Tervehdys,
Taas olis hyvät sijoitusvinkit tarpeen. Eli asunnon myynnistä kertyneet vähän vajaa 100.000€ pitäisi saada neljäksi vuodeksi kohteeseen, josta saa jonkinmoista tuottoa ja kuitenkin rajallisella riskillä (koko pääoman sulaminen ei ole vaihtoehto).
Olen itse miettinyt pitkän koron rahastoa, osaisko joku selittää arkikielellä mitä eroa sijoittajan kannalta on obligaatiorahastoilla ja yrityskorkorahastoilla esim. riskitason ja likviditeetin suhteen. Mitä muuta pitkän koron rahastoihin sijoittamisessa on huomioitava?
Taas olis hyvät sijoitusvinkit tarpeen. Eli asunnon myynnistä kertyneet vähän vajaa 100.000€ pitäisi saada neljäksi vuodeksi kohteeseen, josta saa jonkinmoista tuottoa ja kuitenkin rajallisella riskillä (koko pääoman sulaminen ei ole vaihtoehto).
Olen itse miettinyt pitkän koron rahastoa, osaisko joku selittää arkikielellä mitä eroa sijoittajan kannalta on obligaatiorahastoilla ja yrityskorkorahastoilla esim. riskitason ja likviditeetin suhteen. Mitä muuta pitkän koron rahastoihin sijoittamisessa on huomioitava?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Korkorahastossa on aina olemassa korkoriski ja luottotappioriski. Korkoriski tarkoittaa sitä, että velkakirjan jälleenmyyntiarvo pienenee korkotason noustessa. Tämä siksi, että korkotason noustua uudet velkakirjat tuottavat parempaa korkoa. Korkotason laskiessa käy tietenkin toisin päin. Korkoriski on suurempi, mitä pidemmäksi aikaa velkakirjan korko on sidottu. (ja kuten sijoittamisessa aina, isoriskisemmät tuottavat enemmän) Korkorahasto ilmoittaa tunnuslukuna (modifioidun) duraation. Tämä tarkoittaa (käsittääkseni) velkakirjan keskimääräistä pituutta salkussa. Käytännön nyrkkisääntönä voi pitää, että korkotason noustessa 1%:n velkakirjojen arvo putoaa duraation verran %:na. Eli jos duraatio on esim. 4,0 ja korkotaso nousee 0,5%-yksikköä, laskee rahaston arvo n. 2%.
Luottoriski tarkoittaa velkakirjan jälleenmyntiarvon pienenemistä (nollautumista) luotonottajan maksuvaikeuksien (konkurssin) vuoksi. Tähän ei suoraa analyyttista kaavaa ole, mutta yleensä yrityksen tuloskunto korreloi luottoriskin kanssa. Huonojen yritysten velkakirjat tuottavat hyvää korkoa, mutta aina on riski maksuvaikeuksista.
Obligaatiorahasto sijoittaa valtoiden velkakirjoihin, jolloin luottoriski on käytännössä 0. Edellyttäen, että obligaatiot eivät ole esim. Argentiinasta tai Belizestä. Yrityskorkorahastossa on olemassa luottoriskiä, rahaston strategiasta riippuen. Rahasto saattaa tietoisesti sijoittaa huonokuntoisiin yrityksiin tuottojen toivossa (ns. "High Yield" rahastot) Varavaraisiin yrityksiin sijoittava korkorahasto ei juurikaan eroa obligaatiorahastosta. Omasta mielestä on näyttänyt, että on lähinnä volatiliteettia (arvon vaihtelua) mutta ei niinkään tuottoa.
Likviditeetissä ei ole eroa. Molemmista pääsee heti eroon tarvittaessa.
Obligaatiorahastot ovat minun mielestäni erittäin hyvä, vähäriskinen tapa sijoittaa pidemmäksikin aikaa. Tuotot eivät juurikaan jää pitkän aikavälin osakesijoituksista, ja "kurssilasku" on yleensä kuitattu vuodessa tai parissa.
Tällä hetkellä on korkotaso tosin erityisen alhaalla, ja vaikka korkonäkymät näyttävät vakailta tiettyjä inflaatiopaineita on myös olemassa. Eli korkotason lievä nousu on tulossa. Tosin täytyy muistaa, että rajukin nousu (2%-yksikköä) pudottaa arvoa vain n. 10%. Ja jos on mahdollisuus odottaa, niin uudet velkakirjat salkussa alkavat tuottaa paremmin.
Yksi vaihtoehto on tietysti tietty hajautus lyhyen koron ja pitkän koron välillä. Etenkin, jos et tarvitse koko summa heti tuolloin neljän vuoden päästä. Kannattaa hieman laskea tuotto-odotuksilla, millaisessa suhteessa haluaa rahastoja painottaa.
Aktia Solida B. Pohjola Korko Plus.
Kuten ylempänä selitettiin, korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja pitkän koron rahastossa tulee tappiota jos ne nousevat.
Kysymyksen toinen osa: Yrityslainoista saatava lisätuotto riskittömiin sijoituksiin verrattuna on ennätysmäisen pieni, niistä pysyisin vielä kauempana.
Sijoita rahastoihin silloin kun muut pelkäävät, ja pelkää silloin kun muut sijoittavat.
Eli nyt on varmasti oikea aika olle rohkea.
Totta totta. Tosin korkorahastoissa on melko vähän sitä "pelkokerrointa" mukana, joten ihan samalla tavalla ei sanonta päde. Ehkä juuri siksi, että arvonvaihtelut ovat melko vähäisiä ja tuotto suhteellisen tasaista. Eikä osakkeissakaan hurja riski tarkoita aina suurta tuottoa (edes pontentiaalista)
Mutta voisi ajatella, että sijoittaminen korkorahastoon on viisainta aloittaa, kun muut vielä odottelevat korkojen nousun taittumista.
Korot ovat ennätyksellisen alhaalla, jos nyt sijoittaa pitkiin korkopapereihin niin häviää varmasti verojen ja inflaation verran.
Tuo pelkohomma on juuri toisinpäin, tällä hetkellä roskalainojen ja varmojen papereiden spreadi on harvinaisen pieni. Samoin porukka ostelee asuntoja kolmenkymmenen vuoden korkeimmilla reaalihinnoilla ja velaksi.
Esim. OP-ryhmän OP-Euro lyhyen koron rahasto on perustettu 1996, ja ei 11 vuoteen ole ollut kertaakaan miinuksella. Vuotuinen tuotto-odotus on noin 3,5-4%. Ei ole lunastuspalkkiota eikä merkintäpalkkiota: ei maksaa mitään kun lisäät sinne tai nostat sieltä rahaa.
Itse olen sijoittanut Mantatumin Emergin Market Debt korko rahastoon. Rahasto on tuottanut hyvin, yli 10 prosenttia vuodessa. Ainakaan toistaseksi ei ole näkyvissä laskua. Toki ei sinne kaikkea kannata laittaa.
Itse olen ollut ainakin erittäin tyytyväinen. Vähäriskinen ja hyvä tuotto.
Ps. mennyt ei ole tae tulevasta.
Jokaisen kannattaa kuitenkin miettiä ja tehdä sijoituspäätökset itse.
Enpä pitäisi kehittyviä korkomarkkinoita "vähäriskisinä" ja 3 vuoden tuotto on ollut huimat 4,71%(!) Mennyt on tässä tapauksessa tae tulevasta, että arvonvaihtelu tulee jatkumaan.
Mutta varmasti osana korkosalkkua voi olla ihan ok vaihtoehto.
Mihin muuten perustat näkemyksesi, ettei "toistaiseksi ole näkyvissä laskua"?