Niin. Kaukosuhdetta kolme vuotta takana ja ihastus omalla paikkakunnalla. Heikkona hetkenä asiaa menin kysymään ihastukselta (viime vuonna) ja hänkin oli kiinnostunut. En uskaltanutkaan tehdä mitään asian suhteen, vaan otin tunnontuskissani takapakkia, mutta olen miettinyt häntä siitä lähtien, niin säälittävältä kuin se kuulostaakin, mutta melkein joka päivä. Viimeistään kun pää on tyynyssä.
Ja miesystäväni varmasti kyllä on huomannut miettimiseni, silloin harvoin kun nähdään, mutta haluaa sivuuttaa asian. Nyt näen ihastukseni kohdetta useammin ja olen huomannut, että nuo samat tunteet ovat tulleet takaisin. En pysty nukkumaan tai syömään.Ylpeys ei kuitenkaan anna periksi ottaa asiaa uudelleen tapetille, varsinkaan kun en tiedä miten reagoisin jos hänen tunteensa olisi samanlaiset vielä.
Suhteessani ei ole mitään muuta vikaa kuin välimatka, mutta miksi silti olen näin ihastunut toiseen? En jaksa enään kauan tätä "kituuttamista", Kultaiset neuvot ovat siis tervetulleita..
Ja miesystäväni varmasti kyllä on huomannut miettimiseni, silloin harvoin kun nähdään, mutta haluaa sivuuttaa asian. Nyt näen ihastukseni kohdetta useammin ja olen huomannut, että nuo samat tunteet ovat tulleet takaisin. En pysty nukkumaan tai syömään.Ylpeys ei kuitenkaan anna periksi ottaa asiaa uudelleen tapetille, varsinkaan kun en tiedä miten reagoisin jos hänen tunteensa olisi samanlaiset vielä.
Suhteessani ei ole mitään muuta vikaa kuin välimatka, mutta miksi silti olen näin ihastunut toiseen? En jaksa enään kauan tätä "kituuttamista", Kultaiset neuvot ovat siis tervetulleita..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oliskohan parempi katkaista suhde nykyiseen poikaystävään, ja vasta sitten alkaa katsoa josko teillä olisi ihastuksen kanssa vakavampaa...
Yksi kerrallaan :)
Nää asiat on niitä, joissa voi mennä helposti pieleen kaikki. Mulla on ittellä ihan sama juttu. En osaa neuvoo sua, ku tarvisin apuu myös itte. Tiedän silti että ainut joka loppujen lopuks tietää et mitä tehdä, on minä itse.
Mulla kans kaukosuhde menos ollu kohta neljä vuotta, ja nyt niin hemmetin ihastunu toiseen varattuun. On niin vaikeeta...En haluis ikinä satuttaa nykyistä miestäni.Meidän piti olla koko loppuelämä yhdes onnellisesti, mut en osaa enää uskoo siihen.
Mukavaa kun JOKU noista kaikista puolesta tuhannesta jopa uskaltaa vastata:)Ja varsinkin kun kyseessä ei ole enää näitä mustavalkoisia (ja lapsellisia) "kaikki ei ole kunnossa suhteessanne, jos noin käy"-lapsellisuuksia sisältävää matskua.. Aika näyttää, edelleen..ja vissiin ikuisesti, eikä lopulta näytäkään mitään..
Tosiasia kuitenkin on, että vahvoja tunteita on ja kovasti ihastustani haluan nähdä, mutta samalla se on viimeinen mitä minun pitäisi tehdä, koska olen huomannut hänelläkin vielä tunteita olevan. Varsinkaan kun olemme samalla työpaikalla. Mielikuvitus lähtee helposti liikkeelle:)