Yleisesti on tapana, että vanhemmat/iäkkäämmät henkilöt haukkuvat nuoria ja purjehtijat moottoriveneilijöitä, koska ne ei osaa käyttäytyä. Itse tunnen kuuluvani molempiin, koska olen 30-vuotias ja kuljen merllä 32-jalkaisella uppoamarunkoisella moottoriveneellä. Minusta vanhemmat/iäkkäämmät purjehtijat ovat kaikista huonoimmin käyttäytyviä!!!
Olen veneillyt koko ikäni vanhempieni kanssa ja nyt viimeiset seitsämän vuotta oman perheeni kanssa. Minulle on opetettu, että veneilijät tervehtivät kun tulevat toisiaan vastaan.
Mutta on todella paljon purjehtijoita jotka eivät vaivaidu tätä tekemään. Minua ainakin kiinnostaa jos joku tulee vastaan tai menee ohi, mutta osa purjehtijoista tuijottavat vaan sitkeästi mastonsa huippuun ettei vain tarvitse tervehtiä. No eihän se pakollista ole, hyvä tapa vain.
Lapsena minulle opetetiin myös että jos olemme vieras-satamassa ja laituriin tulee toinen vene, on hyvä-tapa ottaa heidän köydet vastaan. En tarkoita että aina pitää olla vastaanottajia, koska monesti veneissä on enemmän kuin kaksi henkilöä, mutta jos on huono keli ja satamassa ahdasta niin silloin. Itse menin juhannuksen jälkeisenä lauantaina Högsoran keisarinlahteen, jouduin ankkuroimaan tuulen puolle. Vieressä oli kaksi purjevenettä jossa omistajat vaimoineen istuvat peräkaukaloissa. He eivät olleet huomaavinaan kun tulimme rantaan ja tuuli painoi meidän viisi tonnia painavaa venettä. Meillä ei ollut vielä ongelmia mutta minä olisin vastaavassa tilanteessa kyllä mennyt auttamaan rantaan tulijaa. Hetken meidän jälkeen laituriin tuli pieni purjevene jossa oli kolme henkilöä miehistönä, tätä venettä ryntäsi auttamaan lauma purjehtijoita. Onko tämä hyvää käytöstä, opetatteko lapsenne samalla tavalla???
Silloin kun olemme satamassa toisen veneen vieressä, minusta kuluu tervehtiä viereisen veneen miehistöä. Olimme viikolla 26 Gulgrunassa ja meinän vieremme tuli iäkkäämpi pariskunta purjeveneellä (HANKO/HUS), vettä satoi mutta menin silti auttamaan, apu ei kelvannut pariskunta oli kuin sitruunan syönneitä kun tuuppisivat meidän venettämme kauemmas. Olimme vierekkäin noin vuorokauden, aina kun näin heidät pyrin tervehtimään, mutta hehän meinasivat kopastua ja tormätä vantteihinsa kun piti kokoajan katsoa pois päin. Eikö olisi ollut helpompi sanoa hei tai hyvää huomenta. Jos se heitä häiritsi, että me liikumme moottoriveneellä niin miksi he sitten tukivat siihen viereen?.
Tässä oli vain muutama esimerkki ja eihän tätäkään asiaa saa yleistää. Onhan siellä merellä todella mukavia ja hyvin käyttäytyviä purjehtijoitakin olemassa ja täysiä sikoja moottoriveneiden ruorissa.
Minulla on kaksi pientä tyttöa mukana merellä, joista pitäisi kasvatta reippita hyväkäytöksisiä nuoria, mutta se menee aina vaan hankalammaksi koska aikuisetkaan eivät näköjään osaa käyttäytyä.
Olemme harkinneet siirtyä purjeveneilijöiksi, mutta pelkään että minusta kasvaa samanlainen kuin edellämainitut kipparit...
Olen veneillyt koko ikäni vanhempieni kanssa ja nyt viimeiset seitsämän vuotta oman perheeni kanssa. Minulle on opetettu, että veneilijät tervehtivät kun tulevat toisiaan vastaan.
Mutta on todella paljon purjehtijoita jotka eivät vaivaidu tätä tekemään. Minua ainakin kiinnostaa jos joku tulee vastaan tai menee ohi, mutta osa purjehtijoista tuijottavat vaan sitkeästi mastonsa huippuun ettei vain tarvitse tervehtiä. No eihän se pakollista ole, hyvä tapa vain.
Lapsena minulle opetetiin myös että jos olemme vieras-satamassa ja laituriin tulee toinen vene, on hyvä-tapa ottaa heidän köydet vastaan. En tarkoita että aina pitää olla vastaanottajia, koska monesti veneissä on enemmän kuin kaksi henkilöä, mutta jos on huono keli ja satamassa ahdasta niin silloin. Itse menin juhannuksen jälkeisenä lauantaina Högsoran keisarinlahteen, jouduin ankkuroimaan tuulen puolle. Vieressä oli kaksi purjevenettä jossa omistajat vaimoineen istuvat peräkaukaloissa. He eivät olleet huomaavinaan kun tulimme rantaan ja tuuli painoi meidän viisi tonnia painavaa venettä. Meillä ei ollut vielä ongelmia mutta minä olisin vastaavassa tilanteessa kyllä mennyt auttamaan rantaan tulijaa. Hetken meidän jälkeen laituriin tuli pieni purjevene jossa oli kolme henkilöä miehistönä, tätä venettä ryntäsi auttamaan lauma purjehtijoita. Onko tämä hyvää käytöstä, opetatteko lapsenne samalla tavalla???
Silloin kun olemme satamassa toisen veneen vieressä, minusta kuluu tervehtiä viereisen veneen miehistöä. Olimme viikolla 26 Gulgrunassa ja meinän vieremme tuli iäkkäämpi pariskunta purjeveneellä (HANKO/HUS), vettä satoi mutta menin silti auttamaan, apu ei kelvannut pariskunta oli kuin sitruunan syönneitä kun tuuppisivat meidän venettämme kauemmas. Olimme vierekkäin noin vuorokauden, aina kun näin heidät pyrin tervehtimään, mutta hehän meinasivat kopastua ja tormätä vantteihinsa kun piti kokoajan katsoa pois päin. Eikö olisi ollut helpompi sanoa hei tai hyvää huomenta. Jos se heitä häiritsi, että me liikumme moottoriveneellä niin miksi he sitten tukivat siihen viereen?.
Tässä oli vain muutama esimerkki ja eihän tätäkään asiaa saa yleistää. Onhan siellä merellä todella mukavia ja hyvin käyttäytyviä purjehtijoitakin olemassa ja täysiä sikoja moottoriveneiden ruorissa.
Minulla on kaksi pientä tyttöa mukana merellä, joista pitäisi kasvatta reippita hyväkäytöksisiä nuoria, mutta se menee aina vaan hankalammaksi koska aikuisetkaan eivät näköjään osaa käyttäytyä.
Olemme harkinneet siirtyä purjeveneilijöiksi, mutta pelkään että minusta kasvaa samanlainen kuin edellämainitut kipparit...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jeps, asiaahan viestissäsi riitti. Juuri parinviikon purjehdukselta palanneena voin sanoa, että erittäin suuri osa vastaantulleista tervehti takaisin ihan "normaalin" kaavan mukaan, pulpettiveneistä pieniin laivoihin, ainoastaan kerran "söi" miestä kun joku purjevene meni 10m etäisyydeltä seuran lippu perässä ja kippari katsoi meihin päin eikä viitsinyt vastata.. :-) Noh, en siitä toki sen enempiä paineita ottanut, merelle ja järville mahtuu niin monenlaista tallaajaa. Toisekseen lähes joka satamassa vieressämme oli moottorivene ja lähes poikkeuksetta niistä löytyy vanhempaa, mukavaa ja puheliasta porukkaa ja melko usein löytyi myös laiturin päästä joku köysiä vastaanottamaankin. Kaikin puolin pelkästään hyviä kokemuksia reissultamme itäisellä Suomenlahdella.
Niiltä taitaa ollaa vierasseuralaisten tervehtiminen kielletty :-) Viime viikonloppuna tuli vastaan kolme hoskin venettä noin 1/2 tunnin sisällä, yksikään ei vastannut tervehdykseen. Tunsin oloni typeräksi huitoessani, ja kaverit vaan katsoivat suuntaani täysin ilmeettominä. Otos ei ole kattava, mutta koski 100% kaikkia vastaan tulleita HSK:n veneitä.
Olen tainut katsoa seuralyhenteen väärin, en löytänyt ainakaan netistä HUS lyhennettä käyttävää kerhoa. HSS ja HSK ovat lähinnä tätä...
Turhaan sinä itsesi typeräksi tunsit. Ne typerät oli niissä kolmessa muussa veneessä. Voi tietenkin olla, että olivat vielä niin humalassa, etteivät pystyneet keskittymään kahteen asiaan yhtä aikaa – pystyssä pysymiseen ja morjenstamiseen.
HUS on hankolainen seura!
Hangö Udde Sekelskapet tai jotain sellaista.
täyttä totta tuntuu olevan. tosin itselläni ei ole kuin pienehkö purjepaatti (noin 5m), mutta silläkin pyöriessä tapaa välillä muita veneilijöitä - ja aina pyrin tervehtimään, tai no oikeamminkin se on jo tapa, eli en edes sen suuremmin joudu ajattelemaan että muistan jollain tapaa tervehtiä muita.
mukaavahan se olisi kun kaikki tervehtisivät ja/tai olisivat mukavia. tosin täälläkin on tavannut noita "happamia" veneilijöitä..
moottoriveneitä vastaan itselläni ei ole mitään muuta kuin tietyt henkilöt, jotka ajavat vähintäänkin varomattomasti - onneksi täällä on heitä suhteellisen vähän..
Jotenkin jotkut osaa tehdä tuon tervehtimättä
jättämisen todella vittumaisesti.
Eilen 200 000 €uron paatti ei tervehtinyt 25 000€uron
vaatimatonta H-venettä. Katsoi kyllä meidän pesuetta
pitkään ja käänsi mielenosoituksellisesti päänsä
toisaalle.
Ps. Ajoi koneella toisin kuin minä ja kohtaaminen
tapahtui katajanokan kärjen tienoilla.
Olen huomannut, että eivät Ruotsalaiset syyllisty ikinä mihinkään sikailuun eikä ylenkatsomiseen, heillä on korkea moraali kunnioittaa muita veneilijöitä veneen kokoon tai luokkaan katsomatta. Ainoastaan Suomalaiset möykyt syyllistyvät näihin ylenkatsomisiin.
Ottakaamme oppia Ruosalaisista heillä on kanttia olla ystävä kaikkien kanssa.
...on varmasti yhtä suuri osuus sikapossuääliöitä kuin muissakin veneilijöissä ja loput rehtiä porukkaa. Saattaa olla, että Ahvenanmeren ylittävissä ruotsalaisissa tämä kusipääprosentti on pienempi, koska siihen kuitenkin vaaditaan hitusen enemmän kokemusta ja taitoa kuin kotivesien terrorisoimiseen.
Esimerkki: Tässä keskustelussa on mainittu henkilöt, jotka tulevat kannelle pällistelemään, ettei rantautuva vene vain kolhi juuri heidän paattiaan, ilman että mitään kuitenkaan tehdään mahdollisen kosketuksen estämiseksi. Maarianhaminan melko täydessä länsisatamassa ruotsalaisveneessä, jonka viereen menimme, vain seistiin kädet puuskassa sitloorassa kyyläämässä ettei vaan kolahda.
Toinen esimerkki: Ruotsalaisten liputuskulttuuri on melko alkeellista. Lippuja ei yleensä lasketa yöksi ja Ruotsin lippu on useammin rikkinäinen ja/tai likainen kuin Suomen lippu.
Mutta jottei yleistettäisi, niin päinvastaisia esimerkkejä on paljon enemmän, niin paljon etten jaksa ruveta niitä tähän kirjoittamaan.