Oletteko ostaneet Epicin uudelleen julkaisemia ja uudelleen remasteroituja albumeja? Mitä eroa aiemmin julkaistuihin? Hyvää/huonoa?
Epicin digipack julkaisut?
Gibson SG
8699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niitähän saa (ainakin sai) digipackina sellaina ärsyttävinä lituskoina (varmaan jostain boksista erillisinä). Sitten on perinteisempi. Kai niissä on sama levy. Kyllähän ne hyvin soi.
Oli mulla yks aiempi 90-luvun alun versio Dirty deedsistä. Se kuulosti niin tuhnuiselta paskalta, ja soi hiljempaa, verrattuna uudempiin versioihin muista levyistä, että ostin sitten siitäkin uuden. Nyt deeds jytää.
Toi re-masterointi opittiin yleisesti kunnolla vasta joskus 1994. Sitä ennen ei re-masteroitu tai re-masteroitiin todella huonosti. Mua vituttaa vieläkin mun 80-luvun cd-painokset Motörheadin levyistä. Soi huonommin kuin vinyylit. Pitäis päivittää ne.
Jäi epäselväksi on näillä digipak versioilla samantasoinen vai parempi remasterointi kuin aimmin tulleilla atlanticin normikansi remastereilla, nehän tuli joskus 90-luvun lopulla? Mietin vaan kantsiiko vaihtaa. Bookletit toki parempia, mutta ääni kuitenkin ratkaisee.
Mulla on digipackeina High Voltage, Powerage ja For Those... Loput on niitä kovakantisia re-mastereita. Sama jätkä niissä on masteroinut eli George Marino tai Ted Jensen Sterling soundissa. Eli ne digipackit on vaan samat re-masterit hienommassa paketissa.
Mut se mun Dirty deeds, jonka vaihdoin uudempaan, oli 90-luvun alun versio. Siinä kuuli ainakin mun stereoilla selvän eron. Tuhnuisuus katosi.
Olen juuri vertailemassa High Voltagen vanhaa ATCO-remasterointia vuodelta -94 ja Epicin versiota 2003. Aiemman on masteroinut Jensen ja uudemman Marino. Ja tulos on, että Marinon versio toimii paremmin. Soundi on jotenkin "aidompi" ja tuhdimpi. Myöskään diskantti ei lyö läpi, niin kuin paikoitellen aiemmassa versiossa. Muista levyistä vertailukokemuksia ei ole.
High Voltage, Powerage, If You Want Blood You've Got It, Highway To Hell ja Back In Black -levyt Epicin v. 2003 digipack -versiot. Levyjen kansilehdet pitää laittaa hölmösti kannen toisen puolen 'taskuun', josta se helposti putoaa. Ei muuta valittamista. Kaikki remasteroitu erinomaisesti.
Klassinen esimerkki ekoista cd levyistäni on 90 luvulla alussa ostettu Hurriganesin Roadrunner. Oli aivan paskat äänet kun vertasi aikaisemmin ostamaani LP levyyn. Vuosituhannen vaihteessa tullut remasteroitu levy oli paljon parempi.
alkuperäisiltä analogisilta mastereilta suoraan cd:lle. Jälki oli sitten mitä oli. Usein paskempaa kuin vinyylillä.
Totta kai kun vinyylien masterille on vahvistettu mm. diskantteja... Kyllä se sitten suoraan cd:lle vedettynä kuulostaa heikolta.