Nyt kun Vanhasen - Heinäluoman - Mannisen valtakunnallinen kupru-roadshow on päättymässä 2.11.2005 Etelä-Suomen läänin pääkaupunkiin, on syytä palauttaa mieliin, että perusteltua kritiikkiä "suuruuden ekonomiaa" vastaan on esitetty demaripiireissäkin.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tiimoilta on kirjoitettu paljon ja järkevää siis jo ennen kuin kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) innostui sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon (kesk.) taannoisesta 20 kunnan esityksestä jopa niin, että pestaututti ministeriöönsä 6500 euron kuukausipalkalla projektipäällikkö Jukka Peltomäen (sd.) ajamaan "kuprua" eteenpäin jopa nimenmuutoksin ("paras").
Historiallista menoa katsellessa kannattaa eritoten palata paljon kokeneen ja nähneen Jacob Södermanin ajatuksiin asian tiimoilta Turun Sanomien vuodentakaisen haastattelun (2.10.2004) tunnelmin ja tekstein. Kuten muistettaneen, Jacob Söderman on toiminut paitsi sekä kansanedustajana että ministerinä myös maaherrana, eduskunnan oikeusasiamiehenä ja EU:n oikeusasiamiehenä.
Siksikään hänen arvioitaan niin taannoisesta lääninuudistuksesta kuin tekeillä olevasta "kuprustakaan" ei voida noin vain sivuuttaa:
*****************************
Kotimaa 2.10.2004 3:00:32 / Turun Sanomat
Oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää.
Jacob Södermanin hätähuuto kunnallisen demokratian puolesta
Kuntaliitokset ja suurläänit etäännyttävät päättäjät kansasta
KALLE HEISKANEN
Monessa mukana ollut oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman varoittaa liian rajusta kuntien yhdistämisestä. Hän pelkää sen johtavan päättäjien ja kansalaisten välisen kuilun syvenemiseen. Entinen kansanedustaja ja ministeri, maaherra, EU:n oikeusasiamies vetää suoran linjan hiipuvaan äänestysvilkkauteen.
Neljä vuotta sitten vain 56 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista kävi uurnilla. Vielä vuoden 1996 vaaleissa äänestäneitä oli sentään yli 61 prosenttia. Huippukautta elettiin kuusikymmentäluvulla, jolloin äänestysinto hipoi kahdeksaakymmentä prosenttia.
- Kunnat ovat pohjoismaisen demokratian ydin. Aiemmin erilaisissa tehtävissä on ollut suuri joukko kuntalaisia. Nyt on kymmenen vuotta ollut vallalla kehitys, jolla luottamushenkilöiden määrää on vähennetty. Kuntia yhdistetään, lautakuntia pannaan yhteen. Tämä taas johtaa virkamiesvallan kasvuun, Söderman sanoo.
- Taas suunnitellaan uusia kuntaliitoksia. Ja jälleen häipyisi paljon luottamushenkilöitä. Uskon, että tällä on yhteyttä siihen, että kunnallinen demokratia koetaan entistä etäisemmäksi ja ihmisten into äänestää on yhä vähäisempää. Olen huolestunut kunnallisen demokratian yleiskehityksestä. Nyt pitäisi todella ryhtyä pohtimaan sitä, miten kunnallinen demokratia turvataan jatkossa, Söderman vetoaa.
Hän napauttaa valtiovarainministeriön suuntaan:
- Varmaan ministeriön virkamiehet toivovat, että maassa olisi mahdollisimman vähän poliitikkoja, jotka miettivät epäkohtien poistamista ja uudistuksia, koska nehän aina maksavat. Mutta niistä uudistuksista voi olla hyötyä ihmisille.
Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää.
- Eivät kulut ole juurikaan vähentyneet niiden liitosten jälkeen, jotka minä tunnen. Luottamushenkilöiden määrä kyllä on vähentynyt, mutta eivät kulut, maaherrana perusteellisesti myös kuntasektoriin perehtynyt Söderman sanoo
Kuntien luottamushenkilöistä annetaan tiedotusvälineissä monta kertaa liian synkkä kuva, julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana nykyisin toimiva Söderman arvioi.
Hän ymmärtää, että se johtuu pitkälti lehdistön roolista; kirjoitetaan mieluiten epäkohdista.
- Mutta suuri osa heistä uhraa melkoisen osan elämästään eikä siitä ole heille kovin suurta hyötyä. Ehkä toimittajien pitäisi hiukan paremmin ymmärtää, että luottamusmiehet ja virkamiehet tekevät hyvää työtä kuntalaisten puolesta, Söderman pohtii varovasti.
Yksityistäminen on myös uhka
Söderman näkee myös palvelujen yksityistämisen uhkaavan kunnallista demokratiaa.
- On varmasti toimintoja, jotka yksityinen yritys voi hoitaa paremmin, mutta se merkitsee myös avoimuuden kaikkoamista, koska yrityksiä ei koske laki asiakirjojen julkisuudesta. Yrityksillä ei ole velvollisuutta tiedottaa, valvontamahdollisuudet huononevat, Söderman sanoo.
Myös työntekijöiden ja asiakkaiden asema muuttuu. Söderman muistuttaa, että yritys voi käyttäytyä "bisnesmäisesti ihmisiä kohtaan, ei olekaan velvollisuus toimia hallintolaissa säädetyn hyvän hallintotavan mukaisesti".
- Ja sitten on korruption mahdollisuus. Yritykset ovat aina jotain urakkaa hakemassa ja sitten lähdetään viemään syntymäpäivälahjaa ja joululahjaa ja järjestetään krapujuhlaa, Söderman luettelee.
Käsittämätön lääniuudistus
Yksittäisen kuntalaisen asemaa on Södermanin mielestä huonontanut myös lääniuudistus.
- Kansalaisten asema on heikentynyt. Vanha lääninhallinto oli aikamoinen laillisuuden valvoja. Lääninhallitus valvoi, että kunnissa kansalaiset saivat sen, mitä lait lupasivat. Olen varma, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kontrolli on tuntuvasti vähentynyt. Kunnalle se kontrolli ei aina ollut miellyttävää, mutta kuntalaisille se oli myönteistä, virkamiestensä kanssa kaikissa Uudenmaan kunnissa aikanaan kiertänyt Söderman sanoo.
Hän arvostelee voimakkaasti viiden mammuttiläänin ja erilaisten väliportaan elinten luomista.
- Lääninhallinnossa tuhottiin järkevä järjestelmä. Uudistuksen tarkoitus jäi minulle ikuiseksi kysymysmerkiksi. Ja nythän nähdään, etteivät maakuntaliitot ole löytäneet minkäälaista roolia. Entä nämä TE-keskukset, joiden piti pelastaa Suomen työllsiyys. Ehkä ne tekevät jotain hyvää, mutta se on jäänyt minulta näkemättä.
- Tätä ympäristöministeriön omaa väliporrasta en olisi suositellut kenellekään. Oli selkeästi parempi, kun ympäristöministeriö oli yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Se joutui ottamaan huomioon muitakin vaatimuksia, Söderman paukuttelee.
Julkaistu 2.10.2004 3:00:32 / Turun Sanomat (ja Aamulehti)
Lähdelinkki:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2004-10-02,4:255716,1:0:0:0:0:
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tiimoilta on kirjoitettu paljon ja järkevää siis jo ennen kuin kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) innostui sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon (kesk.) taannoisesta 20 kunnan esityksestä jopa niin, että pestaututti ministeriöönsä 6500 euron kuukausipalkalla projektipäällikkö Jukka Peltomäen (sd.) ajamaan "kuprua" eteenpäin jopa nimenmuutoksin ("paras").
Historiallista menoa katsellessa kannattaa eritoten palata paljon kokeneen ja nähneen Jacob Södermanin ajatuksiin asian tiimoilta Turun Sanomien vuodentakaisen haastattelun (2.10.2004) tunnelmin ja tekstein. Kuten muistettaneen, Jacob Söderman on toiminut paitsi sekä kansanedustajana että ministerinä myös maaherrana, eduskunnan oikeusasiamiehenä ja EU:n oikeusasiamiehenä.
Siksikään hänen arvioitaan niin taannoisesta lääninuudistuksesta kuin tekeillä olevasta "kuprustakaan" ei voida noin vain sivuuttaa:
*****************************
Kotimaa 2.10.2004 3:00:32 / Turun Sanomat
Oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää.
Jacob Södermanin hätähuuto kunnallisen demokratian puolesta
Kuntaliitokset ja suurläänit etäännyttävät päättäjät kansasta
KALLE HEISKANEN
Monessa mukana ollut oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman varoittaa liian rajusta kuntien yhdistämisestä. Hän pelkää sen johtavan päättäjien ja kansalaisten välisen kuilun syvenemiseen. Entinen kansanedustaja ja ministeri, maaherra, EU:n oikeusasiamies vetää suoran linjan hiipuvaan äänestysvilkkauteen.
Neljä vuotta sitten vain 56 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista kävi uurnilla. Vielä vuoden 1996 vaaleissa äänestäneitä oli sentään yli 61 prosenttia. Huippukautta elettiin kuusikymmentäluvulla, jolloin äänestysinto hipoi kahdeksaakymmentä prosenttia.
- Kunnat ovat pohjoismaisen demokratian ydin. Aiemmin erilaisissa tehtävissä on ollut suuri joukko kuntalaisia. Nyt on kymmenen vuotta ollut vallalla kehitys, jolla luottamushenkilöiden määrää on vähennetty. Kuntia yhdistetään, lautakuntia pannaan yhteen. Tämä taas johtaa virkamiesvallan kasvuun, Söderman sanoo.
- Taas suunnitellaan uusia kuntaliitoksia. Ja jälleen häipyisi paljon luottamushenkilöitä. Uskon, että tällä on yhteyttä siihen, että kunnallinen demokratia koetaan entistä etäisemmäksi ja ihmisten into äänestää on yhä vähäisempää. Olen huolestunut kunnallisen demokratian yleiskehityksestä. Nyt pitäisi todella ryhtyä pohtimaan sitä, miten kunnallinen demokratia turvataan jatkossa, Söderman vetoaa.
Hän napauttaa valtiovarainministeriön suuntaan:
- Varmaan ministeriön virkamiehet toivovat, että maassa olisi mahdollisimman vähän poliitikkoja, jotka miettivät epäkohtien poistamista ja uudistuksia, koska nehän aina maksavat. Mutta niistä uudistuksista voi olla hyötyä ihmisille.
Söderman ei usko, että kuntaliitokset lopultakaan ovat taloudellisesti niin kannattavia kuin annetaan ymmärtää.
- Eivät kulut ole juurikaan vähentyneet niiden liitosten jälkeen, jotka minä tunnen. Luottamushenkilöiden määrä kyllä on vähentynyt, mutta eivät kulut, maaherrana perusteellisesti myös kuntasektoriin perehtynyt Söderman sanoo
Kuntien luottamushenkilöistä annetaan tiedotusvälineissä monta kertaa liian synkkä kuva, julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana nykyisin toimiva Söderman arvioi.
Hän ymmärtää, että se johtuu pitkälti lehdistön roolista; kirjoitetaan mieluiten epäkohdista.
- Mutta suuri osa heistä uhraa melkoisen osan elämästään eikä siitä ole heille kovin suurta hyötyä. Ehkä toimittajien pitäisi hiukan paremmin ymmärtää, että luottamusmiehet ja virkamiehet tekevät hyvää työtä kuntalaisten puolesta, Söderman pohtii varovasti.
Yksityistäminen on myös uhka
Söderman näkee myös palvelujen yksityistämisen uhkaavan kunnallista demokratiaa.
- On varmasti toimintoja, jotka yksityinen yritys voi hoitaa paremmin, mutta se merkitsee myös avoimuuden kaikkoamista, koska yrityksiä ei koske laki asiakirjojen julkisuudesta. Yrityksillä ei ole velvollisuutta tiedottaa, valvontamahdollisuudet huononevat, Söderman sanoo.
Myös työntekijöiden ja asiakkaiden asema muuttuu. Söderman muistuttaa, että yritys voi käyttäytyä "bisnesmäisesti ihmisiä kohtaan, ei olekaan velvollisuus toimia hallintolaissa säädetyn hyvän hallintotavan mukaisesti".
- Ja sitten on korruption mahdollisuus. Yritykset ovat aina jotain urakkaa hakemassa ja sitten lähdetään viemään syntymäpäivälahjaa ja joululahjaa ja järjestetään krapujuhlaa, Söderman luettelee.
Käsittämätön lääniuudistus
Yksittäisen kuntalaisen asemaa on Södermanin mielestä huonontanut myös lääniuudistus.
- Kansalaisten asema on heikentynyt. Vanha lääninhallinto oli aikamoinen laillisuuden valvoja. Lääninhallitus valvoi, että kunnissa kansalaiset saivat sen, mitä lait lupasivat. Olen varma, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen kontrolli on tuntuvasti vähentynyt. Kunnalle se kontrolli ei aina ollut miellyttävää, mutta kuntalaisille se oli myönteistä, virkamiestensä kanssa kaikissa Uudenmaan kunnissa aikanaan kiertänyt Söderman sanoo.
Hän arvostelee voimakkaasti viiden mammuttiläänin ja erilaisten väliportaan elinten luomista.
- Lääninhallinnossa tuhottiin järkevä järjestelmä. Uudistuksen tarkoitus jäi minulle ikuiseksi kysymysmerkiksi. Ja nythän nähdään, etteivät maakuntaliitot ole löytäneet minkäälaista roolia. Entä nämä TE-keskukset, joiden piti pelastaa Suomen työllsiyys. Ehkä ne tekevät jotain hyvää, mutta se on jäänyt minulta näkemättä.
- Tätä ympäristöministeriön omaa väliporrasta en olisi suositellut kenellekään. Oli selkeästi parempi, kun ympäristöministeriö oli yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Se joutui ottamaan huomioon muitakin vaatimuksia, Söderman paukuttelee.
Julkaistu 2.10.2004 3:00:32 / Turun Sanomat (ja Aamulehti)
Lähdelinkki:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2004-10-02,4:255716,1:0:0:0:0:
Vastaukset 1
Vanhimmat
... eikä edes hyvää, vaikka Vanhasen - Heinäluoman - Mannisen regime järjestäisi kuinka monta maakuntaturneeta jo tehdyn 19 painostuksellisen valistusreissunsa jatkoksi.
[Ja valtamedia jatkaisi jyräävää vyörytystään kautta kaikkien mahdollisten "seutukeskusten", kuten - vuoronmukaisessa järjestyksessä - esimerkiksi tänään 11.11.2005 Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa)
Olen jo aiemminkin viitannut kunta- ja palvelurakennuudistuskeskustelussa oikeustieteen lisensiaatti, ex-kansanedustaja, ex-ministeri, ex-maaherra, ex-eduskunnan oikeusasiamies, ex- EU:n oikeusasiamies Jacob Södermanin (sd.) perusteltuihin näkemyksiin niin taannoisesta lääninuudistuksesta kuin tekeillä olevasta kuntauudistuksestakin. Jo lokakuun alussa 2004 Söderman Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa esitti huolestumisensa kunnallisen itsehallinnon ja demokratian näivettämispyrkimyksistä sekä palvelujen saatavuuden ja tason heikentämisestä kilpailuttamisen, ulkoistamisen ja yksityistämisen varjolla.
Hivenen kummastuttaa, että sosialidemokraattien politiikkaa käsittelevällä sivustolla eivät Jacob Södermanin viisaat ajatukset näytä herättävän senkään vertaa keskustelua kuin mitä on tehnyt keskustan sivustolla, jossa (sielläkin?) valtaosa kirjoittajista näyttäisi olevan perinteisiä asevelisosialisteja tai hengenheimolaisiaan...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000011607957
[Lähdelinkki Turun Sanomien artikkeliin lokakuussa 2004:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2004-10-02,4:255716,1:0:0:0:0: ]
8.11.2005 Jacob Söderman on palannut asiaan Hufvudstadsbladetin haastattelussa, jossa hän toteaa muun muassa, että "kunnallinen päätöksenteko on pohjoismaisen demokratian perusta" ja perää kuntauudistussuunnitelmiin jonkinlaista tolkkua.
Toivottavasti Södermanin näkemyksille ymmärretään niin demarien kuin keskustan opportunistisen byrokraattisiivenkin piirissä niille kuuuluva arvo!
½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½
Näin Söderman HS:n mukaan - ja itsensä Hufvudstadsbladetinkin haastattelussa 8.11.2005
½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½½
Söderman arvosteli kovasanaisesti kuntauudistusta
Julkaistu 8:37 08.11.2005 / Helsingin Sanomat /
EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman arvostelee voimakkaasti kuntauudistusta Hufvudstadsbladetissa tiistaina. Södermanin mielestä uudistus on liian byrokraattinen, eikä lähidemokratia toteudu siinä.
"Kunnianhimoiset valtiosihteerit ja valtiovarainministeriön teknokraatit on miettineet tätä kuntauudistusmallia, mutta heidän ei tarvitse ottaa siitä poliittista vastuuta. Siksi heidän valmistelemansa malli vain huonontaisi palvelutasoa kunnissa", Söderman ryöpyttää.
Erityisesti Söderman on huolestunut kuntakokojen liian suuresta kasvattamisesta. Hän pelkää, että suurissa kunnissa tavalliset ihmiset eivät saa ääntään kuuluviin, vaan päätöksenteko on kasvotonta.
"Pienessä kunnassa ei voi lakkauttaa koulua ilman, että joutuisi keskustelemaan asiasta kasvotusten vihaisten vanhempien kanssa", Söderman huomauttaa.
Hän muistuttaa myös, etteivät suurkunnat välttämättä tulisi nykyistä halvemmiksi yhteiskunnalle.
"Jos katsotaan vaikka mammuttimaista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä, niin onko se laskenut kustannuksia? Pelastustoimen keskittäminenkin tuli monelle kunnalle kalliiksi", Söderman luettelee.
Sinänsä Söderman ei vastusta kuntien yhdistämisiä, mutta hän perää suunnitelmiin jonkinlaista tolkkua.
"Kyllä terveydenhuollon ja peruskoulun voi järjestää pienemmälläkin väkimäärällä kuin 20 000:lla", Söderman arvostelee uudistuksessa kaavailtua uuden kuntajaon kuntien vähimmäisasukaslukua.
Entinen oikeusasiamies sanoo olevansa viimeiseen asti lähidemokratian kannattaja.
"Perusoppi demokratian toteuttamiseen tulee juuri kunnallisissa lautakunnissa. Kunnallinen päätöksenteko on pohjoismaisen demokratian perusta. Jos näitä lautakuntia vähennetään ja tilalle tulee puoliammattilaisia johtajia, niin yhä harvempi ihminen oppii, kuinka demokratia parhaiten toimii käytännössä", Söderman summaa Hufvudstadsbladetissa.
Muualla verkossa:
Jacob Södermanin haastattelu Hufvudstadsbladetissa (ruotsiksi)
Lähdelinkki:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Söderman arvosteli kovasanaisesti kuntauudistusta/1101981553356
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
JACOB SöDERMAN:
Kommunreformen skapar
byråkratiskt bossvälde
Publicerad: 7/11/05 22:21 / Hufvudstadsbladet /
Kommunreformen är ett teknokratiskt projekt som drivs av politiska statssekreterare utan folkets mandat. Därför är den mycket odemokratisk, säger Jacob Söderman, före detta EU-ombudsman.
Trött på bossväldet. Att som Åbo stad börja avlöna stadsstyrelsens ordförande är inte klokt. Kommunala förtroendevalda har utvecklats till bossar som hittar på nya poster
åt varandra, till exempel borgmästare, säger Jacob Söderman.– Vad är biffen? Billigare blir det inte, inte heller mänskligare. Inte ett enda politiskt parti har några uttalade mål som stämmer överens med regionkommunerna, utbrister Jacob Söderman.
Han förstår inte regeringens, däribland sitt egna socialdemokratiska partis iver att gå in för stora enheter. Enligt Söderman skulle ett Finland med samtliga kommuner på över 20 000 invånare bara leda till att klyftan mellan beslutsfattarna och folket vidgas ytterligare. Dessutom är han orolig över att beslutsfattandet har flyttats över till vad han kallar ”bossarna” – professionella byråkrater som aldrig behöver möta folket de regerar över.
– Ambitiösa statssekreterare och teknokrater i finansministeriets djupa källare har väl funderat ut den här reformen. De behöver inte ta politiskt ansvar för sina beslut. Därför förbereder de en reform som bara kommer att försämra servicen, säger Söderman.
Stora enheter gör det lättare att skära ner, konstaterar han.
– I mindre kommuner kan man inte lägga ned en skola utan att diskutera saken öga mot öga med arga föräldrar. Är man däremot en politisk statssekreterare eller avlönad stadsstyrelseordförande i en storstad slipper man stöta på de drabbade.
Söderman drar rentav slutsatsen att det är med avsikt som teknokraterna försämrar servicen.
– Drar man in en polisstation slutar folk i periferin att ringa till polisen, för det tar så lång tid innan den kommer. Drar man in ett FPA-kontor slutar fler pensionärer att hålla reda på sina rättigheter. Det blir mycket billigare på det sättet.
Varför protesterar du inte inom ditt eget parti?
– Det är ingen som frågar mig. Jag är ju pensionär. Jag är i den lyckliga åldern då man vet mycket, men ingen är längre intresserad.
Söderman ser mycket ogillande på hur dagens finländska beslutsfattare ”springer på internationella seminarier och skryter om till exempel den lyckade länsreformen”.
– Det är klart att befolkningsunderlaget ska vara basen för antalet skolor, men att lägga ned skolor är inget att yvas över. Ibland får man en känsla av att de har utvecklat premier och optioner för antalet skolor som läggs ned.
Hur skall man alltså spara? Många kommuner i Finland är snart bankrutt.
– Åtminstone finns det ingenting som säger att stora kommuner automatiskt blir billigare. Titta på mastodontskapelsen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt – har den minskat kostnaderna? Och när räddningsväsendet centraliserades blev det dyrare för många kommuner. Tidigare hade de skött det mesta via frivilliga brandkåren, men nu måste de betala in sin del till potten oberoende av de verkliga utgifterna.
Kommunerna ska enligt Söderman koncentrera sig på att få pli på de största utgiftsposterna, till exempel specialsjukvården.
– Utgifterna för specialsjukvåren växer med 6–7 procent per år, samtidigt som skatteintäkterna stiger med 2–3 procent, konstaterar han.
Exakt hur det ska gå till har han inga svar på, däremot några förslag:
– En aktiv preventiv hälsovård för att minska kostnaderna i förväg. Dessutom behöver vi en skaplig alkoholkampanj för att få bukt med den sanslösa alkoholkonsumtionen som regeringen fått till stånd med sin skattepolitik.
Söderman uppmanar nu de finlandssvenska kommunerna att ”se om sina hus”.
– Det gäller att förekomma, inte förekommas. Hela Kimitoön kunde bli en kommun och Pedersöre och Jakobstad kunde bilda Pedersöre stad tillsammans med Nykarleby och Larsmo, till exempel.
Jacob Söderman är inte emot kommunsammanslagningar. Han begriper bara inte varför de helst ska ske i så stor skala som möjligt.
– Man ska gå samman där det är rationellt. Men att sätta upp en undre gräns på 20 000 invånare är idiotiskt. Man kan ordna primärhälsovård och grundskola med färre invånare.
Sluta skälla på de äldre!
Just nu talas det mycket om hur dyra fyrtiotalisterna kommer att bli för Finland, en diskussion som retar Söderman omåttligt.
– Jag är oerhört irriterad på detta skällande på åldringar. Dagens pensionärer har betalat mycket skatt i sitt liv, de är aktiva kulturkonsumenter, de betalar skatt på sina pensioner, de tar hand om barnbarnen. Det är bara under slutet av sina liv som de blir dyra. Och en sak är säker: åldringsvården blir inte billigare bara för att man slår ihop den i stora enheter.
Den kanske mest problematiska aspekten med kommunreformen är enligt Söderman i varje fall närdemokratin.
– Demokratins fotfolk utbildas i kommunala nämnder och utskott. De är grunden för vår nordiska demokrati. När nämnderna minskar och halvprofessionella bossar tar över får vi allt färre människor som lär sig hur demokrati fungerar i praktiken.
Anna-Lena Laurén
09 1253 346,
[email protected]
Lähdelinkki Höblan artikkeliin 8.11.2005:
http://195.255.83.69/pagespeed/url/News/story/2128781