170 neliöinen 1,5 kerroksinen talo, seinissä 200 mm villaa ja yläpohjassa vinolla osalla 300mm ja suoralla osalla 400mm, talo onteloiden päälle ja välissä 200mm styroksia. Kuutioita 530 ja alakerta 100 neliötä ja yläkerta 70. Aluksi ajattelin laittaa maalämmön, mutta hinnat ovat kamalat. Sitten innostuin pilpistä, mutta keveri ja vastaava mestari sanoivat heti että kuutioita on liikaa ja ilmaäänet silloin kuuluvat ja räppäniä seiniin ei tule. Ovat "asiantuntijat" saaneet mun pään sekaisin puhumalla vesikiertoisen lämmönjaon eduista, kuten "helppo lämmitysmuodon vaihto", tasainen lämpö, voi käyttää edullisinta lämmitysmuotoa yms. Eipä taida moni kuitenkaan lämmitysmuotoaan muuttaa vaan maksaa kiltisti laskun. Olen nyt tullut sellaiseen vaiheeseen että olen ruvennut miettimään sähkölämmitystä. Eli alakertaan varaava lattialämmitys devin kaapeleilla ja devireg 550 säätimillä ja ylös kattolämmitys. Meptekin ilto 440 lämmön talteenottokone ja ilmalämpöpumppua varten varaus. vain pelottaa toi sähkönkulutus että paljonko mahtaa kulua verrattuna esim pilppiin tai maalämpöön. Sähkön paras ominaisuus on mielestäni ylivoimaisesti paras säädettävyys ja helppohoitoisuus.
Mikä lämmitysmuodoksi
Rakennetaan turun seudulle
4821031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Vaikka mitä tapahtuisi niin tässä maassa tyhmiä riittää.Ensinnäkin lattialämmitys vesikirrolla antaa mahdollisuuden monipuoliseen lämmöntuottovalintaan.Sähkölämmityksessä ei muuta olekaan kuin helppohoitoisuus.Siihen sen edut loppuvatkin.Itse lämmittelin sähköllä lähes parikymmentä vuotta ja vesikiertoinen lämmönjako.Nyt sähkön hinnan houstessa tuskastuin ja muutin pellettilämmitykselle.Lämmityskustannukset laski oleellisesti ja olen tyytyväinen.Toiminnassa on ollut kolme vuotta.Ainut asia mikä jäi vituttamaan kun en älynnyt vaihtaa aikaisemmin.
Jos laittaa taloon takan ja tulee piippu, niin ei ole enää suurta lisäystä pistää pelletti taloon. Pelletin asennuskustannuksissa on eroja ja Motivan sivuilla arvot on varman päälle eli laskettu suurilla investointikuluilla ja pienellä hyötysuhteella (käytännössä ennemmin 90% kuin 80% (motiva) jos kunnolliset välineet).
Hyvin eristetyssä talossa erot on vähäisiä. Mulla on vanha talo, jossa öljylämmitykselle oli selvä vaihtoehto - pelletti. Menee paljon halvemmalla, kun joskus käy tuhkat tyhjentämässä & heiluttaa harjan ylös-alas. Tuon tekee alle 15min. Silloin kun palaa puhtaasti, niin homma ei ole nokista. Joskin tuhka vähän lentää -- ei sovi keittiöön.
Pelletti on myös yksi pienhiukkasten tuottaja sisältää puun päästöt.Pelletti on kasaanpuristettua sahanpurua.
Onhan nykyisin olemassa jo puhtaampia lämmitys muotoja. Maalämpö ,aurinkopaneelit öljy sähkö.
Aina voi vahingossa vuotaa öljyä luontoon ja puhdistuksesta tulee iso lasku. Kallaveteen valui paljon öljyä.
Meidän talomme on hieman pienempi kuin teillä (166 m2,), muuten melko samat ominaisuudet. Lämmitysmuotona on sähkölämmitys. Lämmönjakona on pääasiassa kattolämmitys sekä kosteissa tiloissa lattialämmitys. Termostaatteina on Deviregin 550, josta saa kayntituntilukemat.
Viimeisen kahden vuoden aikana, kun taloa on lämmitetty ja siinä on asuttu, lämmitysjärjestelmä on kuluttanut energiaa 13403 kWh eli keskimäärin noin 6700 kWh vuodessa. Tämän lisäksi käyttövettä on lämmitetty sähköllä 300 litran varaajasssa siten, että kokonaislämmitysenergian kulutus lienee noin 10000 kWh vuodessa. Loppu sähkölaskusta onkin sitten käyttösähköä. Puita on polteltu kahden vuoden aikana noin 5 m3 varaavassa takassa.
Lattialämmitykseen (pesutiloissa, WC*2, KHH, tuulikaappi) on kulunut 73% lämmitysenergiasta.
Vaikka oleskelutiloissa ei olekaan lattialämmitystä vaan kattolämmitys, lattiat eivät tunnu kylmitä, jos lattian pintamateriaali on puuta. Laminaattilattian ja puulattian ero jalalla mitattuna on huomattava. Mielestäni lattialämmitys oleskelutiloissa ei ole tarpeellinen. Uskoisin sen myös lisäävän energiatarvetta. Kattolämmityksellä saadaan tehtyä nopeimmin reagoiva järjestelmä, joka ottaa huomioon parhaiten mm. takan polttamisesta syntyvän lisälämmön.
Talon ja veden lämmittämiseen kuluu meillä tällä järjestelmällä alle 800 euroa vuodessa. Talo on Turussa.
Jokainen voi itse laskea haluamansa lämmitysjärjestelmän kannattavaksi, mutta näin meillä. Olen todella tyytyväinen talomme lämmitysjärjestelmään.
Meillä maalämpö ollut jo vuosia edullinen vaihtoehto .Talo 300m2 25m2 kaivo 195 m ja pumppu 10 kw.
ihan vaan varmuuden vuoksi, kun tuo lämpö on "ilmaista". Vai onko??????????
Hankinta hinta on alle 5% rakentamikuluista
Jos se maalampö maksoi vaikka 10.000 € enemmän kuin suora sähkö ja säästät 500€/v, saat odottaa 20v ennen kuin alat oikeasti säästämään? Onkohan tuossa nyt paljon mieltä? Tosin sitten saat pistää uuden kompuran ja ...
Säästöä tulee talon lämmitys
maksaisi sähköllä 3300€ vuodessa
kaukolämmöllä 1800€ vuodessa
maalämmöllä 1100€ vuodessa
paikkakunta Helsinki
eli säästöä on havaittavissa
meillä menee yhteensä sähköä 1200 €urolla vuodessa suoralla sähkölämmityksellä.
Siitä puolet menee lämmitykseen, eli 600 €urolla.
Vantaalla sähkö on aikalailla halvempaa.
Talossa on neliöitä yli 300m2 ja tilavuuskin on yli 1000m3 Vantaalla ei sen halvempaa kokemusta on.
Meillä lämmitysenergiaa kuluu erillisellä takamittarilla mitattuna 7000 kw vuodessa ja taloussähköä tuplaten.
Hyvin eristetyssä tiiviissä talossa voidaan säästää paljon enemmän taloussähköpuolella, kuin lämmityksessä.
Takka on mutta sitä ei ole käyetty.
Maalämpöpumpun pyörittämiseen menee saman verran sähköä, että mistä se säästö maalämpöpumpulla tulee ?
Ainoastaan lämpimästä käyttövedestä, ei taida tulla maksetuksi Motivan aikataululla ?
>Meillä lämmitysenergiaa kuluu erillisellä takamittarilla mitattuna 7000 kw vuodessa ja taloussähköä tuplaten.
Taloussähköä 14000kwh???? HUH!
Mihin sulle kirjautuu käyttövesi?
>Hyvin eristetyssä tiiviissä talossa voidaan säästää paljon enemmän taloussähköpuolella, kuin lämmityksessä.
No ainakin taloussähkö on talvella lämmitystä. (poislukien ulkovalot ja auton lämmitys)
>Maalämpöpumpun pyörittämiseen menee saman verran sähköä, että mistä se säästö maalämpöpumpulla tulee?
Siis mitäkä? Jos lämmityssähkökulusi (sis käyttövesi) on vuodessa X niin maalämmölä sähköä menee siihen samaan X/3.
>Ainoastaan lämpimästä käyttövedestä, ei taida tulla maksetuksi Motivan aikataululla ?
Enpä ymmärtänyt mitä koetit sanoa...
Mutta jos energiankulutus on sikapieni niin silloin riittäisi sikapieni maalämpöpumppu, joka ois melkein sikahalpa.
Rautalangasta:Yritin kertoa, että hyvin eristetyssä tiiviisä matalaenergiatalossa taloussähkön osuudeksi tulee paljon enemmän, kuin lämmityssähkön.
Sijoitus maalämpöön ei tule tällaisessa rakennuksessa tuottamaan kustannuksiaan koskaan takaisin. Pelkkä maalämpöpumppuhan ei kustannuksiin riitä, vaan tarvitaan myös keruu- ja jakojärjestelmä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin sähköä ja 3x25 liittymä.
Myös huolto ja korjauskustannukset tulevat kalliimmiksi.
Totuus on vielä, että lämmön jako kaapelilämmityksellä ja Devireg termostaateilla on viiveetöntä ja miellyttävää.
Nykyisin matalaenergitalon rakentaminenkaan ei tule sen kallimmaksi, koska rungon hinta on talossa yllättävän pieni tekjä.
Koska taloussähkön osuus matalaenergitalossa on helposti kaksinkertainen, saadaan suurimmat säästöt taloussähköpuolelta.
>Rautalangasta:Yritin kertoa, että hyvin eristetyssä tiiviisä matalaenergiatalossa taloussähkön osuudeksi tulee paljon enemmän, kuin lämmityssähkön.
Niin, etenkin kun se taloussähkö kattaa suuren osan myös lämmityksestä (energia ei pääse karkuun).
>Sijoitus maalämpöön ei tule tällaisessa rakennuksessa tuottamaan kustannuksiaan koskaan takaisin. Pelkkä maalämpöpumppuhan ei kustannuksiin riitä, vaan tarvitaan myös keruu- ja jakojärjestelmä.
Riippuu täysin investoinnin kustannuksista. Matalaenergiataloon ei vielä osata suunnitella maalämpöjärjestelmää mielestäni.
Esim. keruupiiriksi riittäisi 30-50% normaalista, samoin pumpun kooksi ja lämmön jakoon riittää pelkkä IVK:n jälkilämmityspatteri. Reilusti alle 10000€ pitäisi päästä jos olis vain halukkaat yhteistyökumppanit.
>Lisäksi tarvitaan kuitenkin sähköä ja 3x25 liittymä.
3x25 on kait minimi nykyään? Huipputarpeesta MLP kuitenki leikkaa osan pois.
>Koska taloussähkön osuus matalaenergitalossa on helposti kaksinkertainen, saadaan suurimmat säästöt taloussähköpuolelta.
Ja silloin menee taas enemmän sähköä lämmitykseen. Eli jos on sähkökaapelilämmitys niin talvella ei taloussähköstä kannata yrittää säästää, paitsi jos on semmonen sopeva MLP.
En oikein keksi mitään muuta tapaa säästää kuin vaihtaa valaistus loisteputkille, mutta se ei oikein tule kyseeseen koska kaikesta mainonnasta huolimatta niiden värilämmöt ja värintoisto on ikäviä ja kalseita.
Kylmäkoneet ovat A luokassa ja liesi A luokassa. Pesukone ja tiskikone ovat A luokassa.
Osa sisävalaistuksesta toimii automaagisesti eli liiketunnistimet sytyttävät ja sammuttavat valot.
Sauna lämpiää puilla...sitten joskus, sillä se on vielä pahasti vaiheessa.
Ennen rakentamisvaihetta kuuluin vahavasti maalämpöuskovaisten kerhoon, miltei hinnalla millä hyvänsä. Saamani tarjoukset maalämpö järjestelmistä kuitenkin olivan niin huikaisevia, että mikään taloudellinen eikä edes ideologinen näkökohta enää pystynyt sitä perustelemaan. Onneksi.
Talo on eristyksiin sen sijaan poltettiin kolmisen tonnia extraa verrattuna 2003 mini määräyksiin.
Alapohjassa on 200-225mm polystyreeniä.
Seinät ovat u-arvoltaan noin 0.15. Osassa seinää on hieman heikompi eristys, mutta toisaalla jopa 300mm polystyreeniä. Yläpohjassa on 550 - 600mm puhallusvillaa (kivivillaa). Ikkunat ovat superlaseja. Talo on sijoitettu tontille (loiva rinne) siten että aurinko pääsee paistamaan kaakon ja lännen välisellä alueella, mutta luoteesta - koiliseen välinen sektorin on hyvin suojattu ja tähän kuuluu osana katto, jolla kylmän suunnan tuulet ohjataan talon yli.
Korvausilma otetaan lounaan suunalta paitsi kesällä se tulee pohjoisivulta.
Ilmanvaihdosta ja lämmityksestä huolehtii PILP, jossa on sähkökattila lattialämmitykselle.
Kohta tulee täyteen kahdeksan kuukautta siitä kun lämmityspiiri kytkettiin pois päältä joten lämmitykseen on ko aikana käytetty vain 500W kompressoria ja kodinkoneiden, sekä valaistuksen hukkalämpöä. Takassa on poltettu kaksi pesällistä puita ko aikana. Jos nyt sitten varsinaisena lämmityskautena eli 4kk joudutaan lämmitykseen ja veden läämitykseen käyttämään keskimäärin 2kw tehoa, niin se tekee rahassa 400€. Jos tuosta voi maalämmöllä säästää puolet, niin se 200€ vuodessa verrattuna nyt valittuun ratkaisuun kun pelkkä korkokustannus maalämpö versus nyt toteutunut olisi yli 500€/a.
Joten olen sitä mieltä, että maalämpö on oivallinen saneerattavaan kohteeseen, jossa eristepaksuuksia tahi ikkunoita ei ole mielekästä tai mahdollista vaihtaa, mutta uudisrakennuksessa on mielekkäämpää keskittyä passiiviseen energiansäästöön ja huolehtia kunnollisesta eristyksestä ja tiivydestä.
että talossa on 165 huoneistoneliötä ja 212 kun lasketaan poulilämmin kellari mukaan ja 650m3 tilavuutta.
Todelinen ongelma on vain väärin mitoitetut MLP:t.
Sinulle tuskin tarjottiin 2kw maalämpöpumppua?
paljonko PILPpisi maksoi?
Sillä rahalla pitäisi saada pyöriväkennoinen IVK 2kW MLP. Ei mikään mahdottomuus jos halukas valmistaja löytyy.
Valitsemasi tapa tulee varmasti yleistymään. Edullisin lämmitystapa on todella riittävän hyvä eristys sähkö jossain muodossa, ILP tai jopa suoraan. Olen samaa mieltä, että maalämpö on turhan järeä ja kallis tavallisen kokoiseen matalaenergiataloon, mistään pelletinpolttamisesta nyt puhumattakaan. Varsinkin kun talvet alkaa olla ainakin eteläisessä Suomessa aika leutoja (nytkin 11) ja lämmityskausi lyhenee.
Sähkölämmön kalleus on vaan sitkeässä elävä mielikuva jostain 80-luvulta. Onko mikään muu lämmitys yhtä halpa hankkia, huoleton ja helppo säätää kuin sähkö, joka tarvitaan taloon joka tapauksessa? Veikkaan sähkölämmitykselle uutta suursuosiota, mutta noille pellettihärveleille tuskin käy kovin hyvin...
lämmitystehoon maalämpöpumppuja. 4.7kW sattuu olemaan sama kuin suunnittelija laskema lämmitystarve -24 asteen pakkasessa. Alunperin oli ajatellut laittaa kahden kuution varaajan ja pyöriväkennoisen ja lämmittää varaajaa yösähköllä, mutta suunnittelija ehdotti PILP:ä ja antoi vielä sitä koskevaa materiaalia mukaan nikottelin vastaan.
LVI suunnittelijalla oli tosin väärät tiedot oikeista eristypaksuuksista, eli siksi tuota tehoa tarvitaan vielä vähemmän. Maalämpö oli mukana vielä siinä vaiheessa kun kaivettiin perustuksille kuoppaa, mutta kun siinä tuli louhinta nimistä yllätystä, niin mietin että haluanko maksaa lainat pois alle kymmenessä vuodessa vai en.
Eikä se maalämpöpumppu nyt ihan hirveitä olis maksanut, mutta sen tarvitsema muu infra, eli porakaivo, pumput, litkut, asennus jne. saivat miettimään investoinnin järkevyyttä.
Ja toistaiseksi näyttää vahvasti siltä että suunnittelija oli oikeassa. Lämmityskustannukset ml. käyttövesi tuntuvat olevan todella alhaiset.
PILP oli mukana LVI urakassa, mutta muistaisin että sen hyvityshinta oli 6000€
Paikka on niin aurinkoinen ja kuuma kesällä, että haluttiin viilennys/ilmankuivaus. Tosin viimekesänä sitä ei tarvittu kertaakaan.
Nyt on sitten edessä toinen talvi ja talo on rapattu ulkopuoleltakin ja muutoinkin kuiva, joten jännä nähdä miten paljon sitä energiaa nyt kuluu.
Kun taas rakentelu kipinä syttyy, niin tuumin josko rakentaisin aurikokeräimen tuloilmalle. Olis taa naapureilla ihmettelemistä.
5% = halvan uuden pikkuaton hinta...
Jos kyse on uudesta talosta, niin teillä on aikamoinen lukaali.
Meillä on 178 asuinneliötä ja sähkölasku kokonaisuudessaan 1200e/vuosi. ja suoralla sähköllä lämmitetään.
Oletan, että meillä menee puolet lämmitykseen ja puolet käyttösähköön. joten teillä lienee n. 1000 neliön kämppä. Jo tokkiinsa kannattaa laittaa lämpöpumppu, jos sen saa kymppitonnilla tuon kokoiseen linnaan.
Ei sen käyttösähkön osuus ole yleensä kuin 1/4 sähkölämmitystalon sähköstä eli n.5000kWh. Lämmitykseen menee n.15000kWh eli 20000kWh yhteensä tuon kokoisessa talossa. Hyvillä eristyksillä voi toki päästä nykyisin vähemmälläkin lämmityksellä, mutta ei paljon alle tuon 5000kWh käyttösähkön.
paremman ilmanvaihtokoneen (pyöriväkennoinen) ja vesikiertoisen lattialämmityksen tulistinvaraajalla niin ois joskus näppärä siirtyä maalämpöön tai mihin vaan jos tarvetta tulee...
Ja olen pyöritellyt ja pyöritellyt noita lämmitysmuotoja. Loppujen lopuksi taidan päätyä kuitenkin suoraan sähköön (lattiaan kaapelit ja yläkertaan katto tai patterit. Jos ylhäällä on jonkinlainen aula, niin kannattaa ottaa yksi varaava patteri. Laskin kaukolämmön osuutta ja takaisinmaksuaika on noin 25-35 vuotta. Tuskin asutaan niin kauan. Maalämpöä ei edes harkittu. Vesikiertoista vielä mietitään, isolla sähköön perustuvalla varaajalla. Mutta tällä hetkellä tosiaan, jos yösähkö pysyy edullisena (siis jos, siitä on ollut puhetta että se nousisi) niitä perustamiskustannusten eroja saa odottaa kauan takaisin. Jos vielä ottaa hyvän takan alakertaan, niin alakerran lämmitystarve sähköllä on aika pieni, jos jaksaa polttaa puuta. Pitäisi olla isompi talo jos aikoisi ottaa hyödyn maalämmöstä tai kaukolämmöstä.
...oli kuukausi-kaksi takaperin laskettu eri lämmitysmuotojen kustannus 30 v ajalta (perustamisinvestoinnit käyttökulut). Ja kyllä, toki kaikki on spekulaatiota - toisin kuin ölyalan ja (maa)lämpöpumppujen mainoksissa.
Edullisin oli - yllätys, yllätys - suora sähkölämmitys.
Jos on muita näkökulmia, kuin taloudellisuus ja helppous, niin valinta voi toki olla joku muukin.
olikohan kyse toteutuneesta vai arvioidusta eteenpäin? Sähkä on ollut niin ilmaista aikanaan että varmasti silloin halvin.
Mulla oli 200 neliön talo yhdessä kerroksessa ja siinä oli 2000l:n varaaja,jonka vesi lämpesi yösähköllä.Lattialla oli vesikiertoinen lattialämmitys ja takkaa polttelimme talvisin suht usein.Koko vuoden sähkölasku oli kulutus/lämmitys 1080 euroa.Nyt aloin rakentamaan puoltoista kerroksista ja lämmitysjärjestelmä tulee olemaan todennäköisesti sama.Välillä olen harkinnut pelletti lämmitystä,mutta mitähän mahtaa maksaa esim.6 kuution siilon täyttö?
Talo on sen kokoinen että suora sähkö, varaava takka ja ILP taitaa vielä juuri olla viisain ratkaisu.
Mutta kannattaa miettiä onko ILP:n humina epämiellyttävää...
ilp:n hyöty matalaenergiatalossa.
Lämmityskausi kun alkaa, niin paljonko hiipuu ilp:n hyötysuhde alhaisemman ulkolämpötilan vuoksi?
Lattiaan normaalitiloihin hyvä eristys. Normaalitiloihin laadukkaat sähköpatterit hyvillä termostaateilla. Märkätiloihin ja kivilattioihin kaapelit Devireg 120-ohjauksella.
Ilmanvaihto lämmön talteenotto (tai jäähdytys) lämmin käyttövesi PILPillä (Nilan 18VPC).
Lisäksi ILP (esim. Panasonicin mallistosta).
Tietenkin varaava takka.
Tuolla kokoonpanolla saa sähkön kulutuksen helposti 13000 kWh:iin noilla neliöillä, koska sähköpatterit vain tasaavat lämpötiloja tuonne -15 asteeseen. Sen alle voi käyttää takkaa keventämässä pattereiden kulutusta. Myös investointikustannus pysyy kohtuullisena.
Ihan hyvä sinun ratkaisu mutta jätä suosiolla kattolämmitys pois ja laita kaapelit tai perinteiset patterit.
Lähtökohtana vesikiertoinen lattialämm. on parempi itse jo mainitsit hyödyt, tämä yhdistettynä vaikka ilma/vesi lämpöpumppuun on aika huokea hinnaltaan ja kumminkin ainakin eteläsuomessa syntyy huomattavasti enemmän säästöä kuin Pilpillä. Netistä löytyy aika vähän tietoa niistä mutta etsivä kyllä löytää.
Itse harmittelen päätöstä kun tuli laitettua kaapelit lattiaan ja on tavallaan "naimisissa" sähkölaitoksen kanssa.
Kattolämmitys on mielestäni paras lämmönjakotapa. Miksi se pitäis jättää pois? Kattolämmityksellä saavutetaan tasaisempi lämmönjako kuin pattereilla ja samalla saadaan suoran sähkölämmityksen edut.
Kattolämmityselementit eivät myöskään rajoita sisustamista samoin kuin patterit seinillä.
En voi ottaa kantaa pelletteihin enkä vesikiertoisiin eri järjestelmiin koska ei ole kokemusta mutta mulla on suora sähkö patterilämmitys kaksoistariffilla sekä keskusmuuri(varaava takka/puuhella keskellä taloa) ja vielä ilmalämpöpumppu huinimassa ja mun laskut on keikkunu n.100 € /kk j neliöitä n.120.Talven tullessa kun vaan viittii polttaa takassa ja hellassa puita niin muuri pysyy lämpöisenä ja muut vermeet on hissukseen et omalla vaivannäöllä voi vaikuttaa kulutukseen.Näin vaan omakohtaisesti...
Hei kyllä maalämpö on paikallaan asetaa uusiin taloihin. Hiukan kalliimpi kuin öljyl. mutta tuo investoinnin takaisin 5 vuodessa.
Sähköä menee vähän maalämpöpumpun pyörittämiseen mutta on toimitavarma ja toimii myös pakkasilla,
Hyvä sijoitus ja saasteeton.
"tuo investoinnin takaisin 5 vuodessa."
Öljylämmityksen investointikustannuksiin verrattuna verrattuna näin saattaa ollakin, mutta jos kustannuksia vertaa esimerkiksi suoran sähkölämmityksen investointi- ja käyttökustannuksiin, on nykyisillä sähkönhinnoilla investoinnin teoreettinen takaisinmaksuaika vähintäänkin 25 vuotta.
Ekologisesti kaunis ajatus, mutta taloudelliset reaaliteetit puhuvat maalämpöjärjestelmiä vastaan.
Mitä sähkö maksaa ensi vuonna? Sähkö maksoi 1.1.1995 40% vähemmän kuin 1.1.2005.
http://www.energiamarkkinavirasto.fi/files/Kehitys0506.pdf
Siinäpä ihmettelet kuolletusaikoja. Epäiltävissä on että sähkön hinnan nousu kiihtyy, ainakin siihen asti kun saadaan uusi ydinvoimala (tosin senkin rakennuskustannukset pitäisi kuollettaa)
Maalämpöjärjestelmään kannattaa joka tapauksessa investoida, vaikka sen sitten myisi 2 vuoden päästä pois. Sille ylimääräiselle 10 000 eurolle saa myydessään laittaa 30 000 euron hintalapun. Näin ainakin talojen hintapyynneissä.
Sähkön hintakehitys ei ole kenenkään ennustettavissa. Siinä vaiheessa, kun sähkön hinta nousee pilviin, on yhteiskunnassa paljon suurempiakin sähkön hintaan liittyviä ongelmia kuin lämmityssähkön hinta.
Kun nämä lähinnä teollisuudesta tulevat paineet sähkön hinnanlaskuun konkretisoituvat, saadaan päätös uudesta ydinvoimalasta hyvin nopeasti, jolloin sähköenergia (ainakin) keskipitkällä aikavälillä muuttuu taas hyvin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi lämmitykseen - mitä se juuri tällä hetkellä on.
Parasta onkin investoida mm. parempaan lämmöneristävyyteen, jolloin energiatarve on pienempi. Lisäeristykselle saadaan laskettua paljon parempia takaisinmaksuaikoja kuin esimerkiksi maalämpöjärjestelmälle.
Jos pystytkin laittamaan maalämpötalolle 20 000 euroa suuremman hinnan kuin esimerkiksi sähkölämmitteiselle talolle, niin hyvä niin. Talon ostaja on vaan tyhmä, jos tuohon vipuun menee. Noin suuren summan säästäminen normaalikokoisen talon lämmityksessä kestää parhaimmilaankin ainakin 100 vuotta. Lisäksi järjestelmään sisältyy riski suuristakin huolto-/korjauskustannuksesta järjestelmän käyttöaikana.
Sähkön hinnan pitäisi nykyisestä tasostaan tuplaantua, jotta alle 200 m2 talossa kannattaisi perustellusti harkita muuta päälämmitysmuotoa.
"Sille ylimääräiselle 10 000 eurolle saa myydessään laittaa 30 000 euron hintalapun. Näin ainakin talojen hintapyynneissä."
Heh, ja miksiköhön grynderit ei koskaan laita muuta kuin suoran sähkön taloihinsa? Koska ostajat ei todellakaan ole valmiita maksamaan ylimääräistä mistään maalämmöistä. Se on toiveajattelua. Keittiön kaapitkin vaikuttaa talon myyntihintaan näköjään enemmän kuin lämmitysjärjestelmä. Suurin osa maalämmön taloihinsa laittaneista ei koskaan saa siitä mitään todellista säästöä, sen saa korkeintaan talon seuraava omistaja, joka saa sen sitten tavallaan kaupan päälle.
L1 (7,66-5,86)/7,66*100%=23%
Samat molemmista puoli vuotta eteenpäin antaa 20%
Sellaista on se maalämmittäjän laskutaito, ei ihme, että...
Samasta taulukosta muuten selviää, että shkön hinta on pelkästään laskenut viimeisen reilun vuoden aikana!
Eikä myyjä sitä kauppahintaa määrää viime kädessä, vaan ostaja.
Valintatilanteessa minä ainakin ottaisin mielummin vähän kuluttavan suorasähkötalon kuin talon, jossa on vanha maalämpöpumppu.
Grynderit rakentaa 130m2 latoja, eivät taloja. Nuo gryndatut talot EIVÄT ole matalaenergiataloja.
Sähkön hinnan kuukausittaisiin vaihteluihin kannattaa tuijottaa valitessaan talon lämmitysjärjestelmää...hyvä tulee :-)
Ostaisitko tänään 15 vuotta vanhan suorasähkölämmitystalon vai maalämpötalon. JOs talolla on kokoa 200-300m2 niin siinä on hintaakin 250-400 tuhatta. MITÄ sitten jos siihen taloon pitää vaihtaa 1000 euron kompura maalämpöpumppuun?
Energiatodistuksen tultua kukaan ei ole kiinnostunut siitä sähkölämmitteisestä 200m2 talosta. Energiatodistuksessa ei esiintulleiden tietojen valossa ole kohtaa: "tämän talon maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on pitempi kuin naapurin sähköpattereiden"
Ei siinä mitään jos on rajoittunut kyky nähdä kokonaisuuksia. Miksiköhän 48 tuhatta maksaneen Audin arvo putoaa ekana vuonna 500 euroa kuussa, laskekaas tälle sijoitukselle takaisinmaksuaika...
Get the point?
Talon koot ja automerkit ja muutkin jutut kävivät alkuperäisestä kysymyksestä aika kaukana.
Eli lämmitysmuotolaskelmien tekeminen on käytännössä turhaa, koska paljon suurempiin "säästöihin" pääsee mm:
1. Et vaihda autoa tai pyöräilet töihin
2. Lopetat tupakanpolton
3. jätät perjantaipullon ostamatta
jne.
Siksi alkuperäisen kysyjän on turha murehtia tuleeko maalämmitys kalliimmaksi vai ei...sen kun laittaa niin ei tarvitse arpoa. Säästöt tai kulut ovat joka tapauksessa luokkaa mitättömät ajatellen koko projektia/ rahan kulutusta noin yleensä.
1. Töihin on niin pitkä matka, ettei sinne jaksa pyöräillä, ja kun on työsuhde auto?
2. Ei voi lopettaa kun ei ole aloittanutkaan. Eikä tietenkään kannata aloittaa, jotta voisi lopettaa.
3. Pulloja tulee pieneen käyttöön alihankkijoilta.
Mistä sitten säästetään?
Minulla on n. 100 m2 rivari.(1 taso ratkaisu) Kattolämmitys toimii termostaatilla, paitsi WC, eteinen ja kylpyhuone Kattolämmitykset on säädetty 20'C. Käytän varaavaa takkaa lämmönlähteenä. Yöllä takan sähkövastukset kytkeytyvät päälle ja kuluttavat yösähköä. Kysynkin, mikäli jollakin olisi tähän vastaus, kuinka paljon hyötyisin, jos kytkisin kattolämmitykset pois ja sijoittaisin ilmalämpöpumppuun? Paljonko kattolämmitys kuluttaa kW:ja verrattuna ilmalämpöpumppuun? Milloin se maksaisi itsensä takaisin? Onko niin, että ilmalämpöpumpun hyöty häviää tyystin, kun ulkolämpötila on -20'C. Viime talvena varpaat jäässä ja pää tulessa, kun kokeiltiin kattolämmityksen voimia. Ei sellainen peli kyllä mielestäni vetele, vaikka kattolämmityksen puolestapuhujat vetoavat "mukavaan lämmitykseen". Ilmalämpöpumppuja on useita mm. IVT ja Panasonic, jälkimmäinen tehnyt tarjouksen 1600€ sis. asennuksen. Olisiko se viisasta, näin taloudellisesti ja yhdistettynä kattolämmitykseen, vai vain toinen?
Kiitos