sakujen sertifiointi mittauksissa PILP:n poistoilma (toinen niistä NI alkuisista merkeistä) näyttää olleen selvästi kylmempää kuin täältä saamani "tiedon" 4. Samoin sisään puhallettava ilma (sisältää kompuran lämmöksi muuttuuttuneen ottotehon) on ilmamääristä riippuen -3 asteen ulkoilmalla ilmamäärästä riippuen 25 - 46 astetta.
COP -3 asteen kohdalla on jopa 4.4.
Vuosi hyötysyhde on reilusti yli 100%.
COP -3 asteen kohdalla on jopa 4.4.
Vuosi hyötysyhde on reilusti yli 100%.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mistä tuollainen juttu löytyy, miten mitattu jne.
en tiedä saako mittaustuloksia netistä ilmaiseksi. Törmäsin niihin Itävallassa.
Alla on linkki sakujen brosyyriin, jossa tuota hehkutetaan.
www.nilan.de/download/Nilan_privat.pdf
Tuo cop 4.4 pitää paikkansa. Tämä pätee pienellä ilmamäärällä. Suuremmilla ilmamäärillä cop näyttäisi olevan hieman pienempi. Kun tarkastellaan asiaa noiden esitettyjen lämpötilojen pohjalta tuntuu mielenkiintoiselta miten poistoilma jäähtyy 20astetta ja tuloilma lämpenee 42 astetta !!?!! Erotus tulee sähköstä(kompressorin tuottama häviölämpö).
PILP toimii ulkolämpötilasta riippumatta samalla teholla. Jos ulkolämpötila on -20 on tuo pilp enää 50%lto. Kun ulkolämpötila on plussalla pilp ottaa talteen yli 100%. Minusta tilanne ei ole muuttunut mihinkään edellisistä keskusteluista.
mukaan juuri päin vastoin. COP on parempi suurella massavirralla, pienemällä vain reilut kaksi.
Tuon perusteella PILP on aina passiivista konetta tehokkaampi pl. kovimmat pakkaset. Luonnollisesti on olemassa jokin max teho, jonka jälkeen tarvitaan suurempaa lauhdutinta tai hyötysuhde romahtaa.
-20 astetta ei ole koilislappia lukuunottamatta oivallienn mitoitus lämpötila. Eteläsuomen talvessa tyypillisintä on nollan ympärillä pyörivät lämpötilat. Jos hyötysuhde näissä keleissä on reippaasti yli 100% niin silloin energiaa säästyy.
Postoilma näyttää olevan +1 eikä +4 kuten täällä väitettiin. VPL15 näyttää kondensoivan jopa 11l vettä tunnissa.
Tässä olisi oiva testikohde TM rakennusliitteelle.
Pitkä teksti toivottavasti jaksat lukea...
Saattoipa cop tosiaan olla toisinkin päin. Pelkkä cop-arvon tuijottaminen on toisaalta aika turhaa. Jos verrataan pasiiviseen lto koneeseen niin siinä on cop-arvo useita miljardeja(tai ääretön). cop kuvaa käytetyn energian suhdetta talteenotettuun, mutta se ei kerro paljonko menee harakoille.
Veden kondensoitiakaan ei kannata tuijottaa. Se riippuu ilmankosteudesta. Tavallinen ltokin kondensoi suuria määriä esim. suihkunjälkeen tms. pakkasilmalla.
Poistoilman lämpötila ei varmasti ole vakio. Taulukoissa on vain vaikea esittää kaikkia muuttujia. Nibessä poistoilman lämpötila seilaa välillä -4 - +8 astetta. Tuo aiemmin esitetty +4 lienee jonkinlainen keskiarvo. Lämpötila riippuu osittain poistettavan ilman vesipitoisuudesta ja lämmön tarpeesta.
-20 astetta ei ole mikään tavallinen tilanne. Se on vain sellainen tilanne jossa pilp ei ole niin vahvoilla. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyy taulukko, kuinka monta prosenttia normivuodesta on -10 pakkasta tai alle 0 astetta jne. Pilp pääsee hyvään vuosihyötysuhteeseen, kun sillä saadaan talteen energiaa joka passiivisilla laitteilla menisi pihalle. Pakkasella se ei ole kuitenkaan tavallista lto:ta kummempi laite. Vuosihyötysuhde riippuu osin siitä millaiseen taloon pilp on asennettu; kuinka paljon lämmintä vettä käytetään ja paljonko talo tarvitsee lisälämmitystä silloin kun pilp toimii yli 100%:n hyötysuhteella.
Äärimmäinen (ja varmasti harvinainen) talo voisi olla minimienergia talo jossa ei kuluteta paljoa vettä. Talo ei tarvitse lisälämmitystä(ihmisten ja kodinkoneiden lisäksi) kuin vasta -10 asteen pakkasella(lämmityskausi 3kk). Pilp ei voi työntää talteen otettua energiaa mihinkään ja silloin kun lisäenergiaa tarvitaan niin pilp ei saa sitä irti.
Toinen ääripää on hatara rintamamiestalo jossa lämmintävettä kuluu. Lämmitystä tarvitaan kun lämpötila ulkona +10 ja aina on lämminvesivaraajassa viileätä vettä lämmitettäväksi.
Uudet normitalot lienevät noiden edellisten välissä ja pilpillä on töitä kun vettä käytetään tai ulkolämpötilan laskiessa pakkaselle. Kannattaa siis miettiä kokonaisuutta.