Pitkän koron rahastot?

Korkorahastossa on aina olemassa korkoriski ja luottotappioriski. Korkoriski tarkoittaa sitä, että velkakirjan jälleenmyyntiarvo pienenee korkotason noustessa. Tämä siksi, että korkotason noustua uudet velkakirjat tuottavat parempaa korkoa. Korkotason laskiessa käy tietenkin toisin päin. Korkoriski on suurempi, mitä pidemmäksi aikaa velkakirjan korko on sidottu. (ja kuten sijoittamisessa aina, isoriskisemmät tuottavat enemmän) Korkorahasto ilmoittaa tunnuslukuna (modifioidun) duraation. Tämä tarkoittaa (käsittääkseni) velkakirjan keskimääräistä pituutta salkussa. Käytännön nyrkkisääntönä voi pitää, että korkotason noustessa 1%:n velkakirjojen arvo putoaa duraation verran %:na. Eli jos duraatio on esim. 4,0 ja korkotaso nousee 0,5%-yksikköä, laskee rahaston arvo n. 2%.

Luottoriski tarkoittaa velkakirjan jälleenmyntiarvon pienenemistä (nollautumista) luotonottajan maksuvaikeuksien (konkurssin) vuoksi. Tähän ei suoraa analyyttista kaavaa ole, mutta yleensä yrityksen tuloskunto korreloi luottoriskin kanssa. Huonojen yritysten velkakirjat tuottavat hyvää korkoa, mutta aina on riski maksuvaikeuksista.

Obligaatiorahasto sijoittaa valtoiden velkakirjoihin, jolloin luottoriski on käytännössä 0. Edellyttäen, että obligaatiot eivät ole esim. Argentiinasta tai Belizestä. Yrityskorkorahastossa on olemassa luottoriskiä, rahaston strategiasta riippuen. Rahasto saattaa tietoisesti sijoittaa huonokuntoisiin yrityksiin tuottojen toivossa (ns. "High Yield" rahastot) Varavaraisiin yrityksiin sijoittava korkorahasto ei juurikaan eroa obligaatiorahastosta. Omasta mielestä on näyttänyt, että on lähinnä volatiliteettia (arvon vaihtelua) mutta ei niinkään tuottoa.

Likviditeetissä ei ole eroa. Molemmista pääsee heti eroon tarvittaessa.

Obligaatiorahastot ovat minun mielestäni erittäin hyvä, vähäriskinen tapa sijoittaa pidemmäksikin aikaa. Tuotot eivät juurikaan jää pitkän aikavälin osakesijoituksista, ja "kurssilasku" on yleensä kuitattu vuodessa tai parissa.

Tällä hetkellä on korkotaso tosin erityisen alhaalla, ja vaikka korkonäkymät näyttävät vakailta tiettyjä inflaatiopaineita on myös olemassa. Eli korkotason lievä nousu on tulossa. Tosin täytyy muistaa, että rajukin nousu (2%-yksikköä) pudottaa arvoa vain n. 10%. Ja jos on mahdollisuus odottaa, niin uudet velkakirjat salkussa alkavat tuottaa paremmin.

Yksi vaihtoehto on tietysti tietty hajautus lyhyen koron ja pitkän koron välillä. Etenkin, jos et tarvitse koko summa heti tuolloin neljän vuoden päästä. Kannattaa hieman laskea tuotto-odotuksilla, millaisessa suhteessa haluaa rahastoja painottaa.

Aktia Solida B. Pohjola Korko Plus.

Kuten ylempänä selitettiin, korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja pitkän koron rahastossa tulee tappiota jos ne nousevat.

Kysymyksen toinen osa: Yrityslainoista saatava lisätuotto riskittömiin sijoituksiin verrattuna on ennätysmäisen pieni, niistä pysyisin vielä kauempana.

Itse olen sijoittanut Mantatumin Emergin Market Debt korko rahastoon. Rahasto on tuottanut hyvin, yli 10 prosenttia vuodessa. Ainakaan toistaseksi ei ole näkyvissä laskua. Toki ei sinne kaikkea kannata laittaa.

Itse olen ollut ainakin erittäin tyytyväinen. Vähäriskinen ja hyvä tuotto.

Ps. mennyt ei ole tae tulevasta.

Jokaisen kannattaa kuitenkin miettiä ja tehdä sijoituspäätökset itse.