea pohjoisen pääkallokeli tai metri lunta tiellä -kuva.

Lue lisää

Ei ole talvikaan vielä tullut, joten ei ole oikein kunnon kuviakaan. Sitä lunta tulee joskus niin sakeasti, että ei tahdo rakennuksia seasta erottaa ja auraajat lähtee liikkeelle vasta myräkän laannuttua. Aukeilla paikoilla tielle tulee poikittaisia valleja, joista ajetaan vaan vauhdilla läpi. On vähän hankalia kuvaustilanteita, kun mitään ei tahdo näkyä.

Tuossa pari viime vuodelta: http://groups.msn.com/Kairaketunkuvagalleria/shoebox.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=25

Jonossa siinä ajetaan, vaikka muita ei juurikaan näy, mutta ei näkynyt ajoittain noinkaan paljoa.

http://groups.msn.com/Kairaketunkuvagalleria/shoebox.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=26

Tuossa näkyy vähän paremmin, mutta ei näy sitä rekkaa, joka on parhaillaan ohittamassa. Ei sitä rekkaa nähnyt paljain silminkään, se on noiden edellä menevien rinnalla.

Se "pääkallokeli" piti kyllä silloin muka olla, mutta ehtiihän niitä vielä tulemaan.

Metrisestä hangesta ei kyllä mennä monella maasturillakaan.

Kairakettu kirjoitti:

Ei ole talvikaan vielä tullut, joten ei ole oikein kunnon kuviakaan. Sitä lunta tulee joskus niin sakeasti, että ei tahdo rakennuksia seasta erottaa ja auraajat lähtee liikkeelle vasta myräkän laannuttua. Aukeilla paikoilla tielle tulee poikittaisia valleja, joista ajetaan vaan vauhdilla läpi. On vähän hankalia kuvaustilanteita, kun mitään ei tahdo näkyä.

Tuossa pari viime vuodelta: http://groups.msn.com/Kairaketunkuvagalleria/shoebox.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=25

Jonossa siinä ajetaan, vaikka muita ei juurikaan näy, mutta ei näkynyt ajoittain noinkaan paljoa.

http://groups.msn.com/Kairaketunkuvagalleria/shoebox.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=26

Tuossa näkyy vähän paremmin, mutta ei näy sitä rekkaa, joka on parhaillaan ohittamassa. Ei sitä rekkaa nähnyt paljain silminkään, se on noiden edellä menevien rinnalla.

Se "pääkallokeli" piti kyllä silloin muka olla, mutta ehtiihän niitä vielä tulemaan.

Metrisestä hangesta ei kyllä mennä monella maasturillakaan.

Lue lisää

Noissa molemmissa kuvissa tie näyttää suoralta (sekä pituus- että pystysuunnassa) niin pitkälle kuin silmä kantaa. Eikö sielläpäin ole ollenkaan kunnon mäki- ja mutkateitä? Vai etkö vaan ajele niillä?

Kallonkutistaja kirjoitti:

Noissa molemmissa kuvissa tie näyttää suoralta (sekä pituus- että pystysuunnassa) niin pitkälle kuin silmä kantaa. Eikö sielläpäin ole ollenkaan kunnon mäki- ja mutkateitä? Vai etkö vaan ajele niillä?

Lue lisää

Välimatkat ovat vaan aika pitkiä.

Tästä kun lähtee etelään, niin mäkiä ei ole kuin jotain pieniä Jyväskylää lähestyttäessä.

Länttä kohti lähdettäessä sama juttu, ei mäkiä moneen sataan kilometriin.

Idän suunnalla mäkiä ja mutkia on Kuusamon seuduilla, reilut 300 km sinnekin. Tuolla olevat kuvat olivatkin Kuusamon reissulta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000011486845
Mutkia ja mäkiä olisi ollut, jos olisin ajanut Kuusamosta hiukan itäänpäin, mutta nyt ei ollut aikaa.

Mäkisintä ja mutkaisinta on kai eniten tuolla Kajaanin eteläpuolella, viitostiellä. Ei ne mäet kyllä mitään isoja ole.

Viime kesänä oikaisin Leppävirralta Pieksämäelle jonkun mutkaisen tien kautta ja ne mutkat olivat olleet ilmeisesti liian jyrkkiä joillekin, koskapa olivat kolarin kopsauttaneet.

Rovaniemen pohjoispuolelta Kemijärvelle menevällä tiellä on yksi muistaakseni 17 asteen nousu ja hiukan mutkiakin.

Pohjoiseen menevä tie 99 on paikoin aika mutkainen ja ja on jotain pientä mäennyppylääkin. Vastaava tie Suomen puolella ei ole niin mutkainen, eikä mäkinen, pitäis ajaa tuonne "käsivarteen".

Ivalon-Inarin seuduilla on muutama mäki ja loivia mutkia.

Pohjois-Norjasta löytyis jo mukavia mäkiä ja mutkia, mutta turhan pitkä kuvausmatka vartavasten sinnekin. Siellä on joskus luntakin vähän enemmän kuin täälläpäin.

Kyllä minä noita teitä ajelen aika usein, paitsi tuota Norjan puolta. Sitten pitäis vielä sattua sellainen keli vielä samalle reissulle, että olis jotain kuvattavaa.

Pääteiden lisäksi minä vaihtelen usein ajoreittejäni sorateiden ja metsäautoteidenkin kautta ajaessani usein kahden etäällä toisistaan olevan paikkakunnan väliä edestakaisin. Ei ne soratietkään hirveän syheröisiä ole ja niiden mutkathan ovat usein oikein kaltevia, suorilla olen ajanut talvisinkin joskus 180 km/h. Harvaan mutkaan tarvii kesällä alle satasen pudottaa.

Ajan myös usein tietä 66 ja niitä pikkuteitä siellä Virrat-Vimpeli-Ylivieska. Niin ja tietysti kasitietä.

Kairakettu kirjoitti:

Välimatkat ovat vaan aika pitkiä.

Tästä kun lähtee etelään, niin mäkiä ei ole kuin jotain pieniä Jyväskylää lähestyttäessä.

Länttä kohti lähdettäessä sama juttu, ei mäkiä moneen sataan kilometriin.

Idän suunnalla mäkiä ja mutkia on Kuusamon seuduilla, reilut 300 km sinnekin. Tuolla olevat kuvat olivatkin Kuusamon reissulta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000011486845
Mutkia ja mäkiä olisi ollut, jos olisin ajanut Kuusamosta hiukan itäänpäin, mutta nyt ei ollut aikaa.

Mäkisintä ja mutkaisinta on kai eniten tuolla Kajaanin eteläpuolella, viitostiellä. Ei ne mäet kyllä mitään isoja ole.

Viime kesänä oikaisin Leppävirralta Pieksämäelle jonkun mutkaisen tien kautta ja ne mutkat olivat olleet ilmeisesti liian jyrkkiä joillekin, koskapa olivat kolarin kopsauttaneet.

Rovaniemen pohjoispuolelta Kemijärvelle menevällä tiellä on yksi muistaakseni 17 asteen nousu ja hiukan mutkiakin.

Pohjoiseen menevä tie 99 on paikoin aika mutkainen ja ja on jotain pientä mäennyppylääkin. Vastaava tie Suomen puolella ei ole niin mutkainen, eikä mäkinen, pitäis ajaa tuonne "käsivarteen".

Ivalon-Inarin seuduilla on muutama mäki ja loivia mutkia.

Pohjois-Norjasta löytyis jo mukavia mäkiä ja mutkia, mutta turhan pitkä kuvausmatka vartavasten sinnekin. Siellä on joskus luntakin vähän enemmän kuin täälläpäin.

Kyllä minä noita teitä ajelen aika usein, paitsi tuota Norjan puolta. Sitten pitäis vielä sattua sellainen keli vielä samalle reissulle, että olis jotain kuvattavaa.

Pääteiden lisäksi minä vaihtelen usein ajoreittejäni sorateiden ja metsäautoteidenkin kautta ajaessani usein kahden etäällä toisistaan olevan paikkakunnan väliä edestakaisin. Ei ne soratietkään hirveän syheröisiä ole ja niiden mutkathan ovat usein oikein kaltevia, suorilla olen ajanut talvisinkin joskus 180 km/h. Harvaan mutkaan tarvii kesällä alle satasen pudottaa.

Ajan myös usein tietä 66 ja niitä pikkuteitä siellä Virrat-Vimpeli-Ylivieska. Niin ja tietysti kasitietä.

Lue lisää

Jotenkin vaan tuntuu, että osa kommentoijista haluaa vaan jänkätä sitä, että joko pohjoisessa tai etelässä on huonot kuljettajat ja hyvät kelit...;))

Käy hyvin ilmi tästäkin viestiketjusta, jossa yritetään kiistää Sinun näkemyksesi siihen, että kyllä pohjoisessakin ON vaativia ajokelejä. Itse olen sitä mieltä, että USEIN olosuhteet eroavat sen takia, että meri vaikuttaa siihen, millainen keli on tiellä. Toisinaan helpottaa, toisinaan vaikeuttaa. Kuljettajia on kaikenlaisia kaikkialla.

Mutta kaikille niille, jotka on sitä mieltä, ettei vaativia olosuhteita ole pohjoisessa.. tai oikeastaan SISÄSUOMESSA, suosittelisin vaikkapa Kt78:a, vai oliko se numero nyt se...? Kuitenkin se tie, joka lähtee Kajaanista ja päätyy Rovaniemelle Puolangan ja Pudasjärven kautta. Muutamia kertoja olen kulkenut siitä mielestäni sellaiseen aikaan, kun ajokeli on ollut sellainen.. hmm... HIEMAN KESKITTYMISTÄ VAATIVA....;))

karkoski kirjoitti:

Jotenkin vaan tuntuu, että osa kommentoijista haluaa vaan jänkätä sitä, että joko pohjoisessa tai etelässä on huonot kuljettajat ja hyvät kelit...;))

Käy hyvin ilmi tästäkin viestiketjusta, jossa yritetään kiistää Sinun näkemyksesi siihen, että kyllä pohjoisessakin ON vaativia ajokelejä. Itse olen sitä mieltä, että USEIN olosuhteet eroavat sen takia, että meri vaikuttaa siihen, millainen keli on tiellä. Toisinaan helpottaa, toisinaan vaikeuttaa. Kuljettajia on kaikenlaisia kaikkialla.

Mutta kaikille niille, jotka on sitä mieltä, ettei vaativia olosuhteita ole pohjoisessa.. tai oikeastaan SISÄSUOMESSA, suosittelisin vaikkapa Kt78:a, vai oliko se numero nyt se...? Kuitenkin se tie, joka lähtee Kajaanista ja päätyy Rovaniemelle Puolangan ja Pudasjärven kautta. Muutamia kertoja olen kulkenut siitä mielestäni sellaiseen aikaan, kun ajokeli on ollut sellainen.. hmm... HIEMAN KESKITTYMISTÄ VAATIVA....;))

Lue lisää

Minulla ei ainakaan ole ollut tarkoitus tehdä erottelua pohjoinen-etelä. Kyse on huomattavasti paikallisemmista olosuhteista ja niiden eroista. Riippumatta ilmansuunnasta monilla on reitillä sellaisia tieosuuksia, joilla ajojärjestys on nastarenkaallinen, hiekoitusauto ja vasta viimeisenä kitkarenkaallinen. Jos on pakko ajaa ennen hiekoitusautoa, niin kitkat ei tule kyseeseen.

Ja huolimatta mitä tuossa sanoin, niin on myös monia, joilla liikkumisajat ja -reitit ovat sellaisia, että he pärjäisivät vaikka kesärenkailla.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole ollut tarkoitus tehdä erottelua pohjoinen-etelä. Kyse on huomattavasti paikallisemmista olosuhteista ja niiden eroista. Riippumatta ilmansuunnasta monilla on reitillä sellaisia tieosuuksia, joilla ajojärjestys on nastarenkaallinen, hiekoitusauto ja vasta viimeisenä kitkarenkaallinen. Jos on pakko ajaa ennen hiekoitusautoa, niin kitkat ei tule kyseeseen.

Ja huolimatta mitä tuossa sanoin, niin on myös monia, joilla liikkumisajat ja -reitit ovat sellaisia, että he pärjäisivät vaikka kesärenkailla.

Lue lisää

"Jos on pakko ajaa ennen hiekoitusautoa, niin kitkat ei tule kyseeseen."

No ei tuo kyllä pidä paikkaansa!

Satuin viime talvena ajelemaan tuolla Rovaniemi-Kemijärvi-Kuusamo-Posio-Autti-Jokela-
Narkaus-Väiljoki-Jaatila-Tervola seuduilla ja sattui melkoisen lipoisan näköinen keli. Tienpinnat oli peilijäällä ja vettä jään pinnalla. Hiekka- ja suola-autoja ei näkynyt missään, vaikka tiedotteiden mukaan koko kalusto oli liikkeellä. Ihmiset soittelivat radioon ja ties minne tukkien linjojakin. Hiekkaa ja suolaa kuulostivat kaipailevan.

Minä ajelin kitkoilla ja ihmettelin "hysteriaa".
Loppumatkasta havaitsin viimein yhden hiekoitusauton, eikä sekään minun reittiäni ollut vielä ehtinyt hiekoittaa, kuten ei ollut ehditty muuallakaan ajamastani matkasta.

Taisinpa ajaa ennen hiekoitus-/suolausautoja koko matkan ja kitkoilla ilman ongelmia.

Kairakettu kirjoitti:

"Jos on pakko ajaa ennen hiekoitusautoa, niin kitkat ei tule kyseeseen."

No ei tuo kyllä pidä paikkaansa!

Satuin viime talvena ajelemaan tuolla Rovaniemi-Kemijärvi-Kuusamo-Posio-Autti-Jokela-
Narkaus-Väiljoki-Jaatila-Tervola seuduilla ja sattui melkoisen lipoisan näköinen keli. Tienpinnat oli peilijäällä ja vettä jään pinnalla. Hiekka- ja suola-autoja ei näkynyt missään, vaikka tiedotteiden mukaan koko kalusto oli liikkeellä. Ihmiset soittelivat radioon ja ties minne tukkien linjojakin. Hiekkaa ja suolaa kuulostivat kaipailevan.

Minä ajelin kitkoilla ja ihmettelin "hysteriaa".
Loppumatkasta havaitsin viimein yhden hiekoitusauton, eikä sekään minun reittiäni ollut vielä ehtinyt hiekoittaa, kuten ei ollut ehditty muuallakaan ajamastani matkasta.

Taisinpa ajaa ennen hiekoitus-/suolausautoja koko matkan ja kitkoilla ilman ongelmia.

Lue lisää

Kuullostat hieman kokemattomalta, jos väität ettet ole ajanut oikein huonoissa paikoissa. Tosin noissa kuvissasikin tiet ovat kuten mainittu suoria ja tasaisia.

On nimittäin paikkoja, joissa kitka ei edes teoriassa riitä auton etenemiseen, siis oikeaan suuntaan etenemiseen. Ja siitä voimme olla yhtä mieltä, että tuolla reitillä ei sellaista kohtaa tullut eteesi. Tiedän, ettei ne tienpidon autotkaan ihan huvikseen laita niitä ketjuja pyöriinsä, aivan varmasti niillä haetaan parempaa pitoa.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Kuullostat hieman kokemattomalta, jos väität ettet ole ajanut oikein huonoissa paikoissa. Tosin noissa kuvissasikin tiet ovat kuten mainittu suoria ja tasaisia.

On nimittäin paikkoja, joissa kitka ei edes teoriassa riitä auton etenemiseen, siis oikeaan suuntaan etenemiseen. Ja siitä voimme olla yhtä mieltä, että tuolla reitillä ei sellaista kohtaa tullut eteesi. Tiedän, ettei ne tienpidon autotkaan ihan huvikseen laita niitä ketjuja pyöriinsä, aivan varmasti niillä haetaan parempaa pitoa.

Lue lisää

Kerran 80-luvun alussa loppui pito kesäisellä soratiellä välillä Nordkapp-Honningsvåg alamäessä ja 40:n nopeudessa. Vaati hiukan taiturointia pitää auto tiellä edessä olevassa mutkassa. Löytyyköhän Suomesta niin hankalaa paikkaa?

Norjan talvisille teille valitsisin luultavasti nastoitetut kitkarenkaat ja sellaisilla nastoilla, joilla Suomessa ei saa ajaa. Lisäksi neliveto auton ja ketjut mukaan. Suomen teillä pärjää kitkoilla, vai onko sinulla tiedossa joku tietty paikka, josta ei muka pääse? Voisin käydä huvikseni ajamassa.

Ketjut on hiukan eri asia kuin ne nykyiset mitättömät nastat.

Kuvissa näkyy suoria, mutta en minä mutkia ole juuri kuvannutkaan.

N. kolme milj. kilometriä on takana ja reilut 30 vuotta liikenteessä.

Kairakettu kirjoitti:

Kerran 80-luvun alussa loppui pito kesäisellä soratiellä välillä Nordkapp-Honningsvåg alamäessä ja 40:n nopeudessa. Vaati hiukan taiturointia pitää auto tiellä edessä olevassa mutkassa. Löytyyköhän Suomesta niin hankalaa paikkaa?

Norjan talvisille teille valitsisin luultavasti nastoitetut kitkarenkaat ja sellaisilla nastoilla, joilla Suomessa ei saa ajaa. Lisäksi neliveto auton ja ketjut mukaan. Suomen teillä pärjää kitkoilla, vai onko sinulla tiedossa joku tietty paikka, josta ei muka pääse? Voisin käydä huvikseni ajamassa.

Ketjut on hiukan eri asia kuin ne nykyiset mitättömät nastat.

Kuvissa näkyy suoria, mutta en minä mutkia ole juuri kuvannutkaan.

N. kolme milj. kilometriä on takana ja reilut 30 vuotta liikenteessä.

Lue lisää

Vähän meni extreme-olosuhteiksi tämä keskustelu. Mutta esim Salpausselän seudut tarjoavat noita "Suomen alppeja", joilla nastojen antama lisäpito on tarpeellinen varuste. Ja erityisesti, kun muistetaan, että melko harvalla henkilöautoilijalla on sitä "miljoonakokemusta", varsinkaan talvikeleistä.

Nolla muutamilla erikoispaikoilla ei taida kokonaisuuden kannalta olla juuri mitään merkitystä, mutta yksittäiselle autoilijalle sillä voi olla suurikin merkitys. Esim taksit käyttävät lähes yksinomaan nastarenkaita, koska olisi noloa pyytää kaveria korvaamaan keikka, kun ei kitkoilla päässytkään kyydittävän pihaan.

Muutoinhan nastarenkaat ovat parhaimmillaan siellä, missä säät vaihtelevat jatkuvasti nollan molemmin puolin ja tiellä (tasaisellakin) on esim. mustaa jäätä. Kitkoilla varmaan pärjäisi useimmat autoilijat, mutta käyttävät silti hyväkseen nastojen antaman lisäturvan ja -pidon. Samoinhan voisi sanoa, että useimmat pärjäisivät puolella nykyisistä tuloista, mutta harva on sitä ainakaan työnantajalleen vapaaehtoisesti tyrkyttämässä. Aina sille toiselle puolellekin on käyttöä löytynyt olkoon vastaanottaja minimipalkkalainen tai optiomiljonääri.

Nastat eivät ole sama asia kuin ketjut, mutta molemmilla on sama tarkoitus: taata riittävä pito, ketjuilla yleensä etenemiseen, nastoilla lisäksi pysäyttämiseen. Nastat ovat tosiaan mitättömät kooltaan, mutta mm oikealla sijoittelulla ne ovat yhtä pitäviä kuin aiemmatkin nastat. Ja silti tien kuluttavuus on pudonnut murto-osaan vanhoista huonoista nastoista.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Vähän meni extreme-olosuhteiksi tämä keskustelu. Mutta esim Salpausselän seudut tarjoavat noita "Suomen alppeja", joilla nastojen antama lisäpito on tarpeellinen varuste. Ja erityisesti, kun muistetaan, että melko harvalla henkilöautoilijalla on sitä "miljoonakokemusta", varsinkaan talvikeleistä.

Nolla muutamilla erikoispaikoilla ei taida kokonaisuuden kannalta olla juuri mitään merkitystä, mutta yksittäiselle autoilijalle sillä voi olla suurikin merkitys. Esim taksit käyttävät lähes yksinomaan nastarenkaita, koska olisi noloa pyytää kaveria korvaamaan keikka, kun ei kitkoilla päässytkään kyydittävän pihaan.

Muutoinhan nastarenkaat ovat parhaimmillaan siellä, missä säät vaihtelevat jatkuvasti nollan molemmin puolin ja tiellä (tasaisellakin) on esim. mustaa jäätä. Kitkoilla varmaan pärjäisi useimmat autoilijat, mutta käyttävät silti hyväkseen nastojen antaman lisäturvan ja -pidon. Samoinhan voisi sanoa, että useimmat pärjäisivät puolella nykyisistä tuloista, mutta harva on sitä ainakaan työnantajalleen vapaaehtoisesti tyrkyttämässä. Aina sille toiselle puolellekin on käyttöä löytynyt olkoon vastaanottaja minimipalkkalainen tai optiomiljonääri.

Nastat eivät ole sama asia kuin ketjut, mutta molemmilla on sama tarkoitus: taata riittävä pito, ketjuilla yleensä etenemiseen, nastoilla lisäksi pysäyttämiseen. Nastat ovat tosiaan mitättömät kooltaan, mutta mm oikealla sijoittelulla ne ovat yhtä pitäviä kuin aiemmatkin nastat. Ja silti tien kuluttavuus on pudonnut murto-osaan vanhoista huonoista nastoista.

Lue lisää

>>Esim taksit käyttävät lähes yksinomaan nastarenkaita

Kallonkutistaja kirjoitti:

Vähän meni extreme-olosuhteiksi tämä keskustelu. Mutta esim Salpausselän seudut tarjoavat noita "Suomen alppeja", joilla nastojen antama lisäpito on tarpeellinen varuste. Ja erityisesti, kun muistetaan, että melko harvalla henkilöautoilijalla on sitä "miljoonakokemusta", varsinkaan talvikeleistä.

Nolla muutamilla erikoispaikoilla ei taida kokonaisuuden kannalta olla juuri mitään merkitystä, mutta yksittäiselle autoilijalle sillä voi olla suurikin merkitys. Esim taksit käyttävät lähes yksinomaan nastarenkaita, koska olisi noloa pyytää kaveria korvaamaan keikka, kun ei kitkoilla päässytkään kyydittävän pihaan.

Muutoinhan nastarenkaat ovat parhaimmillaan siellä, missä säät vaihtelevat jatkuvasti nollan molemmin puolin ja tiellä (tasaisellakin) on esim. mustaa jäätä. Kitkoilla varmaan pärjäisi useimmat autoilijat, mutta käyttävät silti hyväkseen nastojen antaman lisäturvan ja -pidon. Samoinhan voisi sanoa, että useimmat pärjäisivät puolella nykyisistä tuloista, mutta harva on sitä ainakaan työnantajalleen vapaaehtoisesti tyrkyttämässä. Aina sille toiselle puolellekin on käyttöä löytynyt olkoon vastaanottaja minimipalkkalainen tai optiomiljonääri.

Nastat eivät ole sama asia kuin ketjut, mutta molemmilla on sama tarkoitus: taata riittävä pito, ketjuilla yleensä etenemiseen, nastoilla lisäksi pysäyttämiseen. Nastat ovat tosiaan mitättömät kooltaan, mutta mm oikealla sijoittelulla ne ovat yhtä pitäviä kuin aiemmatkin nastat. Ja silti tien kuluttavuus on pudonnut murto-osaan vanhoista huonoista nastoista.

Lue lisää

Nastarengas on ennen ollut kitkarengasta parempi jääpidossa, toista on nykyään.

OSA TUULILASIN TULOKSISTA:

JARRUTUSPITO JÄÄLLÄ:
nastat:
Continental WinterViking1 20,4m
Gislaved NordFrost3 20,7m

kitkat:
Nokian Hakkapeliitta RSI 20,2m
Gislaved Soft Frost 16" 20,6m

JÄÄYMPYRÄ: Kierrokseen kuluva aika.

nastat:
Nokian Hakkapeliitta4 47,8s
Goodyear UG500 48,9s

kitkat:
Nokian Hakkapeliitta RSI 44,1s
Gislaved Soft Frost 16" 44,8s

Sitten vielä niistä entisajan nastoista. Ne vanhanajan nastat upposivat syvemmälle jäähän, joten lienee selvää, että ne myös pitivät paremmin kuin nykyiset jään pintaa kevyesti hipovat.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Vähän meni extreme-olosuhteiksi tämä keskustelu. Mutta esim Salpausselän seudut tarjoavat noita "Suomen alppeja", joilla nastojen antama lisäpito on tarpeellinen varuste. Ja erityisesti, kun muistetaan, että melko harvalla henkilöautoilijalla on sitä "miljoonakokemusta", varsinkaan talvikeleistä.

Nolla muutamilla erikoispaikoilla ei taida kokonaisuuden kannalta olla juuri mitään merkitystä, mutta yksittäiselle autoilijalle sillä voi olla suurikin merkitys. Esim taksit käyttävät lähes yksinomaan nastarenkaita, koska olisi noloa pyytää kaveria korvaamaan keikka, kun ei kitkoilla päässytkään kyydittävän pihaan.

Muutoinhan nastarenkaat ovat parhaimmillaan siellä, missä säät vaihtelevat jatkuvasti nollan molemmin puolin ja tiellä (tasaisellakin) on esim. mustaa jäätä. Kitkoilla varmaan pärjäisi useimmat autoilijat, mutta käyttävät silti hyväkseen nastojen antaman lisäturvan ja -pidon. Samoinhan voisi sanoa, että useimmat pärjäisivät puolella nykyisistä tuloista, mutta harva on sitä ainakaan työnantajalleen vapaaehtoisesti tyrkyttämässä. Aina sille toiselle puolellekin on käyttöä löytynyt olkoon vastaanottaja minimipalkkalainen tai optiomiljonääri.

Nastat eivät ole sama asia kuin ketjut, mutta molemmilla on sama tarkoitus: taata riittävä pito, ketjuilla yleensä etenemiseen, nastoilla lisäksi pysäyttämiseen. Nastat ovat tosiaan mitättömät kooltaan, mutta mm oikealla sijoittelulla ne ovat yhtä pitäviä kuin aiemmatkin nastat. Ja silti tien kuluttavuus on pudonnut murto-osaan vanhoista huonoista nastoista.

Lue lisää

...oli autossa kitkarenkaat.

Ilmeisesti näin juuri sen poikkeuksen?

PS. Kaikkkia viestejänne en lukenut, mutta renkaan kunto olisi todellakin ottettava keskusteluissa huomioon.

Esim. Kun myin edellisen autoni tutulle, oli alla niin huonot nastarenkaat, että olisin itse ne jo uusinut. Mutta kaveri ajoi niillä vielä kaksi talvea. Kuitenkin kaveri ostaa aina nastarenkaat. Miksi? Jos renkaan kunto ei ole ongelma, minusta tällainen kuljettaja on niin taitava, että voisi säästää luontoa ajamalla kitkoilla! Maantiepölyn ongelmat kai tiedät, varsinkin keväällä?

Tojo-Kölli kirjoitti:

...oli autossa kitkarenkaat.

Ilmeisesti näin juuri sen poikkeuksen?

PS. Kaikkkia viestejänne en lukenut, mutta renkaan kunto olisi todellakin ottettava keskusteluissa huomioon.

Esim. Kun myin edellisen autoni tutulle, oli alla niin huonot nastarenkaat, että olisin itse ne jo uusinut. Mutta kaveri ajoi niillä vielä kaksi talvea. Kuitenkin kaveri ostaa aina nastarenkaat. Miksi? Jos renkaan kunto ei ole ongelma, minusta tällainen kuljettaja on niin taitava, että voisi säästää luontoa ajamalla kitkoilla! Maantiepölyn ongelmat kai tiedät, varsinkin keväällä?

Lue lisää

Tuli epätarkasti sanottua. Taksit suosivat nastarenkaita ainakin siellä, missä juuri on enemmän noita jyrkkärinteisiä teitä ja tontteja.

Sanomasi pitää kyllä täysin paikkansa. Tosin nastarengas ei heikkene samalla tavalla kuin kitkarengas. Koska nastat periaatteessa tulevat käytettyinä ulommas kuin uutena, niin erityisesti jääpito pysyy kohtalaisena koko renkaan käyttöiän. Lumi ja loskapito puolestaan heikkenevät, ja ehkä ainoa pelastus on, että heikkeneminen on suhteellisen tasaista, jolloin kuljettaja automaattisesti on aina tilanteen tasalla.

Pahin maantiepöly on siellä missä on eniten hiekotettu. Haitatkin ovat suurimmat, koska yleensä hiekotusta käytetään kaupungeissa ja muualla missä ihmisiä on paljon.

Kairakettu kirjoitti:

Nastarengas on ennen ollut kitkarengasta parempi jääpidossa, toista on nykyään.

OSA TUULILASIN TULOKSISTA:

JARRUTUSPITO JÄÄLLÄ:
nastat:
Continental WinterViking1 20,4m
Gislaved NordFrost3 20,7m

kitkat:
Nokian Hakkapeliitta RSI 20,2m
Gislaved Soft Frost 16" 20,6m

JÄÄYMPYRÄ: Kierrokseen kuluva aika.

nastat:
Nokian Hakkapeliitta4 47,8s
Goodyear UG500 48,9s

kitkat:
Nokian Hakkapeliitta RSI 44,1s
Gislaved Soft Frost 16" 44,8s

Sitten vielä niistä entisajan nastoista. Ne vanhanajan nastat upposivat syvemmälle jäähän, joten lienee selvää, että ne myös pitivät paremmin kuin nykyiset jään pintaa kevyesti hipovat.

Lue lisää

Nuo tulokset taisi olla joku vuosi sitten tehdystä vertailusta, jossa nimenomaan verrattiin nasta- ja kitkarenkaita toisiinsa. Tulokset ovat varmasti ihan oikeita, mutta muistelen, että testimenetelmät poikkesivat melko paljon normaaleista testeistä ja erityisesti normaaliliikenteen ajotavoista. Mutta hyvä ja ansaittu tulos kitkoilta.

"...ne myös pitivät paremmin kuin nykyiset jään pintaa kevyesti hipovat."

Käytännössähän tuo tarkoittaa, että nykyiset nastarenkaat voikin oikeastaan lukea kitkarenkaisiin kuuluviksi. Ero vanhoihin nastarenkaisiin tulee esim siitä, että nastat ovat nykyään pituussuunnassa useammassa rivissä kuin ennen. Aiemmin nastat oli miltei kahdessa rivissä, joten suurin osa nastoista kulkivat etummaisten nastojen valmiiksi tekemää uraa pitkin. Nykyään useampi nasta tekee oman uransa jäähän.

Oikeastaan tuo nykynastarenkaan lukeminen myös kitkarenkaiden joukkoon ei ole mikään "sattuma". Itse asiassa nastarenkaat ovat lähentyneet huomattavasti noita kitkarenkaita erityisesti melun ja tien kuluttavuuden osalta. Tässä on eräs syy, miksi kitkarenkaiden osuuden kasvu on jo pysähtynyt. Olisiko tässä kehityksessä avain siirtyä kokonaan nastattomiin renkaisiin Suomessakin?

Kallonkutistaja kirjoitti:

Nuo tulokset taisi olla joku vuosi sitten tehdystä vertailusta, jossa nimenomaan verrattiin nasta- ja kitkarenkaita toisiinsa. Tulokset ovat varmasti ihan oikeita, mutta muistelen, että testimenetelmät poikkesivat melko paljon normaaleista testeistä ja erityisesti normaaliliikenteen ajotavoista. Mutta hyvä ja ansaittu tulos kitkoilta.

"...ne myös pitivät paremmin kuin nykyiset jään pintaa kevyesti hipovat."

Käytännössähän tuo tarkoittaa, että nykyiset nastarenkaat voikin oikeastaan lukea kitkarenkaisiin kuuluviksi. Ero vanhoihin nastarenkaisiin tulee esim siitä, että nastat ovat nykyään pituussuunnassa useammassa rivissä kuin ennen. Aiemmin nastat oli miltei kahdessa rivissä, joten suurin osa nastoista kulkivat etummaisten nastojen valmiiksi tekemää uraa pitkin. Nykyään useampi nasta tekee oman uransa jäähän.

Oikeastaan tuo nykynastarenkaan lukeminen myös kitkarenkaiden joukkoon ei ole mikään "sattuma". Itse asiassa nastarenkaat ovat lähentyneet huomattavasti noita kitkarenkaita erityisesti melun ja tien kuluttavuuden osalta. Tässä on eräs syy, miksi kitkarenkaiden osuuden kasvu on jo pysähtynyt. Olisiko tässä kehityksessä avain siirtyä kokonaan nastattomiin renkaisiin Suomessakin?

Lue lisää

"Ero vanhoihin nastarenkaisiin tulee esim siitä, että nastat ovat nykyään pituussuunnassa useammassa rivissä kuin ennen. Aiemmin nastat oli miltei kahdessa rivissä, joten suurin osa nastoista kulkivat etummaisten nastojen valmiiksi tekemää uraa pitkin. Nykyään useampi nasta tekee oman uransa jäähän".

On siitä jo kauan aikaa, kun nastarengas (1) jätti kuusi uraa jäähän. Kuitenkaan sillä renkaan n. kämmenen kokoisella kosketuspinta-alalla ei kerrallaan montaa nastaa ole jäähän pureutuneena. Ei ollut silloin, eikä ole nyt.

sinivilkku kirjoitti:

>>Esim taksit käyttävät lähes yksinomaan nastarenkaita

En minäkään tässä "mainostamassa" ole, kun itsellä on kesärenkaat alla. Kohta pitänee vaihtaa nastarenkaat alle, mutta ehkä seuraavalla kerralla laitan taas kitkat alle ja sitten taas ehkä nastat tai kitkat...

Siellä Kanta-Hämeessä päin isoimmat harjut taitavat olla... tai siis on Hattelmalanharju. Ja kyllä sielläkin mm. Myllymäen suunnalla on aika haasteellisia mäkiä sellaisilla jäävesikeleillä. Mutta onhan sielläkin useimmiten vaihtoehtoreittejä, ettei kaikkein jyrkimpiä mäkiä ole ihan pakko nousta.

Kallonkutistaja kirjoitti:

En minäkään tässä "mainostamassa" ole, kun itsellä on kesärenkaat alla. Kohta pitänee vaihtaa nastarenkaat alle, mutta ehkä seuraavalla kerralla laitan taas kitkat alle ja sitten taas ehkä nastat tai kitkat...

Siellä Kanta-Hämeessä päin isoimmat harjut taitavat olla... tai siis on Hattelmalanharju. Ja kyllä sielläkin mm. Myllymäen suunnalla on aika haasteellisia mäkiä sellaisilla jäävesikeleillä. Mutta onhan sielläkin useimmiten vaihtoehtoreittejä, ettei kaikkein jyrkimpiä mäkiä ole ihan pakko nousta.

Lue lisää

Ihan vaan oikaisuna, en puhunut Kanta-Hämeestä, vaan Salpausselän harjualueesta, jonka alueella on myös Päijät-Häme. Kyllä sieltä muutakin löytyy kuin Hattelmalanharju ja Myllymäki. Lainkaan väheksymättä niitä kumpaakaan, molemmat varsin kauniita alueita ja Myllymäessä tosi jyrkkiä katuosuuksia, kuten kirjoititkin.

Kallonkutistaja kirjoitti:

En minäkään tässä "mainostamassa" ole, kun itsellä on kesärenkaat alla. Kohta pitänee vaihtaa nastarenkaat alle, mutta ehkä seuraavalla kerralla laitan taas kitkat alle ja sitten taas ehkä nastat tai kitkat...

Siellä Kanta-Hämeessä päin isoimmat harjut taitavat olla... tai siis on Hattelmalanharju. Ja kyllä sielläkin mm. Myllymäen suunnalla on aika haasteellisia mäkiä sellaisilla jäävesikeleillä. Mutta onhan sielläkin useimmiten vaihtoehtoreittejä, ettei kaikkein jyrkimpiä mäkiä ole ihan pakko nousta.

Lue lisää

Juu, kyllähän Salpausselkä jatkuu Hankosta mm. Lappeenrannan/Imatran kautta Venäjän puolelle, eikä se välttämättä kokomatkallaan ole ylämäki/alamäki -jatkumoa. Esim Kouvolasta itäänpäin 6-tie tuntuu olevan hyvinkin tasaista. Solvallan urheiluopisto Espossa taitaa olla ihan rajoilla josko ollenkaan kuuluu Salpausselkään, mutta kyllä sielläkin melko jyrkkä on se mäki, jota mm linja-autoilla ajetaan. Ihmetellä täytyy, miten ne kaikki kaikissa kelissä sinne ylös pääsee.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Nuo tulokset taisi olla joku vuosi sitten tehdystä vertailusta, jossa nimenomaan verrattiin nasta- ja kitkarenkaita toisiinsa. Tulokset ovat varmasti ihan oikeita, mutta muistelen, että testimenetelmät poikkesivat melko paljon normaaleista testeistä ja erityisesti normaaliliikenteen ajotavoista. Mutta hyvä ja ansaittu tulos kitkoilta.

"...ne myös pitivät paremmin kuin nykyiset jään pintaa kevyesti hipovat."

Käytännössähän tuo tarkoittaa, että nykyiset nastarenkaat voikin oikeastaan lukea kitkarenkaisiin kuuluviksi. Ero vanhoihin nastarenkaisiin tulee esim siitä, että nastat ovat nykyään pituussuunnassa useammassa rivissä kuin ennen. Aiemmin nastat oli miltei kahdessa rivissä, joten suurin osa nastoista kulkivat etummaisten nastojen valmiiksi tekemää uraa pitkin. Nykyään useampi nasta tekee oman uransa jäähän.

Oikeastaan tuo nykynastarenkaan lukeminen myös kitkarenkaiden joukkoon ei ole mikään "sattuma". Itse asiassa nastarenkaat ovat lähentyneet huomattavasti noita kitkarenkaita erityisesti melun ja tien kuluttavuuden osalta. Tässä on eräs syy, miksi kitkarenkaiden osuuden kasvu on jo pysähtynyt. Olisiko tässä kehityksessä avain siirtyä kokonaan nastattomiin renkaisiin Suomessakin?

Lue lisää

Nastojen levittäminen esim kuudesta rivistä kahdeksaan kyllä parantaa pito-ominaisuuksia, ei heikennä niitä.

Jos nastoja on 130 ja renkaan ympärysmitta 65cm, niin kahdeksassa rivissä nastoja olisi jonossa 4cm:n välein. Siitä jokainen voi laskea montako nastaa kerrallaan on tiessä kiinni. Jos sitä pientä pinta-alaa epäilee, niin yhtä hyvin sitä kannattaa epäillä kesärenkaalla ja kesäkeleillä.

Kallonkutistaja kirjoitti:

Nuo tulokset taisi olla joku vuosi sitten tehdystä vertailusta, jossa nimenomaan verrattiin nasta- ja kitkarenkaita toisiinsa. Tulokset ovat varmasti ihan oikeita, mutta muistelen, että testimenetelmät poikkesivat melko paljon normaaleista testeistä ja erityisesti normaaliliikenteen ajotavoista. Mutta hyvä ja ansaittu tulos kitkoilta.

"...ne myös pitivät paremmin kuin nykyiset jään pintaa kevyesti hipovat."

Käytännössähän tuo tarkoittaa, että nykyiset nastarenkaat voikin oikeastaan lukea kitkarenkaisiin kuuluviksi. Ero vanhoihin nastarenkaisiin tulee esim siitä, että nastat ovat nykyään pituussuunnassa useammassa rivissä kuin ennen. Aiemmin nastat oli miltei kahdessa rivissä, joten suurin osa nastoista kulkivat etummaisten nastojen valmiiksi tekemää uraa pitkin. Nykyään useampi nasta tekee oman uransa jäähän.

Oikeastaan tuo nykynastarenkaan lukeminen myös kitkarenkaiden joukkoon ei ole mikään "sattuma". Itse asiassa nastarenkaat ovat lähentyneet huomattavasti noita kitkarenkaita erityisesti melun ja tien kuluttavuuden osalta. Tässä on eräs syy, miksi kitkarenkaiden osuuden kasvu on jo pysähtynyt. Olisiko tässä kehityksessä avain siirtyä kokonaan nastattomiin renkaisiin Suomessakin?

Lue lisää

" Nastojen levittäminen esim kuudesta rivistä kahdeksaan kyllä parantaa pito-ominaisuuksia, ei heikennä niitä."

Noinhan sitä vois kuvitella, mutta kun sitä nastan pistovoimaa on heikennetty, niin renkaan pito-ominaisuudet ovat voineet heiketäkin.

Minulla on nastarenkaiden ja kitkarenkaiden pitokyvyn heikkenemisestä sellainen jonkinlaiseen kokemukseen perustuva käsitys, että nastarenkaat kuluessaan menettävät pitokykyään kitkarenkaita nopeammin.

Juuri näin.

qwaszx. kirjoitti:

Juuri näin.

voi kiesus, pikkuisen renkaat ovat muuttuneet sitten vuoden 2005 keskustelun jälkeen, noloa kun et osaa lukea päivämääriä.