aborttia puoltavat eniten pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuvat hyvin koulutetut,siis akateemiset naiset ja miehet ja he eivät ole kovin uskonnollisia.
Sen sijaan aborttia vastustavat vähemmän kouluja käyneet, muualla Suomessa asuvat uskonnolliset miehet ja naiset.
Kuulostaapa kärjistetyltä...Uskon, että on poikkeustapauksia...
Huomautan, että tämä EI ole puolueellinen mielipiteeni vaan ikään kuin kopioin nämä tiedot hiljattain lukemastani kirjasta jonka Suomen kuulu abortteja suorittanut edesmennyt lääkäri nimeltä Arto Vuorijoki..vai mikä hänen sukunimensä olikaan.
Joka tapauksessa kyseinen lääkäri ei uran alussa suostunut tekemään potilaille abortteja kevyin perustein vaan keskusteli ennen toimenpiteitä potilaiden kanssa eri vaihtoehdoista ja jopa yritti puhua heidät ympäri lapsen pitämiseksi, tosin hienovaraisesti.Mutta tuloksetta.
Myöhemmin ajan ja lainmuutoksen myötä lääkäri pystyi työntämään toimeenpiteiden herättämät tunteet syrjään ja suoriutumaan niistä rutiinilla vaikka hänen vakaumukset eivät ole muuttuneet suuntaan tai toiseen.
Siinä hän sai kimmokkeen tehdä uraauurtavan tutkimuksen aborttia harkinneiden potilaiden taustoista ( sosioekonominen, ikä, asuinalue, koulutus, motiivi ).
Tutkimusten tulokset ovat kirjan sivuilla katsottuina kattavia ja luotettavia koska potilaita kertyi pitkän uran aikana tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia.
Siitä tuli mieleen mitä sosioekonomista asemaa ym. tällä aborttisivulla abortin vastustajat edustavat? Entä sen kannattajat ja siihen neutraalisti suhtautuvat?
Minä itse suhtaudut aborttiin tapauskohtaisesti, siis neutraalisti.
Olen hyvin koulutettu, pk-seudulla asuva, kirkkoon kuulumaton yh-äiti jolla on ennestään 1 lapsi ja tein abortin pian 2 vuotta sitten. Se on muuten elämäni ensimmäinen ja viimeinen abortti. Se aiheutti haavoja sieluuni, menin sen vuoksi sisältä rikki mutta enempiä selittelemättä aikani surtuani ( vuoden verran ) aloin pikkuhiljaa toipua.
Jos epäilette asian paikkansapitävyyttä voitte toki lainata kirjastosta mainitsemani lääkärin kirjoittamaa kirjaa.
Muistiini ei ole 100%sesti luottamista. :)
Sen sijaan aborttia vastustavat vähemmän kouluja käyneet, muualla Suomessa asuvat uskonnolliset miehet ja naiset.
Kuulostaapa kärjistetyltä...Uskon, että on poikkeustapauksia...
Huomautan, että tämä EI ole puolueellinen mielipiteeni vaan ikään kuin kopioin nämä tiedot hiljattain lukemastani kirjasta jonka Suomen kuulu abortteja suorittanut edesmennyt lääkäri nimeltä Arto Vuorijoki..vai mikä hänen sukunimensä olikaan.
Joka tapauksessa kyseinen lääkäri ei uran alussa suostunut tekemään potilaille abortteja kevyin perustein vaan keskusteli ennen toimenpiteitä potilaiden kanssa eri vaihtoehdoista ja jopa yritti puhua heidät ympäri lapsen pitämiseksi, tosin hienovaraisesti.Mutta tuloksetta.
Myöhemmin ajan ja lainmuutoksen myötä lääkäri pystyi työntämään toimeenpiteiden herättämät tunteet syrjään ja suoriutumaan niistä rutiinilla vaikka hänen vakaumukset eivät ole muuttuneet suuntaan tai toiseen.
Siinä hän sai kimmokkeen tehdä uraauurtavan tutkimuksen aborttia harkinneiden potilaiden taustoista ( sosioekonominen, ikä, asuinalue, koulutus, motiivi ).
Tutkimusten tulokset ovat kirjan sivuilla katsottuina kattavia ja luotettavia koska potilaita kertyi pitkän uran aikana tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia.
Siitä tuli mieleen mitä sosioekonomista asemaa ym. tällä aborttisivulla abortin vastustajat edustavat? Entä sen kannattajat ja siihen neutraalisti suhtautuvat?
Minä itse suhtaudut aborttiin tapauskohtaisesti, siis neutraalisti.
Olen hyvin koulutettu, pk-seudulla asuva, kirkkoon kuulumaton yh-äiti jolla on ennestään 1 lapsi ja tein abortin pian 2 vuotta sitten. Se on muuten elämäni ensimmäinen ja viimeinen abortti. Se aiheutti haavoja sieluuni, menin sen vuoksi sisältä rikki mutta enempiä selittelemättä aikani surtuani ( vuoden verran ) aloin pikkuhiljaa toipua.
Jos epäilette asian paikkansapitävyyttä voitte toki lainata kirjastosta mainitsemani lääkärin kirjoittamaa kirjaa.
Muistiini ei ole 100%sesti luottamista. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
kuten tämä
http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/tappokone_vastoin_tahtoaan.html
Luulen, että monilla koulutus on tullut abortin jälkeen, kuten esim itselläni. Minulle on tehty kaksi aborttia, mutta AMK-koulutukseni ja pk-suodulla asuminen ovat tulleet vasta sen elämänvaiheen jälkeen, siis. Kirkosta sentään olin eronnut ennen.
Olen akateeminen, kirkkoon kuulumaton, alle 30-vuotias nainen. En vastusta aborttia sinänsä, mutta pidän useimpia abortteja turhina. Aborttien suuri määrä kertoo välinpitämättömästä asenteesta elämään.
Abortti on oikeutettu, jos äiti on liian nuori ja kypsymätön, raiskattu tai kärsii mielenterveys- päihde- tai muista vakavista terveysongelmista. Muissa tapauksissa soisin aikuisen asettavan lapsen itsensä edelle ja pyrkivän ensisijaisesti muuttamaan vallitsevia olosuhteita niin, että lapsi voi elämään tulla.
Erittäin tärkeää on, että vahinkolapsikin saa lopulta syntyä toivottuna. Jos lasta ei kukaan halua, häntä ei pidä synnyttää.
Onkohan abortin tekijät siis hyvin koulutettuja muutenkin, vai antaakohan abortti heille mahdollisuuden kouluttautua? On myös tutkittu, että kotiin jääminen vuodeksikin, laskee hirveästi motivaatiota jatkaa opintoja, saati kun jäädään kolmeksi vuodeksi hoitamaan lasta.
Kuitenkin tuo on hyvin ymmärrettävän kuuloista. Itse kuulun kirkkoon, mutta olen vain veronmaksaja, en tunnusta uskoa. Olen korkeasti koulutettu, mutta olen tehnyt abortin vanhemmalla iällä, jolloin varsinaiset koulut oli jo ohi, suorittelen yliopiston arvosanoja työn ohella, joten niitä opiskeluja lapsi ei olisi haitannut. Olen voimakkaasti ura suuntautunut ihminen, eli korkeasti koulutetun pk-seudun nuoren naisihmisen peruskuva. En kuitenkaan asu edes etelä Suomessa, vaan täällä päin työelämä olisi lapsimyönteisempää kuin siellä, silti minä en lasta halunnut.
Kyseinen tohtori taisi siis hyvin tietää mistä puhuu...
mielestäni tuossa aloittajan viittaamassa tutkimuksessa ei ollut mainittu, että myönteisemmin aborttiin suhtautuminen olisi sama asia kuin abortin tehnyt.
Eli pilkun viilausta, mutta harvemmin niitä abortteja tekee siihen kielteisesti suhtautuvatkaan. Siis jos tekee, niin eikö silloin ole aika myönteisesti suhtautuva?
On luonnollista, että korkeammin koulutetut ihmiset ovat avaramielisempiä erilaisia näkemyksiä kohtaan kaikissa asioissa. Niin myös aborttiasiassa, vaikka heillä ei olisikaan omakohtaista kokemusta...
Abortti siis antaa mahdollisuuden sellaisen ihmisen, joka tulee vahingossa raskaaksi, halutessaan jatkaa kouluttautumistaan, siitä vahingosta huolimatta. Ei kaikkien akateemisten ihmisten tarvitse tietenkään tehdä aborttia pystyäkseen opiskelemaan, vaan vain niiden, jotka tulevat vahinkoraskaiksi.
Suhtaudun kielteisesti aborttiin, vaikka olen akateemisesti koulutettu, urbaanihenkinen, pk-seudulla asuva, ei-uskonnollinen. Oma käsitykseni on noitten tutkimustulosten mukainen, eli että minun kaltaisen taustan omaavat ajattelevat usein eri tavalla kuin minä.
Arvelen, että selitys tähän on siinä, että sellaiset, joilla ei ole tiukan uskontotulkinnan sanelemia periaatteita tai konservatiivisen ympäristön tuomia sosiaalisia paineita, eivät elämän mukavuutta ja valinnanmahdollisuuksia rajoittavia periaatteita halua itselleen muullakaan perusteella omaksua. Eettisesti kiisteltyä ratkaisuvaihtoehtoa ei haluta kieltää tai sen oikeutusta mielellään edes kyseenalaistaa, kunhan se on edes siinä määrin yleisesti hyväksytty kuin abortti on. Toisaalta esimerkiksi feministien lähtökohtana on puolustaa naisen etuja ja asettaa ne etusijalle. Abortin kieltäminen rajoittaa naisen valinnanmahdollisuuksia ja sen katsotaan siksi olevan ristiriidassa naisten etujen kanssa.
Pyydän anteeksi, jos joku loukkaantuu tuosta arviosta. Tarkoitus ei ole millään lailla provosoida, mutta tuollaisia syitä uskoisin mielipiteiden taustalta pintaa syvemmältä löytyvän. Aborttia puoltavat esittävät yleensä vähemmän itsekkäältä vaikuttavia perusteita, mutta vaikka täysin kiihkottomasti ajattelee, on vaikea uskoa, että ne olisivat loppujen lopuksi todellisia.
Perusteluni omalle näkemykselleni on, että mielestäni jokaisen ihmisen oikeutta päättää elämästään ei voi kukaan muu toisen tahtoa tietämättä käyttää (vaikka uskoisikin toimivansa toisen parhaaksi), syntymähetken määritteleminen elämän alkamisajankohdaksi on keinotekoista ja alkio/sikiö/lapsi ei ole osa äitiä vaan oma yksilö, vaikka odottava äiti häntä sisällään joutuukin kantamaan. Elämä ei ole helppoa, vaan tuntuu usein epäoikeudenmukaiselta. Maailmasta voi jokainen kuitenkin rakentaa parempaa paikkaa noudattamalla tinkimättömästi epäitsekkäitä ja eettisesti oikeudenmukaisia periaatteita tärkeissä asioissa.