Mikä oli edellinen kuumaperuna ennen B:tä?

Niin mistä keskusteltiin, mitä haukuttiin ja mistä "kaikki" olivat "samaa mieltä" (se on ihan surkea vene). Eli mikä vene oli ennen Bavariaa, joka sai tällaisen arvosteluryöpyn ja mollausbuumin päälle? Luulempa että mikään ei ole päässyt vastaavaan. Onko jokin merkki mikä olisi vuosien saatossa päässyt edes lähelle?
286294
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Sunwind tuo merten Trabant

Äänestä

Eikös Sunwind ollut laadukas ja tukeva vene. Ei ainakaan huonoa laatua? Tais olla kyse lähinnä ulkonäöstä?

Äänestä
  • olet oikeassa.sunwind on hyvin rakennettu vanhanajan/vanhanaikainen purjevene.rumia kyllä useimpien mielestä.eri malleissa erilaisia tyyppivikoja,jotka kuitenkin jo tuon ikäisissä tulleet esille ja korjattu.kun venettä tehdään noin suuria sarjoja kuin eri mallisia sunwindejä,voi sitä varmaan pitää yhdessä mielessä sen ajan bavariana.tosin oikeita ongelmia olen rakenteellisesti nähnyt enemmän esimerkiksi fe83 ja finn26 veneissä.ja uudempana murheenkryyninä pidän x99 veneitä.sinällään sunwindit eivät ole ikinä olleet halvimmasta päästä valikoimaa.
    mutta kun paljon tehdään,niin kuin bavaria,viat nousevat esille ja otsikoihin nopeasti.siinä ratkaisevat käyttömailit,joita tuhannella myydyllä veneellä on hiukan enemmän kuin toisen valmistajan kymmenellä.jos veneitä myydään muutama vuodessa,on tilanne toinen.eikä kukaan mielellään huutele kalliden sijoitustensa puutteista ja vioista.hoidetaan hiljaa valmistajan kanssa.

    Äänestä

  • mukaisia laatukriteerejä täyttävähän se oli.

    Äänestä

  • Niinhän se tuppaa täällä menemään, että kaikki vanhat skandiveneet julistetaan laatuveneiksi. Vielä varmaan mutistaan jotain sellaista, että ei enään osata tehdä kunnon veneitä. Aikanaan, ennenkuin Sunwind oli kokenut uudestisyntymän laatuveneenä, siinä oli heikohkoon laatuun viittavia rakenteellisia ongelmia. Ainakin joissain malleissa runko taipui kyljistä oikein kunnolla sisään kun mastoa kiristettiin. Mutta laatuvenehän se on!

    Äänestä

  • kyllä kirjoitti:

    Niinhän se tuppaa täällä menemään, että kaikki vanhat skandiveneet julistetaan laatuveneiksi. Vielä varmaan mutistaan jotain sellaista, että ei enään osata tehdä kunnon veneitä. Aikanaan, ennenkuin Sunwind oli kokenut uudestisyntymän laatuveneenä, siinä oli heikohkoon laatuun viittavia rakenteellisia ongelmia. Ainakin joissain malleissa runko taipui kyljistä oikein kunnolla sisään kun mastoa kiristettiin. Mutta laatuvenehän se on!

    sunwind 30 on pahinta mitä olen koskaan purjehtinut...alokossa runko nitisi ja natisi niin kovaa että oli vaikea löytää nukkumapaikka sisällä. olisi pitänny ottaa korvatulpat mukana. samalla reissulla masto tuli alas rauman ulkopuolella kun tulta oli about 25-28 solmuu.
    muuten ihan mukava satamavene, sporttisen näköinen ja melkein seisomakorkeus.

    Äänestä

  • will kirjoitti:

    sunwind 30 on pahinta mitä olen koskaan purjehtinut...alokossa runko nitisi ja natisi niin kovaa että oli vaikea löytää nukkumapaikka sisällä. olisi pitänny ottaa korvatulpat mukana. samalla reissulla masto tuli alas rauman ulkopuolella kun tulta oli about 25-28 solmuu.
    muuten ihan mukava satamavene, sporttisen näköinen ja melkein seisomakorkeus.

    Fe83:a ei saa tällä palstalla moittia. Vaikka se on rumin koskaan rakennettu. Venetyypin puolustajat päivystävät tätä foorumia yötä päivää. Se on huomattu monta kertaa.

    Äänestä

  • Gunde kirjoitti:

    Fe83:a ei saa tällä palstalla moittia. Vaikka se on rumin koskaan rakennettu. Venetyypin puolustajat päivystävät tätä foorumia yötä päivää. Se on huomattu monta kertaa.

    olen tosi yllättynyt siihen että miten hyvin FE83 kulkee, viimeksi sitä todistettiin karvalakkikisassa... ja myös IMS3 rankingissä...

    Äänestä

  • will kirjoitti:

    olen tosi yllättynyt siihen että miten hyvin FE83 kulkee, viimeksi sitä todistettiin karvalakkikisassa... ja myös IMS3 rankingissä...

    se nyt noin ole.

    Eikös se ims ole niin hyvä tasoitusjärjestelmä, että veneiden vauhtierot on "nollattu".

    Joten tuloksista voidaan vetää ainoastaan se johtopäätös, että kyseistä FE83 on vain purjehdittu "sikamaisen hyvin"

    Onnea heille :-)

    Äänestä

  • jepjep kirjoitti:

    se nyt noin ole.

    Eikös se ims ole niin hyvä tasoitusjärjestelmä, että veneiden vauhtierot on "nollattu".

    Joten tuloksista voidaan vetää ainoastaan se johtopäätös, että kyseistä FE83 on vain purjehdittu "sikamaisen hyvin"

    Onnea heille :-)

    pieni korjaus:

    karvalakkikisassahan ajettiin LYS säännön mukaan. Joten on se sitten kuitenkin nopea vene!!!

    Äänestä

  • kyllä kirjoitti:

    Niinhän se tuppaa täällä menemään, että kaikki vanhat skandiveneet julistetaan laatuveneiksi. Vielä varmaan mutistaan jotain sellaista, että ei enään osata tehdä kunnon veneitä. Aikanaan, ennenkuin Sunwind oli kokenut uudestisyntymän laatuveneenä, siinä oli heikohkoon laatuun viittavia rakenteellisia ongelmia. Ainakin joissain malleissa runko taipui kyljistä oikein kunnolla sisään kun mastoa kiristettiin. Mutta laatuvenehän se on!

    laatuveneiden kuvia voi ihailla osoitteessa:
    http://www.thyrett.se/sunwindklubben

    Äänestä

  • Sunwind 27 rikausohje:

    - Nostetaan masto pystyyn
    - kiristetään kaikki vanttiruuvit kireälle
    - Ja avataan/löysätään vanttiruuveja niin paljon että vessan ovi taas aukeaa.

    Siinä se on. Paperia.

    Äänestä

  • jepjep kirjoitti:

    pieni korjaus:

    karvalakkikisassahan ajettiin LYS säännön mukaan. Joten on se sitten kuitenkin nopea vene!!!

    kovaa. Harald & kumppanit ovat sen todistaneet. Tosin tuon veneen luku ei välttämättä ole ihan kohdallaan. Väittäisin että jos joku hommaisi mihin vaan perheveneeseen ihan viimeisen päälle purjeet, hyvän miehistön, osaisi vielä purjehtiakin sillä niin tulos olisi sama - aina voittaa. FE83:lla on kilpailtu jo pitkään, mutta ennen Haraldin porukkaa ei kukaan niin tosissaan. Nyt kun on porukka jotka osaavat ja vehkeet on "vimosen" päälle, kyseisen veneen suorituskyky onkin jo loistava vaatimattomaan lukuunsa nähden. Ei vähennä veneen ja suoritusten arvoa - tasoituskilpailujen ehkä?

    Äänestä

  • pääsee... kirjoitti:

    kovaa. Harald & kumppanit ovat sen todistaneet. Tosin tuon veneen luku ei välttämättä ole ihan kohdallaan. Väittäisin että jos joku hommaisi mihin vaan perheveneeseen ihan viimeisen päälle purjeet, hyvän miehistön, osaisi vielä purjehtiakin sillä niin tulos olisi sama - aina voittaa. FE83:lla on kilpailtu jo pitkään, mutta ennen Haraldin porukkaa ei kukaan niin tosissaan. Nyt kun on porukka jotka osaavat ja vehkeet on "vimosen" päälle, kyseisen veneen suorituskyky onkin jo loistava vaatimattomaan lukuunsa nähden. Ei vähennä veneen ja suoritusten arvoa - tasoituskilpailujen ehkä?

    ei tarvitse olla mikään ammattimiehistö,että fe83 voittaa useamman seuran viikkokisan.on tasoitukseen nähden loistava menijä,jota on ilo purjehtia.
    mainittakoon tähän keskusteluun liittyen joitain fe83 tyyppivikojakin:
    -peräsin heikko ja osa alkuperäisistä itämeren pohjassa (vene myös brouchaa helpohkosti)
    -kajuutan pöytä irtoaa seinästä kelissä ilman varmistusta;osittain syynä se,että runko elää vankasti laminoiduista laipiosta huolimatta
    -vene hakkaa ikävästi vasta aaltoon ja vauhti katoaa täysin kovassa kelissä-vastaavasti myötäisessä perä uppoaa aaltoon helposti
    mutta lopuksi:purjehtii kuin unelma hyvässä kelissä.ja tila/hintasuhde mainio.

    Äänestä

  • mainsail kirjoitti:

    ei tarvitse olla mikään ammattimiehistö,että fe83 voittaa useamman seuran viikkokisan.on tasoitukseen nähden loistava menijä,jota on ilo purjehtia.
    mainittakoon tähän keskusteluun liittyen joitain fe83 tyyppivikojakin:
    -peräsin heikko ja osa alkuperäisistä itämeren pohjassa (vene myös brouchaa helpohkosti)
    -kajuutan pöytä irtoaa seinästä kelissä ilman varmistusta;osittain syynä se,että runko elää vankasti laminoiduista laipiosta huolimatta
    -vene hakkaa ikävästi vasta aaltoon ja vauhti katoaa täysin kovassa kelissä-vastaavasti myötäisessä perä uppoaa aaltoon helposti
    mutta lopuksi:purjehtii kuin unelma hyvässä kelissä.ja tila/hintasuhde mainio.

    Kiitoksia kaikki onnitteluista. Jäitte kaikki kiinni
    FE83:sen mollaamisesta, päivystys pelaa! :)

    Oletta oikeassa että ei tarvita ammattimiehistöä
    voittamaan kisoja näillä seuduilla. Riittää kun ajaa
    yhdessä kymmeniä startteja noin normaalifiksujen
    hyvien ystävien kanssa. Charlotan miehistöllä nyt
    lähemmäs 100 starttia yhdessä..

    Varusteiden pitää olla kunnossa. Uskoakseni Sunwind-
    illäkin pärjäisi skaboissa jos siinä olisi pohja ja
    köli kunnossa, hienot ja hyvät rätit jne jne jne.

    Venehän on kuitenkin jo yli 20v vanha, joten tässä
    vaiheessa on vaikeaa löytää sellaista FE:tä jossa
    olisi vielä rikkoontumassa olevaa peräsintä, vai
    mistä sen oikeasti tietää? On totta että FE:n
    peräsin kostuu, mutta jos kävelee kenttiä tänään
    niin huomaa että hyvin, hyvin monen lapioperäsimellisen
    veneen peräsinlapa on kostea, joten tässä ei
    mitään uutta.

    Pöytä tippuu laipiosta, mutta tämä on osin siitä
    syystä että ei alunperin ole käytetty riittäviä
    kiinnitteitä. Ongelma on tiedossa ja on helppo
    korjata.

    Rumuudesta ei nyt viittiä keskustella edes, ei
    sellainen keskustelu johda mihinkään. Minulle
    kaunes on tuloksissa :)

    Jos veneen luku ei ole kohdallaan niin haluaisin
    tietää minkä säännön kohdalla tarkoitetaan että
    näin olisi? Vai tarkoitettiinko että meille pitäisi
    laittaa jonkinlainen henkilökohtainen tasoitus-
    luku vielä päälle? Kiitos siitä, tässähän punastuu! :)

    Tuosta veneen hakkaamisesta ei osaa sanoa. En ole
    paljon purjehtinut muilla veneillä ja kilpa-
    purjehduksenkin aloitimme kavereitten kanssa 2002
    syksyllä parilla kisalla joten kun ei tiedä miten
    sen pitäisi hakata tai ei niin on paha mennä
    kommentoimaan. Pitkällä avomerellä hakkasi kyllä
    niin että pelkäsin että akut, kone ja kaikki
    lentäisi veneen sisällä, mutta vene kesti. Silloin
    oli puhaltanut 12m/s parin vuorokauden verran
    lännestä joten aaltoa oli kyllä...

    Se, että perä uppoaisi myötäisessä koskee varmaan
    aika montaa tämän kokoluokan/painoluokan venettä.
    Kun runkonopeus tulee vastaan ja liukuunlähtö-
    kynnys on todella korkealla niin minkäs teet?
    No, on uppoumaa joka kantaa koneen, keittiön,
    paskahuusin ja perheenkin tarvittaessa :)

    Äänestä

  • mainsail kirjoitti:

    ei tarvitse olla mikään ammattimiehistö,että fe83 voittaa useamman seuran viikkokisan.on tasoitukseen nähden loistava menijä,jota on ilo purjehtia.
    mainittakoon tähän keskusteluun liittyen joitain fe83 tyyppivikojakin:
    -peräsin heikko ja osa alkuperäisistä itämeren pohjassa (vene myös brouchaa helpohkosti)
    -kajuutan pöytä irtoaa seinästä kelissä ilman varmistusta;osittain syynä se,että runko elää vankasti laminoiduista laipiosta huolimatta
    -vene hakkaa ikävästi vasta aaltoon ja vauhti katoaa täysin kovassa kelissä-vastaavasti myötäisessä perä uppoaa aaltoon helposti
    mutta lopuksi:purjehtii kuin unelma hyvässä kelissä.ja tila/hintasuhde mainio.

    Jaa, että FE83:nen broutsaa helposti? Silloin on
    kyllä koira haudattuna. Charlottan kanssa olemme
    broutsanneet kaksi kertaa kilpauramme aikana.
    Molemmat tänä syksynä sellaisessa kelissä että
    tavalliset ihmiset eivät edes ajattele spinnua.

    Finellkin ajoi ilman spinnua siinä vaiheessa kun
    me teimme toisen broutsimme.

    Joten tuon että FE broutsaa helposti on kyllä mielestäni
    väärää tietoa.

    - Harald

    Äänestä

  • harald kirjoitti:

    Kiitoksia kaikki onnitteluista. Jäitte kaikki kiinni
    FE83:sen mollaamisesta, päivystys pelaa! :)

    Oletta oikeassa että ei tarvita ammattimiehistöä
    voittamaan kisoja näillä seuduilla. Riittää kun ajaa
    yhdessä kymmeniä startteja noin normaalifiksujen
    hyvien ystävien kanssa. Charlotan miehistöllä nyt
    lähemmäs 100 starttia yhdessä..

    Varusteiden pitää olla kunnossa. Uskoakseni Sunwind-
    illäkin pärjäisi skaboissa jos siinä olisi pohja ja
    köli kunnossa, hienot ja hyvät rätit jne jne jne.

    Venehän on kuitenkin jo yli 20v vanha, joten tässä
    vaiheessa on vaikeaa löytää sellaista FE:tä jossa
    olisi vielä rikkoontumassa olevaa peräsintä, vai
    mistä sen oikeasti tietää? On totta että FE:n
    peräsin kostuu, mutta jos kävelee kenttiä tänään
    niin huomaa että hyvin, hyvin monen lapioperäsimellisen
    veneen peräsinlapa on kostea, joten tässä ei
    mitään uutta.

    Pöytä tippuu laipiosta, mutta tämä on osin siitä
    syystä että ei alunperin ole käytetty riittäviä
    kiinnitteitä. Ongelma on tiedossa ja on helppo
    korjata.

    Rumuudesta ei nyt viittiä keskustella edes, ei
    sellainen keskustelu johda mihinkään. Minulle
    kaunes on tuloksissa :)

    Jos veneen luku ei ole kohdallaan niin haluaisin
    tietää minkä säännön kohdalla tarkoitetaan että
    näin olisi? Vai tarkoitettiinko että meille pitäisi
    laittaa jonkinlainen henkilökohtainen tasoitus-
    luku vielä päälle? Kiitos siitä, tässähän punastuu! :)

    Tuosta veneen hakkaamisesta ei osaa sanoa. En ole
    paljon purjehtinut muilla veneillä ja kilpa-
    purjehduksenkin aloitimme kavereitten kanssa 2002
    syksyllä parilla kisalla joten kun ei tiedä miten
    sen pitäisi hakata tai ei niin on paha mennä
    kommentoimaan. Pitkällä avomerellä hakkasi kyllä
    niin että pelkäsin että akut, kone ja kaikki
    lentäisi veneen sisällä, mutta vene kesti. Silloin
    oli puhaltanut 12m/s parin vuorokauden verran
    lännestä joten aaltoa oli kyllä...

    Se, että perä uppoaisi myötäisessä koskee varmaan
    aika montaa tämän kokoluokan/painoluokan venettä.
    Kun runkonopeus tulee vastaan ja liukuunlähtö-
    kynnys on todella korkealla niin minkäs teet?
    No, on uppoumaa joka kantaa koneen, keittiön,
    paskahuusin ja perheenkin tarvittaessa :)

    Morjens, Harald!

    Saimaalla näyttävät pärjäävän Bothnia 6 veneet LYS-luvulla 1,09 melko mukavasti. Muilla pienen LYS-luvun veneillä ei näytä olevan kovin paljon hanttiin laittamista. Mitä mieltä kisailun asiantuntijana olet, onko Potukassa täysin väärä LYS vai meneekö ne muuten vaan niin mahdottoman kovaa sisävesillä ;) ?

    Äänestä

  • Potukka kirjoitti:

    Morjens, Harald!

    Saimaalla näyttävät pärjäävän Bothnia 6 veneet LYS-luvulla 1,09 melko mukavasti. Muilla pienen LYS-luvun veneillä ei näytä olevan kovin paljon hanttiin laittamista. Mitä mieltä kisailun asiantuntijana olet, onko Potukassa täysin väärä LYS vai meneekö ne muuten vaan niin mahdottoman kovaa sisävesillä ;) ?

    valitettavasti on sanottava etten edes tiedä
    minkä näköinen botnia 6:nen on. Joten en osaa
    kommentoida.

    Eri veneet sopivat eri olosuhteisiin eri tavalla.
    Tästä syystä esim jenkkien tasoitusluvut ovat
    myös paikkakohtaisia, eli sisäjärvillä on eri
    tasoitusluku kuin etelärannikolla, joilla taas eri
    kuin länsirannikolla jne jne.

    Mielestäni on mahdotonta tasoittaa yhtä kilpailua
    yhdellä tasoitusluvulla. Vasta vuoden mittainen
    sarja alkaa toimimaan jos on käytössä vain yksi
    tasoitusluku (kuten LYS). Silloinkaan ei puhuta
    vielä mitään paikallisista olosuhteista (terävempi
    aallokko, suojaisemmat vedet, tuulisempi alue, jne jnejne )

    Äänestä

EHdottomasti Sunwindit, joita merten Corolloiksi kutsuttiin. Tosin SW-veneiden mollaaminen perustui purjehdusominaisuuksiin ja ulkonäköön. Bavarian ja kumppaneiden kohdalla keskustelua käydään käsittääkseni veneen rakenteista.

Äänestä
  • näitä nykyisiäkin kuumia perunoita on kyllä kovin vaikea kauniiksi kehua - makuasia tottakai, mutta kovin persoonattomia ja pullukoita ovat muodoiltaan. Tältä osin ne eivät kuitenkaan ole ainutlaatuisia sillä moni muukin valmistaja osaa tehdä aivan yhtä tylsännäköisiä. Näin käy erityisesti silloin kun veneistä tehdään "tilaihmeitä" eli 30 jalkaiseen veneeseen asennetaan 36 jalkaisen veneen sisätilat.

    Äänestä

  • zzzap kirjoitti:

    näitä nykyisiäkin kuumia perunoita on kyllä kovin vaikea kauniiksi kehua - makuasia tottakai, mutta kovin persoonattomia ja pullukoita ovat muodoiltaan. Tältä osin ne eivät kuitenkaan ole ainutlaatuisia sillä moni muukin valmistaja osaa tehdä aivan yhtä tylsännäköisiä. Näin käy erityisesti silloin kun veneistä tehdään "tilaihmeitä" eli 30 jalkaiseen veneeseen asennetaan 36 jalkaisen veneen sisätilat.

    No ok, tuo Bavaria 30 on monessakin mielessä omassa luokassaan, eikä todellakaan mitenkään mieltä ylentävän näköinen. Lähinnä tarkoitin sitä, että kun vertaillaan noita (toistaiseksi vielä) yleisimpiä Bavarioita, kuten 36-mallia vastaaviin "ranskanpulliin", ei ulkonäöissä ole kovinkaan suuria eroja - varsinkin jos veneet ovat vedessä. Näyttävät siis melko mitäänsanomattomilta kaikki tyynni...

    Äänestä

  • balle kirjoitti:

    No ok, tuo Bavaria 30 on monessakin mielessä omassa luokassaan, eikä todellakaan mitenkään mieltä ylentävän näköinen. Lähinnä tarkoitin sitä, että kun vertaillaan noita (toistaiseksi vielä) yleisimpiä Bavarioita, kuten 36-mallia vastaaviin "ranskanpulliin", ei ulkonäöissä ole kovinkaan suuria eroja - varsinkin jos veneet ovat vedessä. Näyttävät siis melko mitäänsanomattomilta kaikki tyynni...

    Kuule poju, sitten kun menet isona töihin ja alat tienata omaa rahaa niin uskon sinunkin katsovan asioita hieman toiselta kantilta. Alat ymmärtämään mitä käsite hinta/laatusuhde tarkoittaa.
    Mietippä montako kymmentä tuhatta euroa on eroa esim. saksalaisen Bavaria 33:n ja suomalais-virolaisen Finngulf 33:n hinnoissa samoilla varusteilla. Minua ainakaan ei F:n hieman tehokkaampi riki saa sijoittamaan niitä kymppejä siihen. B:ssä on kaikilla muilla mittareilla enemmän venettä.

    Äänestä

  • 58v kirjoitti:

    Kuule poju, sitten kun menet isona töihin ja alat tienata omaa rahaa niin uskon sinunkin katsovan asioita hieman toiselta kantilta. Alat ymmärtämään mitä käsite hinta/laatusuhde tarkoittaa.
    Mietippä montako kymmentä tuhatta euroa on eroa esim. saksalaisen Bavaria 33:n ja suomalais-virolaisen Finngulf 33:n hinnoissa samoilla varusteilla. Minua ainakaan ei F:n hieman tehokkaampi riki saa sijoittamaan niitä kymppejä siihen. B:ssä on kaikilla muilla mittareilla enemmän venettä.

    Jos veistämö, esim Finngulf tekee alle 50 venettä vuodessa ja sillä määrällä pitää kuolettaa investoinnit, uusia laitteita, maksaa palkat ym. Ja varmaan firman pitää myös voittoa tuottaa ja omistajille varmasti parempi liksa kuin pullakuskille.

    Onhan sen katteen /vene oltava ihan h..vetinmoinen.

    Entäs jos tehdään 3000 kpl vuodessa? Tarvitaanko sama kate/vene?

    Äänestä

  • laskekaa kirjoitti:

    Jos veistämö, esim Finngulf tekee alle 50 venettä vuodessa ja sillä määrällä pitää kuolettaa investoinnit, uusia laitteita, maksaa palkat ym. Ja varmaan firman pitää myös voittoa tuottaa ja omistajille varmasti parempi liksa kuin pullakuskille.

    Onhan sen katteen /vene oltava ihan h..vetinmoinen.

    Entäs jos tehdään 3000 kpl vuodessa? Tarvitaanko sama kate/vene?

    "Entäs jos tehdään 3000 kpl vuodessa? Tarvitaanko sama kate/vene?"

    Periaatteessa tarvitaan lähes sama kate, koska tuotantoprosessissa on tietenkin huimasti enemmän pääomaa kiinni ja muuttuvat kustannukset ovat jokseenkin suorassa suhteessa tuotantomäärään. Kiinteiden kustannusten osuus (paljon pienempi) jakaantuu useampaan tuotantoyksikköön, josta tulee suurin säästö. Säästöt voidaan hukata tehottomaan prosessiin, joten suuruus ei välttämättä merkitse parempaa kilpailukykyä. Puhumattakaan joustavuudesta asiakkaiden toiveisiin nähden.

    Asia ei ole ollenkaan niin yksioikoinen, kuin näistä palstan keskusteluista voisi kuvitella. Hinnoittelu on oma taiteenlajinsa ja hinnoittelun vertaaminen taas omansa. Täällä näköjään heitellään syvällä rintaäänellä mielipiteitä hinnoista ja laadusta, vaikka selvästi näkee, että kovin on heppoisella pohjalla perusasioiden osaaminen ...

    Äänestä

  • kyllä kirjoitti:

    "Entäs jos tehdään 3000 kpl vuodessa? Tarvitaanko sama kate/vene?"

    Periaatteessa tarvitaan lähes sama kate, koska tuotantoprosessissa on tietenkin huimasti enemmän pääomaa kiinni ja muuttuvat kustannukset ovat jokseenkin suorassa suhteessa tuotantomäärään. Kiinteiden kustannusten osuus (paljon pienempi) jakaantuu useampaan tuotantoyksikköön, josta tulee suurin säästö. Säästöt voidaan hukata tehottomaan prosessiin, joten suuruus ei välttämättä merkitse parempaa kilpailukykyä. Puhumattakaan joustavuudesta asiakkaiden toiveisiin nähden.

    Asia ei ole ollenkaan niin yksioikoinen, kuin näistä palstan keskusteluista voisi kuvitella. Hinnoittelu on oma taiteenlajinsa ja hinnoittelun vertaaminen taas omansa. Täällä näköjään heitellään syvällä rintaäänellä mielipiteitä hinnoista ja laadusta, vaikka selvästi näkee, että kovin on heppoisella pohjalla perusasioiden osaaminen ...

    Kyllä noiden perusasioiden ymmärtäminen on sulla jäänyt jotenkin vaiheeseen. Suurtuotannon edut saavutetaan juuri lisäämällä tuotantoa siten, että aikalailla vakiona pysyvät kiinteät kustannukset saadaan jaettua suuremmalle tuotantomäärälle. Päivänselvää on, että muuttuvat kustannukset ovat suorassa suhteessa tuotantomäärään. Tämän olitkin ansiokkaasti ymmärtänyt oikein. Jako kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin perustuukin juuri siihen miten ne käyttäytyvät suhteessa tuotantomäärään.

    Prosessien tehokkuudesta en osaa sanoa, kun en ole nähnyt asiasta tutkimusta kummankaan valmistajan osalta. En kyllä usko, että sinäkään siitä mitään tiedät. Kunhat vain lämpimiksesi arvailet.

    Äänestä

  • osaaminen kirjoitti:

    Kyllä noiden perusasioiden ymmärtäminen on sulla jäänyt jotenkin vaiheeseen. Suurtuotannon edut saavutetaan juuri lisäämällä tuotantoa siten, että aikalailla vakiona pysyvät kiinteät kustannukset saadaan jaettua suuremmalle tuotantomäärälle. Päivänselvää on, että muuttuvat kustannukset ovat suorassa suhteessa tuotantomäärään. Tämän olitkin ansiokkaasti ymmärtänyt oikein. Jako kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin perustuukin juuri siihen miten ne käyttäytyvät suhteessa tuotantomäärään.

    Prosessien tehokkuudesta en osaa sanoa, kun en ole nähnyt asiasta tutkimusta kummankaan valmistajan osalta. En kyllä usko, että sinäkään siitä mitään tiedät. Kunhat vain lämpimiksesi arvailet.

    ....... suurtuotannossa myös vaihtuvat kustannukset per tuote laskevat tiettyyn pisteeseen saakka (esim. määräalennukset raaka-aineiden hankinnassa...........). Myös työvoima kustannusten aleneminen per tuote on suurtuotannon perusideoita; "liukuhihnatuotannon" esiinmarssi Spinning Jennyn keksimisen myötä mahdollisti aikanaan ns. "teollisuusvallankumouksen".

    Äänestä

  • hoh kirjoitti:

    ....... suurtuotannossa myös vaihtuvat kustannukset per tuote laskevat tiettyyn pisteeseen saakka (esim. määräalennukset raaka-aineiden hankinnassa...........). Myös työvoima kustannusten aleneminen per tuote on suurtuotannon perusideoita; "liukuhihnatuotannon" esiinmarssi Spinning Jennyn keksimisen myötä mahdollisti aikanaan ns. "teollisuusvallankumouksen".

    Juu näin on. Tuo edellinen tuntui kuitenkin olevan niin pahasti hakoteillä että piti lähteä aika alusta liikkeelle.

    Äänestä

  • 58v kirjoitti:

    Kuule poju, sitten kun menet isona töihin ja alat tienata omaa rahaa niin uskon sinunkin katsovan asioita hieman toiselta kantilta. Alat ymmärtämään mitä käsite hinta/laatusuhde tarkoittaa.
    Mietippä montako kymmentä tuhatta euroa on eroa esim. saksalaisen Bavaria 33:n ja suomalais-virolaisen Finngulf 33:n hinnoissa samoilla varusteilla. Minua ainakaan ei F:n hieman tehokkaampi riki saa sijoittamaan niitä kymppejä siihen. B:ssä on kaikilla muilla mittareilla enemmän venettä.

    miksi täällä puhutaan vain Bavariasta ja FG:stä. Onhan Elan, Dufour, Dehler, X, kaikki kalliimpia kuin FG. Onko niiden tekijät sitten pahimpia riistoporvareita vai tekevätkö vielä pienempiä sarjoja? PS. minulla on tieto, valitsin yhden näistä ja selvitin kaikkien hinnat samoilla varustespekseillä,

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Teema kirjoitti:

Niin mistä keskusteltiin, mitä haukuttiin ja mistä "kaikki" olivat "samaa mieltä" (se on ihan surkea vene). Eli mikä vene oli ennen Bavariaa, joka sai tällaisen arvosteluryöpyn ja mollausbuumin päälle? Luulempa että mikään ei ole päässyt vastaavaan. Onko jokin merkki mikä olisi vuosien saatossa päässyt edes lähelle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu