Lapseni

Neuvolassa tehtiin niitä erilaisia testejä ja neuvolantäti oli sit näyttäny niitä kuvakortteja lapselleni ja kyselly kaikenlaista niistä niin lapseni ei oikein osannu niistä sanoo yhtään mitään...(Lapseni on hiljainen ja ujo-luonne)ja sit lapseni ei oikein kuulemma osannu hyppiä yhdellä jalalla joustavasti...vaan töksähtelemällä...niistä neuvolantäti oli huolissaan ja nyt menemme psykologin juttusille.

Itsekkin olen paljon asiaa pohdiskellut.
Minusta kerran eräs psykiatri sanoi hienosti, kun hänen kanssaan asiaa puitiin, hän tuumas, että se on sen merkki että joltain kun loppuu keinot/ voimat (koulu, päiväkoti yms...) se on helppo käydä muualta etsimään vikaa kuin itsestään ja omasta ammattitaidostaan.
Tästä koituu yhteiskunnalle vaan aikamoinen lasku (tietenkin on myös tarpeellisia tutkittavia).
Olisko myös että kun puhutaan että nykyisin ei lapset kestä vastoinkäymisiä, niin sama pätee myös moniin aikuisiin (opettajiin kouluissa, päiväkoti henkilökuntaan), heti jos ei lapsi ole "kunnolla" se leimataan häiriköksi.

Tutkittu on!! kirjoitti:

Itsekkin olen paljon asiaa pohdiskellut.
Minusta kerran eräs psykiatri sanoi hienosti, kun hänen kanssaan asiaa puitiin, hän tuumas, että se on sen merkki että joltain kun loppuu keinot/ voimat (koulu, päiväkoti yms...) se on helppo käydä muualta etsimään vikaa kuin itsestään ja omasta ammattitaidostaan.
Tästä koituu yhteiskunnalle vaan aikamoinen lasku (tietenkin on myös tarpeellisia tutkittavia).
Olisko myös että kun puhutaan että nykyisin ei lapset kestä vastoinkäymisiä, niin sama pätee myös moniin aikuisiin (opettajiin kouluissa, päiväkoti henkilökuntaan), heti jos ei lapsi ole "kunnolla" se leimataan häiriköksi.

Lue lisää

Meillä myös vilkas viisivuotias aloittaa psykologiset testit, kuulemma vilkas ja käytös joskus sopimatonta. Käydään tekemässä testit, niin eipähän voida sitten syyttää ettei asioihin olla puututtu eikä välitetty, en kuitenkaan ole henkilökohtaisesti testien kannalla. Minusta on älytöntä että jokainen vilkas lapsi leimataan ad/hd lapseksi,, älytöntä, meitähän on erilaisia ja se on rikkaus.

meillä piirsi poika pääjalkaisia vielä6 vuotiaana neuvolassa ja ei osannut hyppiä yhdellä jalalla ollenkaan, oli kuulema normaalia pojille, vein itse tutkimuksiin ja todettiin MBD.

meilläkin kirjoitti:

Meillä myös vilkas viisivuotias aloittaa psykologiset testit, kuulemma vilkas ja käytös joskus sopimatonta. Käydään tekemässä testit, niin eipähän voida sitten syyttää ettei asioihin olla puututtu eikä välitetty, en kuitenkaan ole henkilökohtaisesti testien kannalla. Minusta on älytöntä että jokainen vilkas lapsi leimataan ad/hd lapseksi,, älytöntä, meitähän on erilaisia ja se on rikkaus.

Lue lisää

Tekstisi oli kuin minun kirjoittama...
Odotan innolla ekaa käyntiä psykologilla,koska epäilempä,että mitään vakavaa vikaa löytyisi..lapsi on vain vilkas ja muiden lasten seurassa hoidossa.hoitajien mielestä psykologille pitää mennä.

meillä anoppi otti asakseen viedä 4-vuotiaan tyttäremme puheterapeutille ja lastenlääkärille. tyttäreni kun ei ollut yhtä etevä ja osaava kuin hänen toisen poikansa lapset! että meillä ei voi olla vilkkaita ja persoonallisia lapsia kun toiset osaa istua kädet ristissä ruokapöydässä. seuraavalla kerralla menin itse last.lääkärille ja huomattiin lapsen ongelmien(???) suurimmaksi osaksi olevan anopin vouhotusta... en sano että lääkärissä käynnistä olisi haittaa sillä puolen vuoden välein tyttöni kanssa käymme siellä keskustelemassa, mutta emme diagnosoimassa adhd-tapaukseksi. erilaissus on rikkaus ei sairaus!!!

Ei kannata vetää hernettä nenään, kun ammatti-ihmiset ovat kiinnostuneita lapsen kokonaisvaltaisesta kasvusta. Ihmiseksi kasvaminen ei tarkoita pelkästään pituuden ja painon lisääntymistä. Lapsen kehityksen seuranta pienestä pitäen antaa pohjaa sitten myöhemmin nuoruudelle ja aikuisuudelle, joten ei äiti-mammojen joka asiasta kannata vetää hernettä nenään. Ei kaikki ammattilaisen sanomat tarkoitat negatiivista palautetta; he peilaavat lapsen kehitystä ikäisensä keskimäärin kehityksen kulkuun. Jokaisella meillä on vahvuudet ja oppimisen paikat elämässä. Vahvuudet kertoo, mitä lapsi osaa hyvin ja oppimisen paikat sitten, mihin voi panostaa jatkossa lapsen kasvua ja kehitystä aatellen.
Parempi vaihtoehto on varhainen puuttuminen, kuin välinpitämättömyys. Sitäkin on tapahtunut, ettei reagoida mihinkään, eikä uskota edes vanhempien kertomuksia, jotka epäilevät lapsellaan olevan jotakin poikkeavaa.

nenästä kirjoitti:

Ei kannata vetää hernettä nenään, kun ammatti-ihmiset ovat kiinnostuneita lapsen kokonaisvaltaisesta kasvusta. Ihmiseksi kasvaminen ei tarkoita pelkästään pituuden ja painon lisääntymistä. Lapsen kehityksen seuranta pienestä pitäen antaa pohjaa sitten myöhemmin nuoruudelle ja aikuisuudelle, joten ei äiti-mammojen joka asiasta kannata vetää hernettä nenään. Ei kaikki ammattilaisen sanomat tarkoitat negatiivista palautetta; he peilaavat lapsen kehitystä ikäisensä keskimäärin kehityksen kulkuun. Jokaisella meillä on vahvuudet ja oppimisen paikat elämässä. Vahvuudet kertoo, mitä lapsi osaa hyvin ja oppimisen paikat sitten, mihin voi panostaa jatkossa lapsen kasvua ja kehitystä aatellen.
Parempi vaihtoehto on varhainen puuttuminen, kuin välinpitämättömyys. Sitäkin on tapahtunut, ettei reagoida mihinkään, eikä uskota edes vanhempien kertomuksia, jotka epäilevät lapsellaan olevan jotakin poikkeavaa.

Lue lisää

Ainoa ongelma asiassa on, että terveydenhoitajat eivät ole mitään lapsen kasvun asiantuntijoita muuten kuin fyysisissä asioissa. Paljon suurempi ammattitaito ja koulutus niissä asioissa on lastentarhanopettajilla ja opettajilla. Heidän sanaansa pitäisi luottaa huomattavasti enemmän näissä asioissa kuin terveydenhoitajien.

25i kirjoitti:

Ainoa ongelma asiassa on, että terveydenhoitajat eivät ole mitään lapsen kasvun asiantuntijoita muuten kuin fyysisissä asioissa. Paljon suurempi ammattitaito ja koulutus niissä asioissa on lastentarhanopettajilla ja opettajilla. Heidän sanaansa pitäisi luottaa huomattavasti enemmän näissä asioissa kuin terveydenhoitajien.

Lue lisää

Kautta aikojen ne terveydenhoitajat on olleet ihan omaa sakkiaan. Ihania ja äidillisiä on onneksi myös, sellasia jotka osaa valaa luottamusta vanhempaan ja jotka näkevät lapsen omanlaisena persoonana. PLUS: joilla on taito vaikkapa ILAHTUA, kun kohtaa "oman" lapsukaisen! Se lämmittää myös vanhempaa ja auttaa ehkäpä saamaan mallia varsinkin jos ujo äiti on vähän kipsissä.

Kyllähän neuvola voi tietysti olla varsinainen Patologisen Osaamisen Loistava Huippukeskus, riippuu ihan siitä tädistä. -Lapsen kannalta tätin kandee miettiä milleen jutskaa pienelle ja sen äitille: Terveen itsetunnon kehittämistä ei kannata pantata neuvoloissa. Niillä Turhantärkeillä Täteillä ei vain ole tietoa koko itseluottamuksesta ja kelpo perheillä on huono mäihä kun joutuvat huonon neuvolantätin käsiin.

Kun tyttäreni oli 5-vuotas, laittoi terveydenhoitaja hänet psykologin vastaanotolle väärinpäin piirettyjen numeroiden vuoksi. Diagnoosi: Kielellisesti erittäin älykäs lapsi, jos jossain tulee vaikeuksia niin ehkä matematiikassa, mutta älkää olko huolissanne.
Lopputulos: tyttö nyt täysikäinen, lukion kielten numerot paukkuu kymppiä, matikasta ei tahdo päästä läpi millään...
Kyllä ne aivomaakarit tietää, olisihan se silti ollut hienoa jos oltaisiin saatu apua tähän matikka ongelmaan heti eikä nyt tarvitsisi miettiä mitä tehdä.