Miten lasketaan paljonko ahtopaine nostaa puristussuhdetta?..
Kaavoja kehiin
Mauseri
83428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
puristussuhdetta yhtään!! Puristuspaineet toki nousee. Absoluuttinenpaine kertaa puristussuhde = teoreettinenpaine.
No kysytäänpäs sitten erillälailla:
Olen nähnyt taulukoita joissa on eri paineille soveliaita puristussuhteita, eli miten voin laskea sopivan puristussuhteen paineelle X?
Voit käyttää tuossa aiemmin mainittua laskukaavaa teoreettisen puristussuhteen laskemiseen, eli mitä se vastaisi vapaastihengittävässä moottorissa geometrisenä puristussuhteena. Geometrinen puristussuhde on se, minkä iskutilavuus ja palotilan koko määräävät.
Jos geometrinen puristussuhde on vaikkapa e=8,5 ja ahtopaine p=0,5 bar, saadaan teoreettinen puristussuhde seuraavasti:
teor.p.suhde = (1 p) * e = (1 0,5) * 8,5 = 12,75
Tai jos tiedät, mihin arvoon haluat rajoittaa teoreettisen puristussuhteen tietyllä ahtopaineella, voit laskea geometrisen puristussuhteen. Esim. vaikka teor.p.suhde=11 ja ahtopaine p=0,8 bar:
e = teor.p.suhde/(1 p) = 11/(1 0,8) = 6,1
Oliko apua?
nimittäin unohdit lämpötilan kokonaan,
vaparin lämpötila nousee enempi jos käytetään sinun esittämämiä geometrisiä perusteluja.
-> turbokoneen pusistus saa olla jonkin verran korkeampi, kuin esim. tuo 6,1 jotta saadaan sama loppupaine sylinteriin. Koska ilma kuumenee enempi kun puristussuhde on suurempi -> myös paine kasvaa tällöin.
Puristussuhteeseen (tai siis nakutukseen) vaikuttaa coolerin jäähdytysteho ja imuventtiilin ajoitus. Ei voi laskea millään kaavalla mikä puristussuhde milläkin ahtopaineella tulee olla jollei tiedä kaikkia muuttujia.
Kiitos, olihan tuosta apua. Saa ainakin vähän suuntaa.. Matematiikan soveltaminen jäänyt itselläni vähän heikkoihin kantimiin..
Aloin miettimään että mitä muuta tuossa on otettava huomioon, lämpö nyt ainakin. Esim. erään toyotan viritellyn 3S-G Turbomoottorin geometrinen puristussuhde on 7,0:1 ja ahtopaine 95E bensiinillä 3,5bar:ia, tällöinhän teoreettinen puristussuhde tuota kaavaa käyttäen olisi 31,5:1 joka kuulostaa aika hurjalta...
Kuulostan ehkä amatööriltä, mutta jonkin verran on kuitenkin tullut moottoreiden kanssa puuhailtua. Jokseenkin vain tuo matikkapuoli jäänyt vain vähemmälle, tietysti venttiilien yms. mitoitukset on tulleet tutuiksi..
Erään V8 turbo projektin kannet on nyt menossa virtauspenkkiin viilattavaksi ja ko. moottorista olisi tarkoitus ottaa kaikki mehut irti, niin aloin laskekeskelemaan optimaalista puristussuhdetta.. Enkä siis vain tee tälläkertaa niin kuin yleensä, että alennan puristussuhteen johonkin hyväksihavaittuun arvoon ja nostan sitten ahtopaineet niin ylös kuin mahdollista. Koneeseen tulee Turbokäyttöön soveliaat männät, kiertokanget, venttiilit, jne. Niin ja tarkoitus oli tehdä kone kahdella turbolla. Koneeseen tulee myös: välijäähdyttimet tietysti, tolueeniruiskutus, ohjelmoitava moottorinohjaus systeemi ja kaasarin tilalle ruiskut, 2kpl järeää polttoainepummpua, jne.. Ilokaasuvehkeet on mietinnässä, budjetti vain menee niin pahasti yli jo nyt ettei taida ihan heti olla ostoslistalla ja kun systeemi on vielä laitonkin tieliikenteessä.. Teen autosta sivut nettiin jahka auto valmistuu ja aikaa riittää..
Totta, en huomioinut lämpötilan vaikutusta puristuksen loppupaineeseen. Geometrinen perustelu toimii kuitenkin suuntaa antavana, ja monissa mitoituksissa, missä toimitaan kohtuullisilla ahtopaineilla, geometristä perustelua voidaan käyttää lähtökohtana tarkemalle määritykselle.
Noin pikaisesti laskettuna (isentrooppimuuttujien arvot lähteestä Heywood, J.B.; Internal Combustion Engine Fundamentals) puristuksen loppupaineelle saadaan edellisen viestini esimerkkitapauksessa (ahdettu e=8,5 ja p=0,5 bar, ahtamaton e=12,75, molemmille sylinterin lämpötila puristustahdin alussa T=350 K): ahdettuna 25,1 bar (lämpötila 690 K) ja ahtamattomana 28,6 bar (lämpötila 785 K). Jotta päästäisiin ahdetulla moottorilla samaan loppupaineeseen, tulisi puristussuhteen olla noin 9,4. Tällöin lämpötila on noin 725 K.
Kyseisissä laskelmissa ei ole kuitenkaan huomioitu edes lämmön siirtymistä, joka kasvaa puristussuhteen kasvaessa ja tasoittaa vähän ahdetun ja vapaastihengittävän loppupaineen eroa. Mutta kuten tuossa jo joku totesikin, myös nokka-akselin ajoitukset ja imu-/ahtoilman lämpötila vaikuttavat, mutta niin ne vaikuttavat myös vaparissa. Yleensäkin loppupaineeseen vaikuttavia tekijöitä on niin paljon, että puristussuhteen avulla moottorin toiminnan määrittäminen on jokseenkin epätarkkaa.
Myönnän kyllä, että oikaisin aika reilusti esittäessäni geometrisen perustelun vapaasti hengittävän ja ahdetun moottorin välillä. Mutta sen avulla pysytään kuitenkin alustavassa mitoituksessa turvallisella puolella. Tietenkin, kun ahtopaineet ovat niinkin huimia kuin Mauserin Toyota-esimerkissä, erot todellisen loppupaineen ja geometrisesti määritetyn välillä ovat suuria.