Tervehdys!
Onko tietoa 123:sen automaattilaatikosta? Onko laatikon isommalle vaihtohetkeä mahdollista säätää? Kick-Down -vivun säädöllä voidaan asiaan vaikuttaa hieman, mutta varsinaista vaihdon raja-arvoa se ei muuta.
Minulla on kokemusta kahdesta laatikosta samassa autossa (miksi, se on oma tarinansa). Toinen laatikko vaihtoi selvästi korkeammilla kierroksilla ylöspäin kuin toinen. Turbiini oli molemmissa tapauksissa sama.
Kyseessä on valurautainen loota.
Onko tietoa 123:sen automaattilaatikosta? Onko laatikon isommalle vaihtohetkeä mahdollista säätää? Kick-Down -vivun säädöllä voidaan asiaan vaikuttaa hieman, mutta varsinaista vaihdon raja-arvoa se ei muuta.
Minulla on kokemusta kahdesta laatikosta samassa autossa (miksi, se on oma tarinansa). Toinen laatikko vaihtoi selvästi korkeammilla kierroksilla ylöspäin kuin toinen. Turbiini oli molemmissa tapauksissa sama.
Kyseessä on valurautainen loota.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itselläni on ollut monia eri merkisiä autom.vaihteisia autoja ja kaikissa niissä on voinut hyvin helposti säätää vaihtamishetkeä kovemmaksi/pehmeämmäksi säätämällä vaihdelaatikon päässä olevaa vaihteistoon menevän vaijerin pituutta, itse halusin aina vaihtamisen tapahtuvan pehmoisesti eli täysin nykäisyttä joten aiemmin aina säädätin vaihtamishetken mieleisekseni joka ainoassa autossani.
Nyt minulla on jo toinen Mese w202 6-koneella ja näissä tuntuu vaihtaminen olevan minulle sopivalla kohdalla ja eipä tuonne moottoriin kurkistaessa edes näekkään juuri mitään.
Mutta varmasti Mesessäkin saa vaihtamishetkeä säädettyä mieleisekseen.
Terve!
Tarkoitatko laatikkoon menevällä vaijerilla kick-down -vaijeria? Minun tapauksessani laatikkoon menee vain yksi vaijeri ja se on mittarivaijeri. Kick-down hoituu vivulla/tangolla.
Kick-downin säätö auttaa siihen, kuinka herkästi pientä pykälää heitetään peliin, muttei sillä laatikon varsinaisia vaihtorajoja pysty muuttamaan. Ajan siis takaa sitä, että kiihdyttäessäni täyskaasulla (lappu lattiassa) laatikko vaihtaisi isommalle n. 5-10km/t korkeammalla nopeudella. Tällöin härveli saavuttaisi huippukierrokset ja vaihdon jälkeinen öööö jäisi lyhyemmäksi.
Tuo öööö häiritsee lähinnä laatikon vaihtaessa ykköseltä kakkoselle. Nyt vaihtohetki on tuossa hieman reilussa 50km/tunnissa (mittarin mukaan) ja saisi olla 60.
Ennen Meseä tuli ajeltua Chevy-farmarilla ja siihen tehtiin vaihtoja terävöittävä 'säätö' asentamalla shift-kit. Toivottavasti Mesestä löytyisi hieman yksinkertaisempi säätötapa.
Ainakin 126:ssa alipaineita säätämällä vaikutetaan siihen vaihtojen kovuuteen/pehmeyteen.
Ja vaijeria säätämällä vaihtokohtiin.
Sitä alipainetta säädetään ainakin 126:ssa laatikon vasemmasta reunasta. Paikan näkee selvästi. Siihen tulee muovinen putki moottoritilasta. Kumitulppa irti ja säätelemään. Myötäpäivään paineet kasvaa ja vastapäivään pienenee. Tosiaan näin se on 126:ssa. 123:sta ei ole kokemuksia, mutta luulisi samantyyppisesti toimivan.
Minulla lähtee vaihdelaatikkoon vaijeri kaasuvivuston yhteydestä. Sitä voi säätää konetilasta.
"Kick-down vaijeria" ei ole 126:ssa. Se toimii on/off tyyppisesti ja sähköllä. Vaihtokohdille on oma erillinen vaijeri.
Ei tästä tainnut mitään apua olla, meidän laatikot taitavat olla aika eri planeetalta kuitenkin, vaikka samanmerkkisiä ovatkin. Menköön nyt tämäkin tarina, kun tuli kirjoitettua.
Ainiin..!
Kysyppä tuolta, vaikka sähköpostilla:
http://www.konehuolto.vze.com/
Sieltä minä olen saanut apua ja paljon.
Terve!
Juu, eri pleneetoilta taitaa laatikot olla. Minulla laatikkoon menee kick-down -vipu (samanlainen pallonivelillä varustettu, kuten muutkin kaasuvivut). Alipainetta ei tarjoilla ollenkaan. Vivun lisäksi ainoa vaijeri on nopeusmittarilta tuleva. Näiden edellä mainittujen lisäksi laatikkon menee vielä 6-napainen,muistaakseni, johtonippu. Tuon nipun olen tulkinnut hoitavan peruutusvalon sytyttelyn sekä käynnistyksen eston muilla kuin P ja N asennoilla.
Laatikko on siis hieman vanhempi kuin auto (-84) ja näin ollen se on valurautamalli, jota käytettiin jo 115-kopassakin.
Sitten loppukevennys. Näin eilen Nurmijärvellä Sveitsin rekkareissa oleva 250S:n vuodelta -66. Kaveri oli ostanut auton kadun varrelta erään edesmenneen papan pojalta ja ajellut sen jälkeen Suomeen. Auton mittarissa oli n. 70tkm ja kunto oli sen mukainen.
Suunnitelmissa oli heittää auto museorekkariin, jos tarkastushörhöt suo (termi tarkastajista on puhtaasti minun keksimäni, joten älköön se aiheuttako lisävaikeuksia tuon auton katsastajalle).
Itselläni on kokemusta kahdesta W123 automaatista, 250:stä (6-kone) ja 230 (4-kone). Jos ongelmana on se, että suurin vaihde kytkeytyy liian myöhään eivätkä säädöt auta, nelosen kitkapinta on liian kulunut ts. laatikko alkaa olla lopuillaan. Korjaaminen on kallista. Itse vaihdoin kolariautopurkamolta ostetun Ruotsista tuodun vähän ajetun laatikon, joka toimi sitten moitteettomasti.
Ongelmani on oikeastaan päinvastainen. Laatikko vaihtaa liian aikaisin. Ongelma haittaa vain ykköseltä kakkoselle vaihdettaessa. Meno hieman puutuu, kun laatikko heittää kakkoselle 50:n pintaan ja saisi vetää tuonne 60:iin.
Laatikko sinäällään toimii hyvin. Vaihteet kytkeytyvät nopeasti ja ehjälle laatikolle tyypillinen paine löytyy.
Ainoa pieni murhe liittyy talvisiin kylmälähtöihin. Laatikko 'luistaa' ensimmäisen kerran kakkoselle vaihdossa. Tämä ilmiö tulee vain ensimmäisessä vaihdossa kylmälähdön jälkeen. Ulkolämpötilan pitää olla alle 5.
Eräs monttööri kertoi ongelman johtuvan mömmöstä venttiilipöydässä. Korjauksena olisi puhdistusaineen lisäys öljyn sekaan ja jonkun matkaa ajoa. Tämän jälkeen öljyn ja suodattimen vaihto.
En ole viitsinyt nähdä sitä vaivaa, kun talvilähdöissä tiedän nostaa kaasun ensimmäisen vaihdon kohdalla (kotoa lähtiessä kyläkaupan kohdalla) ja kesällä ongelmaa ei esiinny.
Normaalisti lähdetään kakkosella liikkeelle.
Ykköstä ottaa käyttöön ainoastaan silloin kun paikaltaan runnoo polkimen pohjaan.
No juu ihan tarkkaan ottaen käy noin. Olen itse mieltänyt tuon seinälle nousuvaihteen puolikkaaksi :-) Eli, edellä kirjoittamani viestit voi myös lukea siten, että vaihto ykseltä kakkoselle onkin kakkoselta kolmoselle.