Tänään olemme havaintoesimerkin avulla käsitelleet tuolla "takapihalla" hyvin tärkeätä asiaa.
Olemme käsitelleet sitä mikä kuuluun ihmisen vallan piiriin ja mikä kuuluu yksin Jumalalle.
Liekkö monillekin ihan yllätys, että Jumala on ihan oikeasti Kaikkivaltias, se ei ole siis vain jokin sanontatapa.
Ihminenkin voi päättää jostakin asioista. Vaikkapa siitä että peneeko aamulla jalkaansa kengät vai saappaat. Ja syökö aamulla ateriansa, vai jättääkö syömättä.
Niin, kuten kaikki varmaan huomasivat, niin ihmisen valta on kovin rajallinen. Vessaankin on pakko mennä, sitäkään ei voi enää valita.
Miksi kirjoitan tällaisia? Me olemme lukeneet täältä melkoisten hidalkojen kirjoituksia. Heistä on tullut jumalan korvikkeita, paitsi itselleen, niin myöskin muille.
Yksi järkyttävimmistä sokeuden muodoista on ihmisen asettuminen toisten ihmisten tuomariksi iankaikkisuusasioissa.
Viimeistään silloin pitäsi hälytyskellojen jo soida lujaa, jos joku ihminen on pyrkimässä tälle paikalle, nimittäin elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Kaikesta tällaisesta lihan himojen saastasta pitäsi sanoutu Jeesuksen nimessä ja veressä irti välittömästi. Jumala antakoon armossaan voimaa ja viisautta erottaa tällaiset vihollisen työt.
Se ei käy aina niin, että ihminen tuomitsisi toisia, vaan usein siinä käy niinkin että ihminen uskoo saatanan valheet ja tuomitsee itse itsensä vankilaan, ja seisoo itse myös häkkinsä uskollisena vartijana. Tietämättä lainkaan mitä on tekemässä. Näin ovela on oman vanhurskauden valkoinen "hyvä" perkele.
Oman vanhurskauden vankilassa elävä ihminen ei ole iloinen rauhallinen ja vapaa Kristuksessa Jeesuksessa.
Hän tuntee sanomattoman pahan ja rauhattoman olon itsessään, ja epäilee, jos ei koko aikaa, niin ainakin suuren osan ajastaan, epäilee omasta autuudestaan. Hän ajattelee, "kun minä olen niin paha ja tehnyt saitä ja sitä, niin en kelpaa Jumalalle".
Näin on vihollinen saanut petettyä ja ihminen uskoo että hänen autuutensa on, ainakin osittain siinä, MITÄ HÄN ON TEHNYT TAIKKA TEKEE.
Kun sen sijaan Jumalan sanan mukaisesti autuus on KOKONAAN Jumalan teko Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ja tämän Kristuksen teon saa omakseen AINOASTAAN USKOMALLA, ei koskaan millään muulla tavalla.
Aamen!
Olemme käsitelleet sitä mikä kuuluun ihmisen vallan piiriin ja mikä kuuluu yksin Jumalalle.
Liekkö monillekin ihan yllätys, että Jumala on ihan oikeasti Kaikkivaltias, se ei ole siis vain jokin sanontatapa.
Ihminenkin voi päättää jostakin asioista. Vaikkapa siitä että peneeko aamulla jalkaansa kengät vai saappaat. Ja syökö aamulla ateriansa, vai jättääkö syömättä.
Niin, kuten kaikki varmaan huomasivat, niin ihmisen valta on kovin rajallinen. Vessaankin on pakko mennä, sitäkään ei voi enää valita.
Miksi kirjoitan tällaisia? Me olemme lukeneet täältä melkoisten hidalkojen kirjoituksia. Heistä on tullut jumalan korvikkeita, paitsi itselleen, niin myöskin muille.
Yksi järkyttävimmistä sokeuden muodoista on ihmisen asettuminen toisten ihmisten tuomariksi iankaikkisuusasioissa.
Viimeistään silloin pitäsi hälytyskellojen jo soida lujaa, jos joku ihminen on pyrkimässä tälle paikalle, nimittäin elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Kaikesta tällaisesta lihan himojen saastasta pitäsi sanoutu Jeesuksen nimessä ja veressä irti välittömästi. Jumala antakoon armossaan voimaa ja viisautta erottaa tällaiset vihollisen työt.
Se ei käy aina niin, että ihminen tuomitsisi toisia, vaan usein siinä käy niinkin että ihminen uskoo saatanan valheet ja tuomitsee itse itsensä vankilaan, ja seisoo itse myös häkkinsä uskollisena vartijana. Tietämättä lainkaan mitä on tekemässä. Näin ovela on oman vanhurskauden valkoinen "hyvä" perkele.
Oman vanhurskauden vankilassa elävä ihminen ei ole iloinen rauhallinen ja vapaa Kristuksessa Jeesuksessa.
Hän tuntee sanomattoman pahan ja rauhattoman olon itsessään, ja epäilee, jos ei koko aikaa, niin ainakin suuren osan ajastaan, epäilee omasta autuudestaan. Hän ajattelee, "kun minä olen niin paha ja tehnyt saitä ja sitä, niin en kelpaa Jumalalle".
Näin on vihollinen saanut petettyä ja ihminen uskoo että hänen autuutensa on, ainakin osittain siinä, MITÄ HÄN ON TEHNYT TAIKKA TEKEE.
Kun sen sijaan Jumalan sanan mukaisesti autuus on KOKONAAN Jumalan teko Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ja tämän Kristuksen teon saa omakseen AINOASTAAN USKOMALLA, ei koskaan millään muulla tavalla.
Aamen!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ps. 50:23. Joka uhraa kiitosta, se kunniottaa minua; joka ottaa tiestään vaarin, hänen annan minä nähdä, hänelle minä ilmaisen Jumalan autuuden.
Kiitosuhri on minun kunniakseni; sillä palvellaan minua.
Ja tie siihen on, että minä osotan autuuteni.
Tällainen uhri miellyttää häntä enemmän kuin kaikki muut uhrit.
Uskottomat pyhät tyrkyttävät aina Jumalalle palveluksiaan, ikäänkuin hän niitä tarvitsisi, vaikka hän on Jumala sekä antaa ja tahtoo antaa meille, sillä me tarvitsemme hänen hyvyyttään.
Sitä hän vain meiltä pyytää, että olisimme kiitollisia ja pitäisimme häntä Jumalanamme. Kiitosuhri antaa hänelle jumalallisen kunniansa; se tekee hänet Jumalaksi ja pysyttää hänet Jumalana.
Samoin tekouhrit riistävät häneltä jumalallisen kunnian, tekevät hänestä epäjumalan eivätkä anna hänen pysyä Jumalana.
Jos tunnustan että meidän työmme ovat mitättömiä, mutta että Kristuksessa meille lahjaksi annettu Jumalan laupeus ja armo kaiken toimittaa, silloin olen pappi ja uhraan ihanimman uhrin.
Sitä tietä käy publikaani, uhraa Jumalalle kiitosuhrin, mutta itsellensä omistaa synnin; hän soimaa itseään ja ylistää Jumalaa; tekee itsensä häpeänalaiseksi ja korottaa totuuden yläpuolelleen.
Jo tämä on tie; tätä tietä saatat tulla autuaaksi. Sillä siten tulee ihminen huomaamaan ja kokemaan Jumalan nimen, kuinka voimakas hän on auttamaan kaikkia jotka häntä avukseen huutavat.
Ja näin kasvaa aivan ihmeellisesti luottamus ja usko, joten ensimmäinen käsky, tuo pääkäsky tulee täytetyksi.
Jumala ei etsi omaamme vaan meitä itseämme. Mutta se on tunnustus-uhri, kun tiedetään ja Jumalalle tunnustetaan että kaikki on häneltä saatua ja sitten kaikesta sydämestä annetaan itsensä hänelle. E. 1:601
Oletko vl oletko joskus ollut.
Miksi otat aina esille lihan himon tai muuten niin voimallisesti puutut huorintekemiseen.
Onko sinun lähipiirissäsi jotain kyseisenlaista käyttäytymistä.Kun käsitykseni mukaan VL uskovaiset elää kuitenkin aika säädyllisesti niin avioliitossa kuin aviottomanakin.
Jos sinun mielestäsi tälläisistä asioista puhuminen on erityisen tärkeää niin onhan siihen joku syy,vai oletko saanut käsityksen että VL uskovaisten moraali olisi jotenkin höltymässä ja olet siitä huolissasi.
Nimimerkki aviol ei ole VL, hän on palstan pitkäaikainen kaikkitietävä itseään pelkäksi lestadiolaiseksi kutsuva "Nuin", esikoislestadiolaisuudessa paljon kärsineenä omaa karsinaansa ja katkeruutta kaikkia kohtaan, (etenkin VL:ä) esilletuova erehtymätön julistaja.
Totuus: Hän purkaa omaa ahdistustaan ja pahaa oloa täällä palstalla.
Ei ole asiallista puuttua kenenkään nimimerkkeihin, eikä arvuutella sitä, millä nimimerkillä hän on aikaisemmin kirjoittanut.
Mitä sait itsellesi tuolla arvuuttelullasi?
Enkä edes usko Aviol ja Nuin ovat sama henkilö, niin erilailla kirjoittavat. Ja toisaalta, jos olisikin, niin entä sitten?
Voi aina vastata käytyyn keskusteluaiheeseen omalla näkemyksellään, eikä ole syytä arvuutella keskustelujen kirjoittajia.
Ps. Itse olen vl.
Siis hengellisesti!
Nytkin otin esille YHDEN sellaisen lihan himon, joka mielellään tuomitsee toisen ihmisen milloin taivaaseen ja milloinsieltä pois. Lihan himoja on tuhansia, joista seksuaalisuuden alueen himot muodostavat pienen murto-osan.
Vanhoillislestadiolaiset elävät samoin kun kaikki muutkin ihmiset. Yksi ja toinen synti tulee heillä esiin vain toisessa muodossa kun jollakin toisella.
Synnin mitta on jokaisella ihmisellä vakio, eli syntiä tekemättä ihminen ei voi olla edes yhtä sekuntia. Kristus on ainut tie totuus ja elämä.
Vain uskolla omistettu Kristuksen lahja-vanhurskaus pelastaa ihmisen helvetistä.
Näin sanoi isäni aikanaan "suruttomista" ihmisistä.
Monien kanssa ei syvempi hengellinen kohtaaminen vain ole mahdollista.
Jännäksi asian tekee se, että raja ei kulje siinä, kuka on originaali lestadiolainen yhdessä minun kanssani.
Vaan raja kulkee siinä, että ne joille Jumala on rakas isä Abba, he tietävät ja tuntevat nytkin hyvin sen asian mistä minä kirjoitin. Elikkä he tuntevat oman vanhurskauden saatanan valheiden ruoskan selkänahassaan, ja siksi pakenevat kristuksen verihaavojen turviin saaden levätä niissä, kiusaustenkin keskellä.
Mutta ne jotka eivät erota oman vanhurskauden perkeleen valheita ja tekoja Jumalan sanasta ja teoista, eivät ymmärrettävistä syistä käsitä tästä taistelusta oman vanhurskauden kanssa yhtään mitään.
Kovasti minä säälin heitä, ja ihmettelenkin miten he jaksavat näin rikottuina ihmisinä yleensä elää ja tehdä ajallisetkin työnsä.
Kyllä minä todellisuudessa osan tuosta problematiikasta hyvin tunnenkin, omavanhurskaus omaa nimittäin kyvyn jirittaa uhrinsa omissa mielissään suuriksi ja muita paremmiksi, ja se on kyllä monille hyvä fasadi kovaa maailmaa vastaan. Oma vanhurskaus valehtelee ja he uskovat että he ovat ulkopuolella synnin ja pahuuden, kunhan seuraavat isänsä säädöksiä ja seurakuntansa identiteettiä, ja se luo heille turvan.
Mutta aita armias kun tällainen ihminen tulee muiden keskelle, menee vaikka kirkkoon yhdessä muiden Jeesuksen opetuslasten kanssa.
Arvatkaapa omaako hän kykyä rakastaa tasa-arvoisesti kaikkia ihmisiä, saati kaikkia uskovia.
Ei hän omaa sitä kykyä, vaan hän on eristäytynyt kaikista muista ihmisistä, paitsi yhteisönsä kuuliaisista.
Sellaisen voi havaita jo vaikka kasvoista otetusta valokuvasta, se on melko ilmeetön ja hyvin poissaoleva. Tällainen ihminen on pelon ja häpeän ihminen, ei hän ole vapaa iloinen Jumalan lapsi. Eikä ilo Herrassa ole hänen väkevyytensä.
Hän on melankolinen, epävarma pelastuksestaan ja epäilee Jumalan armosta ja Sanasta. Hän on koko ajan riippuvainen siitä mitä "yhdistyksessä" sanotaan hänestä. Hän viis veisaa siitä mitä Jumalan sana sanoo, jos se tulee yhdistyksen identiteettiä vastaan.
itsekehuusi. Todella surkea tyyppi, aliarvio kaikkien toisten mielipiteet. Mutta se onkin sinulle tyypillistä.
Voi ressukkaa miten kipeä sinä olet!
...Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin kaikki muu teille sen ohessa annetaan.
Mikä on ihmiselle kaikkein tärkein asia?
Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen.
Jumalan valtakunta ei ole ruoka, eikä juoma, vaan se on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Herra, kuka uskoo saarnamme ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
Tätä kysymystä me uskovaiset saamme monesti esittää, kun meitä pilkataan ja kaikki yritetään tehdä tyhjäksi tämän maailman taholta.
Tuossa muutamia Raamatun paikkoja ikäänkuin vastapainoksi tuohon aloitusviestiin.
Minä en saanut oikein otetta tuosta aloitusviestistä, mitä halusit sillä kertoa.
Se oli jotenkin sekava, jäi epäselväksi ainakin minulle, mitä mieltä todella olet.
Mistä sinä tuollaisen vallan olet itsellesi ottanut? Joskus on sanottu, että itsestään paha pappi saarnaa, onko sinun kohdallasi näin?
Ei sovi sinun yhtään toisia moittia, kun itse mitä räikeimmällä tavalla alennat toisten ihmisten uskoa. Ei tämä kilvoittelu niin helposti käy, että olisi tarvetta taakkoja lisätä, sillä sielunvihollinen kyllä teettäisi parannusta parannuksen päälle.
Jumalan ja ihmisten vallan tajat ovat kyllä olemassa, mutta ei kai siihen selittäjäksi tarvita ketään, ei sinuakaan? Sinäkin olet ihminen omine lihan vikoinesi, miten päähäsi on pälkähtänytkin korottaa itsesi Jumalasta seuraavaksi? Nyt saisi kiireesti alkaa tekemään parannusta, olitpa sitten tosissasi tai feikkimielellä. Kumpaa tahansa, synnin puolelle se kallistuu. Leikin päitenkään ei saa lähimmäistään pahentaa. Se ei ole sopivaa lajia huumoria.
tämä kirjoittamasi """Yksi järkyttävimmistä sokeuden muodoista on ihmisen asettuminen toisten ihmisten tuomariksi iankaikkisuusasioissa."""
Sinäkin tuolla toisessa ketjussa käsket minun tunnustaa syntinä sellaisen asian joka sinun mielestäsi on syntiä. Jos väkivalta on mielestäni väärin ja Jumalan tahdon vastaista, niin en sinun käskystäsi sitä anteeksipyydä.
Jumalan tehtävä on tuomita, ja jääköön Hänen tehtäväkekseen, kumpi on enemmän syntiä, sekö että emme hyväksy väkivaltaa ja pidämme sitä vääränä? Vai sekö että hyväksyisimme emmekä siihen puuttuisi?
Väkivallataan johtaineita syitä voi olla monia mm. sairaus tai monia muita syitä, silloin ihmistä on autettava eikä antaa hänen jäädä kärsimään, sillä väkivallasta kärsii itse ja läheiset.
Ja jos mielestäni teen väärin, niin pyydän anteeksi sitä Jumalalta, en sinulta.
niin selvin sanoin että tyhmäkin tajuaa mitä oikein tarkoitat.Vai pitäisikö sankoin joukoin lähteä seminaareihin että avautus nämä asiat yhtä selkeästi kuin sinulle.
mahdottomuus meidän ymmärtää. Sillä on selväksi tehnyt etteivät muut ymmärrä mitään, vain hän ymmärtää.
Seminaari voisi olla paikallaan:)
todellakin olla ideaa,pääsis kertomaan suureen laumaan kaikki patoutumat ja muut vaikkapa nyt seksi fantasiat.
Jos sen tuloksena on noin valaistunut ihminen niin mikäpäs siinä.
seminaari väliin? Mieluummin ehkä näin tyhmä ja ymmärtämätön, kuin noin viisas ja kaiken ymmärtävä:)
vois olla paljon järkevämpää,mutta kieltämättä hiukan kiehtoo ajatus mitä moiset seminaarit sais pääkopassa aikaiseksi.Josko sitä kuinkakin valaistuisi,ja vois kirjoitella asioita joita muut ei ymmärrä.
paljon "terveellisempää" jättää hänen kirjoituksensa vaille huomiota, koska sitä hän kerjää, ja nauttii kun saa sivallella meitä tyhmiä sanoillansa, nimittäin tämä herra KAIKKITIETÄVÄ on juuri sellainen että kenenkään muun mielipiteet eivät ole minkään arvoisia, vain HÄNEN. On se ennenkin nähty. Ihan sama kuin kuin kilpajuoksu porsaan kanssa.
Yhtä toivotonta hommaa kumpikin :)
Olen kuullut myös VL-saarnaajan kautta sellaisen lausenn, että se on elävän uskon tuntomerkki, että epäilee.
ennenkin, esim. nikeillä Kicki, kotiäiti tai Amanda?
Myös muissa lestadiolaisryhmissä kuulee tällaista opetusta. Totuus on kuitenkin se että kaikki epäilykset ovat saatanasta lähtöisin, USKO ei epäile yhtään, koska epäily on uskon vastakohta.
Mutta siinä mielessä kyllä asiassa on pertää, että valvovaa kristittyä oman vanhurskauden perkele kiusaa epäilyksillä. Hän pitää epäilyn syntinä, ei osaksi uskoon kuuluvana.
Uskova kauhistuu epäilyksiä ja rientää Kristuksen luo hätänsä kanssa ja anoo uskon vahvistusta. Toisin kuin oman vanhurskauden sokeuttama avuton ihminen, joka rämpii omassa liemessään ja yrittää omilla teoillaan hallita peitsi omia tekojaan, niin niiden kautta myöskin uskonelämäänsä..
Jaak. 3:14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
Jaak. 3:15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Jaak. 3:16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
Jaak. 3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on
- ensiksikin puhdas,
- sitten rauhaisa,
- lempeä,
- taipuisa,
- täynnä laupeutta ja
- hyviä hedelmiä,
- se ei epäile,
- ei teeskentele.
Jaak. 3:18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään 1. rauhassa
2. rauhan tekijöille.
Jaak. 4:1 Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
Jaak. 4:2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole,
- sentähden ettette ano.
Jaak. 4:3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti,
- kuluttaaksenne sen himoissanne.