Yritin tuosa alkoholi palstalla saada keskustelua viskeitä, mutta siellä ei kuulemma saa kertoa mitä juo ja mistä tykkää joten kokeillaan täällä.
Niin. Itse olen kovasti ihastunut Lagavulin ja Laphroaig viskeihin, jotka molemmat tulevat Islayn saarelta.
Onko teillä kokemuksia muista Islayn viskeistä? Kaikkiaanhan niitä kuulemma on 8 eri merkkiä: Bowmore, Bunnahabhain, Ardberg, Bruichladdich, Caol Ila, Port Ellen, Lagavulin ja Laphroaig.
Entäs mitkä on suosikki merkkejänne?
Niin. Itse olen kovasti ihastunut Lagavulin ja Laphroaig viskeihin, jotka molemmat tulevat Islayn saarelta.
Onko teillä kokemuksia muista Islayn viskeistä? Kaikkiaanhan niitä kuulemma on 8 eri merkkiä: Bowmore, Bunnahabhain, Ardberg, Bruichladdich, Caol Ila, Port Ellen, Lagavulin ja Laphroaig.
Entäs mitkä on suosikki merkkejänne?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuten yritin siellä juoppopalstalla jo kertoa, ovat Lagavulin ja Laphroaig ehdottomia juttuja minullekin – valitettavasti vain joudun köyhyyteni ja juoppouteni johdosta rajoittamaan niiden hankkimisen matkoille ja käytön parhaisiin hetkiin!
Islayn saariviskeistä olen juonut myös pullollisen Ardbegia ja useamman Bowmorea. Turpeisensavuisia nekin; Ardbegissa on lisäksi varsin fenolinen (ei kuitenkaan epämiellyttävä) aromi ja jälkimaku. Tulee elävästi mieleen haju, joka syntyy bakeliittia sahattaessa tai hiottaessa...
Skyen saarelta tuleva Talisker on Alkossa edullisempaa kuin mainitut Islay-viskit (ja poikkeaa Ardbegin tapaan alkoholipitoisuudeltaan yleisestä 40 prosentin linjasta 5-6 prosenttiyksikköä ylöspäin). Hintansa väärti maltaanystävän ostos vaativampaankin käyttöön.
Orkneyn saarelta tulee kovasti mainostettu Highland Park, jota en kuitenkaan ole maistanut. Toinen Orkneyn Single Malt (Alkostakin saatava) on Scapa. Hyvää, mutta ei mieleenpainuvan loistavaa.
"Saariviskeissä" joka tapauksessa on minulle enemmän "sitä jotakin" kuin mantereen puolen skottien single malt -jutuissa.
Vähävaraisena ja juoponlaisena joudun ostamaan "kulutukseen" halvemman hintaluokan blended-viskejä. Vanha suosikkini oli White Horse. Sitten löysin useita euroja halvemman Rob Royn, joka poikkesi mielestäni edukseen muista oman hintaluokkansa viskeistä ja on saanut kelvata arkisempaan siemailuuni. Rob Roy on Bowmore Morrisonin tuote, joten olen ainakin kuvitellut sen malt-osuuden olevan (osittain?) peräisin Bowmore-tislaamosta Islaylta.
Tänä syksynä on sitten Alkoonkin tullut "Norjan Alkon" eli Arcuksen (lohkaistu Vinmonopoletista) sekoittama Upper Ten. Hyvinkin maltaan- ja savunmakuinen ja onnistunut Blended! Huomattavasti parempaa kuin "Kolme Leijonaa", parempaa kuin Rob Roy. Vetää vertoja White Horselle, maksaa euron vähemmän. Yhden puikon maisteltuani olen päässyt kolmanteen.
Upper Tenissä sanotaan olevan 40 % mallasviskiä (malt), kun tuo prosenttiluku sekoiteviskeissä yleensä jää 30:n tienoille. Tuosta erostako nimikin? Joka tapauksessa minun tenunenäni haistaa Upper Tenissä ikään kuin tervetulleen tervaisen tuulahduksen Islayn suunnalta!
P.S. Nyt on Alkoon saatu myös Caol Ila - ja on siellä Islayn viskeistä halvinta. Kokeilemaan!
Itse olen myös kokeillut Scapaa ja Talliskeria, jotka olivat ihan mielyttävä kokemuksia, joskaan ei mitään tajunnan räjäyttäviä. Molemmat ovt ihan asiallisia viskejä.
Positiivisen muiston minulle on sen sijaan jättäneet Glenmorangie, joka on ylämaan viskiä ja Cardhu, joka tulee Speysidesta. Glenmorangiessa on ehkä vähän liian voimakas turpeen maku mukana joka on jo vähän häiritsevä. Mutta maku pehmenee kun pullo on ollut auki muutaman päivän. Ensimäistä ryyppyä juodessa tulee joskus mieleen, että on sammalta suussa.
Cardhu on taas erittäin helppoa juotavaa ja nuoskeeta kuin “linnun maito”. Maku ei ole mitenkään voimakas mutta siinä on kaikki tasapainossa. Minusta se on loistava valinta perus skottilaiseksi viskiksi, jota voi mainiosti tarjota kenelle hyvänsä. Itse olen havainnut, että jotkut ystävistäni jotenkin karsastavat Islayn saaren viskien voimakasta makua ja savuisutta. Sellaisille Cardhun tarjoaminen on oikea vaihtoehto.
Myös muita kuten Glenlivetiä ja Glenfiddichiä on tullut juotua. Erityisesti Glenfiddichiä sen halvan hinnan vuoksi. Yleensä nimittäin hankin viskit Saksasta ja siellä Glenfiddichiä saa 18 e:llä ihan tavllisesta ruokakaupasta, kun esim Laphroaig ja Glenmorangie ovat 28 e, Cardhu on muistaakseni 33 e ja Lagavulin 42 e. Lagavulinia etsiessä täytyy kuitenkin jo mennä alan liikkeeseen, mutta yleensä sellaisen löytää jokaisesta vähänkään isommasta kaupungista.
Bowmorea tekisi mieleni kokeilla seuraavaksi. Olen ymmärtänyt niin, että sen pitäisi olla aavistuksen verran kevyempää ja ei niin voimakkaan makuista kuten Lagavulin ja Laphroaig.
Kas kun viski yhdistetään alkoholismiin tai johonkin juoppohulluuteen... Itse olen vieläpä nainen... No, kyseistä Islayn viskiä Laphroig 10 Years Oldia maistaneena voin todeta sen olevan todella turpeisen ja savuisen makuinen, jota ajattelin seuraavaksi ostaa pullollisen illanviettoja varten. Kyllä aidot viskit tulevat Islaysta, mantereen viskit ovat liiaksi kaupallistuneet blended-viskien alaisuuteen. Highland Park lienee "Lafroigin" lisäksi toinen kokeilemisen arvoinen single malt...
Omaan makuuni ovat juuri mainitsemasi saariviskit, joista Port Ellen lopetti tuotantonsa parikymmentä vuotta sitten. Jos jostain onnistuu saamaan käsiinsä, niin kannattaa maistaa jo harvinaisuutensakin vuoksi. 12-vuotiasta olen maistanut ja kyllä kelpasi!
Sun mainitsemasi Lagavulin on oma ehdoton suosikkini, esim. 16 y.o. on todella hyvää. Bowmoren nuoremmat 10 ja 12 v. ovat maukkaita mutteivät aivan huippukamaa. Esim. laivalta kannattaa katsoa (Silja) 15-vuotiasta ja Darkestia; ovat vieläkin parempia kuin nuoremmat.
Suu irveeseen Ardbegilla ja Bruiccia sitten miedompiin hetkiin, vielä kun on makuaisti tallella.
Bunnan ja Caol Ilan nuoremmat ovat aika perussettiä, jos vertaa mainittuihin suosikkeihin, mutta huonoksi ei voi missään nimessä moittia. Makukysymyksiähän nämä...
Mutta Lagavulin 16 y.o. ja Ardbeg 17 y.o. luovat kyllä mainion perustan yhdessä Lapparin ja miedomman Bowmoren/Bruicin kanssa viskikaapille Islayn osalta.
Taidanpa tänä iltana hiukkasen maistaa, kun ei tarvitse huomenna töihinkään raahautua...
Viskin kypsymistä odotellessa täältä tähän.