Innostuin lueskelemaan näitä viestejä ja mieleen nousi kysymys:
Kuinka Sinä välttelet yksinäisyyttä?
Itse olen syntynyt 78 ja tällä hetkellä elämä tuntuu aika yksinäiseltä... vaikkakaan ei tylsältä :)
Itse löysin vastauksen pulmaan (ihan vahingossa) meditaatiosta, mutta se ei sinällään poista todellista yksinäisyyttä...
Kuinka Sinä välttelet yksinäisyyttä?
Itse olen syntynyt 78 ja tällä hetkellä elämä tuntuu aika yksinäiseltä... vaikkakaan ei tylsältä :)
Itse löysin vastauksen pulmaan (ihan vahingossa) meditaatiosta, mutta se ei sinällään poista todellista yksinäisyyttä...
Vastaukset 4
Vanhimmat
pullo kossua
Työ ja Urheilu ovat ainakin omalta osaltani auttaneet pahimpaan yksinäisyyteen. Tietysti viikonloppuina ei viitsi töissä olla eikä salilla/juoksulenkilläkään voi kokoaikaa olla. Tällöin ratkaisuna on usein se baari josta hyvällä tuurilla sitä juttuseuraakin löytyy.
Niin, itse olen 26-vuotias mies ja äskettäin Helsinkiin muuttanut. Hankalaa tuntuu ystävien hankkiminen nykyään olemaan, varsinkin kun sattuu olemaan keskimääräistä ujompi. Pitänee harkita sitä 27.7. mainostettua tapaamista...
Huolet ja yksinäisyys unohtuvat vähäksi aikaa juomalla pullollisen yskänlääkettä.
Minun on hankala vältellä yksinäisyyttä, koska asun sen sisällä, mutta olen kasvamassa siitä ulos. Se on pitkä prosessi, joka vaatii voimaa, kärsivällisyyttä, nöyryyttä ja ennen kaikkea tiettyä perusluottamusta itseensä ja elämään ja ehkäpä myöskin Jumalaan. En ole meditaatiota kokeillut, mutta hiljentyminen noin yleensä kyllä selkiyttää asiat.
Varmaan on nopeampia ja helpompiakin tapoja, mutta tuntuu, että ne vievät vain ojasta allikkoon. Tässä maailmassa ei ole kovin selvää, kenen matkaan pitää lähteä ja kenen matkaan olla lähtemättä.