Eli löytyykö täältä ketään, joka olisi synnyttänyt PKKS:ssä viimeaikoina? Minkälainen kokemus oli, millaisia ovat kätilöt? Kuunneltiinko toiveitasi synnytyksen suhteen, esim. kivunlievityksestä ja ponnistusasennosta? Kuinka aika synnytyksen jälkeen sujui?
Olen itse menossa PKKS:ään synnyttämään pikapuoliin, käsillä on jo rv 38, joten koska tahansa saattaa lähtö tulla. Jännittää kamalasti, ensimmäinen lapsi kun on tulossa. Joten olisi kiva kuulla kokemuksista, sekä hyvistä, että huonoista, niin jospa jännitys edes vähän lievittyisi!
Olen itse menossa PKKS:ään synnyttämään pikapuoliin, käsillä on jo rv 38, joten koska tahansa saattaa lähtö tulla. Jännittää kamalasti, ensimmäinen lapsi kun on tulossa. Joten olisi kiva kuulla kokemuksista, sekä hyvistä, että huonoista, niin jospa jännitys edes vähän lievittyisi!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Poikani on nyt vuoden. Mutta kerron nyt kuitenkin miten synnytys meni.
En suunnitellut synnytystä muuten etukäteen kuin että ajattelin ensin kokeilla vesiallasta ja sitten epiduraalia. Minulla piti olla tietääkseni todella herkkä kipukynnys, joten ajattelin että ilman epiduraalia en selviä...
Synnytys "heräteltiin" tableteilla ja illalla alkoi hirveät lonkkakivut. Kutsuin hoitajan ja olin avautunut 2cm, joten eikun synnytysosastolle. Kipu lonkissa oli niin hirveä että luulin kuolevani ja oksentavani ja muistan kun ajattelin että jos nyt jo (2cm auki) koskee näin paljon, en ikinä selviä synnytksestä.
Tietenkin pyysin heti epiduraalia. Synnytysosaston hoitsu oli vähän yrmy ja käski mennä vain kuumaan suihkuun. Huusin että ei auta. Sitten neuvoi ilokaasua, ja yllätys, yllätys, siitä sain avun. Eli eipä käynyt mielessä vesiallas ja epiduraalia eivät vielä antaneet. Älä suunnittele synnytyksen kulkua mielessäsi läpi =)
Ilokaasun kun oppii ottamaan oikeaan aikaan, niin se on hyvä. Ainakin minulla auttoi. Sitten tuli joku lääkäri ja antoi kohdunkaulan puudutuksen. (mitä olin vastustanut viimeiseen saakka kun se näyttää niin hirvittävältä...)
Puudutuksen voimin tein ristikoita ja nukuin monta tuntia =) Menisin koska tahansa synnyttämään uudelleen kun se minulla oli oikeastaan kivuton. Joku harjoittelija tyttö oli paljon tukena, toi ruokaa ja käytti vessassa ja vaihtoi vaippoja. Iso kiitos hänelle! Todella ammattitaitoinen.
Ponnistusvaiheeseen en päässyt, poika jouduttiin keisarinleikkaamaan. Avauduin 7cm ja sitten synnytys pysähtyi. Ehkä tuo ponnistusvaihe olisi tuottanut minulla tuskaa kun muutoin kaikki meni todella hyvin ja "kivuttomasti."
Mene avoimin mielin, ei ne hoitajat niin pahoja ole. Tosin teho-osaston hlökunta on sitten toinen juttu...poikani siis joutui teholle ja siellä minua kohtaan kyllä käyttäydyttiin oudosti.
Onnea tulevasta pienestä ja voimia synnytykseen!