olenko buddisti?

että kaveri, joka on kirjoittanut tällä nimimerkillä vasta yhden viestin ja kertoo olevansa kiinnostunut buddhalaisuudesta, on suomalainen häirikkö ja lisäksi vielä fundamentalistikristitty? Ei tämä viesti ainakaan vaikuttanut kristilliseltä käännytysyritykseltä.

en ole suomalainen ja vaikka olen virälisesti ortodoksi minä en pida itseäni kristityna mutta oli hyvää se mitä epäilit mua ja nauroin tietysti on semöisia ihmisia jotkä esitävät jötäkin.se että huomasin olono enemän buddalaisena tulli itse esille,kunioitan paljon Buddalaisuutta mutta vain "elämän tapana"en usko mihinkaan jumaliin ja kun minä luin budda eisanonut koskään että on jumallä."hänen"ajatustä on autanut paljon minua.tutustuin buddalaisuuden ehkä kun luin Nitze ja se meikäläinen Kazantzakista molemat olivat ainakin Buddalaisuuden kanatajat.
mutta kiitos asialisista vastauksista kun muut vastasivat minulle.

kapios kirjoitti:

en ole suomalainen ja vaikka olen virälisesti ortodoksi minä en pida itseäni kristityna mutta oli hyvää se mitä epäilit mua ja nauroin tietysti on semöisia ihmisia jotkä esitävät jötäkin.se että huomasin olono enemän buddalaisena tulli itse esille,kunioitan paljon Buddalaisuutta mutta vain "elämän tapana"en usko mihinkaan jumaliin ja kun minä luin budda eisanonut koskään että on jumallä."hänen"ajatustä on autanut paljon minua.tutustuin buddalaisuuden ehkä kun luin Nitze ja se meikäläinen Kazantzakista molemat olivat ainakin Buddalaisuuden kanatajat.
mutta kiitos asialisista vastauksista kun muut vastasivat minulle.

Lue lisää

Για σου φιλέ! Είναι καιρό που μιλάω Ελληνικά και συγχώρεσε μου που τα κάνω μούσκεμα. Καζαντζάκης είχε πολύ ενδιαφέροντα για Βουδισμός και Νίτζε, ειδιαίτερα στο Ασκητική (που υπάρχει μεταφρασμένα και στα Φινλανδικά). Αλλά αν τα ψάχνεις και πιο βαθύ στα ρίζες του Ελληνισμού, θα βρεις πως η Ελληνική φιλοσοφία έρχεται πολλές φορές πολύ κόντα στο Βουδισμό. Παράλληλες με τον Ηρακλείτο και τον Πλάτωνα είναι φανερές, αλλά ακόμα περισσότερα με σκεπτικισμό του Πυρρώνας και νεοπλατονισμό του Πλοτίνου, που απ ότι φαίνεται, είχε και καμίες εμπειρίες σατόρι. Απ ότι ξέρω, νεοπλατονισμός είναι φιλοσοφικά το ίδιο με το Βουδισμό. Και κάτι από το νεοπλατονική παράδοση ζει ακόμα στη Ορθωδοξία μεσώ Διωγένου Αρειοπαγειτή, λοιπόν δεν μπορεί να είναι όλο κακό ούτε και η επίσημή σου θρησκεία. Αλλά Θέος, έτσι νομίζω, είναι μόνο μια λέξη, που μπορεί να σημαίνει πολλά πράγματα, περιλαμβανόμενος και Εν/Άγαθο του (νεο)πλατονισμού, και (θιβετικό) Βουδισμός έχει και δικά του θεότητες (ντέβα). Αλλά ούτε εγώ πιστεύω σε ένα προσωπικό και χωριστό Θέο, ή στο Δημιούργο ως ανώτατο Θέο.

Για χαρά, zuruguru

zuruguru kirjoitti:

Για σου φιλέ! Είναι καιρό που μιλάω Ελληνικά και συγχώρεσε μου που τα κάνω μούσκεμα. Καζαντζάκης είχε πολύ ενδιαφέροντα για Βουδισμός και Νίτζε, ειδιαίτερα στο Ασκητική (που υπάρχει μεταφρασμένα και στα Φινλανδικά). Αλλά αν τα ψάχνεις και πιο βαθύ στα ρίζες του Ελληνισμού, θα βρεις πως η Ελληνική φιλοσοφία έρχεται πολλές φορές πολύ κόντα στο Βουδισμό. Παράλληλες με τον Ηρακλείτο και τον Πλάτωνα είναι φανερές, αλλά ακόμα περισσότερα με σκεπτικισμό του Πυρρώνας και νεοπλατονισμό του Πλοτίνου, που απ ότι φαίνεται, είχε και καμίες εμπειρίες σατόρι. Απ ότι ξέρω, νεοπλατονισμός είναι φιλοσοφικά το ίδιο με το Βουδισμό. Και κάτι από το νεοπλατονική παράδοση ζει ακόμα στη Ορθωδοξία μεσώ Διωγένου Αρειοπαγειτή, λοιπόν δεν μπορεί να είναι όλο κακό ούτε και η επίσημή σου θρησκεία. Αλλά Θέος, έτσι νομίζω, είναι μόνο μια λέξη, που μπορεί να σημαίνει πολλά πράγματα, περιλαμβανόμενος και Εν/Άγαθο του (νεο)πλατονισμού, και (θιβετικό) Βουδισμός έχει και δικά του θεότητες (ντέβα). Αλλά ούτε εγώ πιστεύω σε ένα προσωπικό και χωριστό Θέο, ή στο Δημιούργο ως ανώτατο Θέο.

Για χαρά, zuruguru

Lue lisää

Η πολλούς, αλλά θα ορθαίνω μόνο το πιο σοβαρό:

Διωνύσιου Αρειοπαγειτού θα ήθελα να πω.

Sen tiedän, että buddhan mukaan ihminen voi syntyä seuraavassa elämässään eläimeksi, mutta opettiko Buddha myös, että ihminen voi jälleensyntyä jumalaksi? Vai onko oppi jäälleensyntymistasoista eri "maailmoineen" myöhempi lisä buddhalaisuuteen?

Mursuviiksiherra kirjoitti:

Sen tiedän, että buddhan mukaan ihminen voi syntyä seuraavassa elämässään eläimeksi, mutta opettiko Buddha myös, että ihminen voi jälleensyntyä jumalaksi? Vai onko oppi jäälleensyntymistasoista eri "maailmoineen" myöhempi lisä buddhalaisuuteen?

Lue lisää

Kyllähän tuo oppi samsaran kuudesta valtakunnasta
on ollut buddhalaisuudessa aina alusta alkaen.

On jokseenkin ihmeellistä ja kummallista,
että jotkut eivät millään halua uskoa,
että Dharman mukaan jumalia on olemassa.

"buddhalainen suunta -- Kirjoittanut: tao 10.11.2005 klo 15.52 -- nimeltä mahayanabuddhalaisuus pitää Buddhaa jumalana."

Uskoisin, että tuo edellä kirjoitettu on vitsi? Tietenkään mahayanabuddhalaisuus ei pidä Buddhaa jumalalana. Mahayana lähtee siitä, että kaikilla olennoilla on buddhaluonto. Kaikki ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia, tyhjiä itsenäisestä olemassaolosta ja näin ollen "syntymättömiä" ja "luomattomia".

Hyvä karma ja vääränlainen meditaatio voivat johtaa syntymiseen jumalolennoksi. Nämä elävät hyvin pitkään ja miellyttävissä olosuhteissa, kuluttavat hyvän karmansa loppuun ja putoavat tämän jälkeen jonnekin alempiin tiloihin, esim. ihmiseksi, eläimeksi, nälkäiseksi haamuksi tai helvetinolennoksi. Nämä jumalolennot eivät kuintekaan ole yhtään todellisempia kuin ihmisetkään.

Mahayana kirjoitti:

"buddhalainen suunta -- Kirjoittanut: tao 10.11.2005 klo 15.52 -- nimeltä mahayanabuddhalaisuus pitää Buddhaa jumalana."

Uskoisin, että tuo edellä kirjoitettu on vitsi? Tietenkään mahayanabuddhalaisuus ei pidä Buddhaa jumalalana. Mahayana lähtee siitä, että kaikilla olennoilla on buddhaluonto. Kaikki ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia, tyhjiä itsenäisestä olemassaolosta ja näin ollen "syntymättömiä" ja "luomattomia".

Hyvä karma ja vääränlainen meditaatio voivat johtaa syntymiseen jumalolennoksi. Nämä elävät hyvin pitkään ja miellyttävissä olosuhteissa, kuluttavat hyvän karmansa loppuun ja putoavat tämän jälkeen jonnekin alempiin tiloihin, esim. ihmiseksi, eläimeksi, nälkäiseksi haamuksi tai helvetinolennoksi. Nämä jumalolennot eivät kuintekaan ole yhtään todellisempia kuin ihmisetkään.

Lue lisää

Käsittääkseni näillä jumalilla ei ajatella olevan niitä ominaisuuksia, jotka polyteistisissä uskonnoissa tekevät jumalista todella jumalia esim. kykyä vaikuttaa ihmisten kohtaloihin, Maapallon olosuhteisiin tai yliluonnollista kykyä luomiseen. Eikö näin olisi tavallaan virheellistä puhua jumalista, kun tarkoitetaan buddhismin deevoja?

Mursuviiksiherra kirjoitti:

Käsittääkseni näillä jumalilla ei ajatella olevan niitä ominaisuuksia, jotka polyteistisissä uskonnoissa tekevät jumalista todella jumalia esim. kykyä vaikuttaa ihmisten kohtaloihin, Maapallon olosuhteisiin tai yliluonnollista kykyä luomiseen. Eikö näin olisi tavallaan virheellistä puhua jumalista, kun tarkoitetaan buddhismin deevoja?

Lue lisää

> ...esim. kykyä vaikuttaa ihmisten kohtaloihin,
> Maapallon olosuhteisiin tai yliluonnollista
> kykyä luomiseen.

Kyllä buddhalaisuuden deevoilla tuonlaisia kykyjä on. (Sentään helvettiin tai taivaaseen he eivät ketään saa heitettyä, sillä sen tekee kunkin olennon oma karma.)

Pujopartapoika kirjoitti:

> ...esim. kykyä vaikuttaa ihmisten kohtaloihin,
> Maapallon olosuhteisiin tai yliluonnollista
> kykyä luomiseen.

Kyllä buddhalaisuuden deevoilla tuonlaisia kykyjä on. (Sentään helvettiin tai taivaaseen he eivät ketään saa heitettyä, sillä sen tekee kunkin olennon oma karma.)

Lue lisää

Eikö Buddha ollut skeptinen tai ainakin agnostinen jumalien olemassaolon suhteen? Vai liittyikö tämä mahdollinen epäilevä/epätietoinen asenne ainostaan teismityyppiseen universumin luojajumalaan?

Onko edes olemassa ortodoksisia, mahdollisimman alkuperäisiä (puolueettomien tutkijoiden Buddhan Buddhan sanana todennäköisesti pitämiä)buddhalaisia kirjoituksia, joissa Buddha käsittelee jumalia?

Mursuviiksiherra kirjoitti:

Eikö Buddha ollut skeptinen tai ainakin agnostinen jumalien olemassaolon suhteen? Vai liittyikö tämä mahdollinen epäilevä/epätietoinen asenne ainostaan teismityyppiseen universumin luojajumalaan?

Onko edes olemassa ortodoksisia, mahdollisimman alkuperäisiä (puolueettomien tutkijoiden Buddhan Buddhan sanana todennäköisesti pitämiä)buddhalaisia kirjoituksia, joissa Buddha käsittelee jumalia?

Lue lisää

"Buddha" tarkoittaa mielesi todellista luontoa. Buddhatila on kaikkitietävyyden tila. Kaikki, jotka ovat kokeneet sen, sanovat, että mieli on syntymätön, eikä sen ulkopuolella ole mitään. Tämä ei siis perustu päättelyyn vaan suoraan kokemukseen. Tätä ei kuitenkaan tarvitse uskoa.

Jumalia on, mutta nämä ovat mielessä, eivät sen ulkopuolella. Minkäänlainen luoja-jumalan ajatus sitä vastoin ei sovi buddhalaisuuteen, kuten ei myöskään nihilismi, realisimi, materialisimi eikä idealisimi.

Mursuviiksiherra kirjoitti:

Eikö Buddha ollut skeptinen tai ainakin agnostinen jumalien olemassaolon suhteen? Vai liittyikö tämä mahdollinen epäilevä/epätietoinen asenne ainostaan teismityyppiseen universumin luojajumalaan?

Onko edes olemassa ortodoksisia, mahdollisimman alkuperäisiä (puolueettomien tutkijoiden Buddhan Buddhan sanana todennäköisesti pitämiä)buddhalaisia kirjoituksia, joissa Buddha käsittelee jumalia?

Lue lisää

> Eikö Buddha ollut skeptinen tai ainakin
> agnostinen jumalien olemassaolon suhteen?

Ei ollut. Monissa suttissa Gotaman tai jonkun hänen oppilaansa keskustelukumppani oli joku jumala. Vaikkapa deeva Sakka, jumalten kuningas, tai devi Jalini, Sariputtan puoliso edellisestä elämästä.

> Vai liittyikö tämä mahdollinen
> epäilevä/epätietoinen asenne ainostaan
> teismityyppiseen universumin luojajumalaan?

Kyllä. Luojajumalan olemassaolon Gotama osoitti mahdottomaksi. (Joten ei se oikeastaan epäilevyyttä tai epätietoisuutta ole.)

> Onko edes olemassa ortodoksisia, mahdollisimman
> alkuperäisiä (puolueettomien tutkijoiden Buddhan
> Buddhan sanana todennäköisesti pitämiä) buddhalaisia
> kirjoituksia, joissa Buddha käsittelee jumalia?

Kävisikö Theravada-traditio alkuperäisestä buddhalaisuudesta?
Jos käy, niin luepa vaikka Maha-samaya Sutta
http://www.accesstoinsight.org/canon/sutta/digha/dn-20-tb0.html
Siinä on jumalaa ihan pipona.

vaan mielentila kirjoitti:

"Buddha" tarkoittaa mielesi todellista luontoa. Buddhatila on kaikkitietävyyden tila. Kaikki, jotka ovat kokeneet sen, sanovat, että mieli on syntymätön, eikä sen ulkopuolella ole mitään. Tämä ei siis perustu päättelyyn vaan suoraan kokemukseen. Tätä ei kuitenkaan tarvitse uskoa.

Jumalia on, mutta nämä ovat mielessä, eivät sen ulkopuolella. Minkäänlainen luoja-jumalan ajatus sitä vastoin ei sovi buddhalaisuuteen, kuten ei myöskään nihilismi, realisimi, materialisimi eikä idealisimi.

Lue lisää

> Jumalia on, mutta nämä ovat mielessä,
> eivät sen ulkopuolella.

Ja vastaavasti on todettava, että "ihmisiä on, mutta nämä ovat mielessä, eivät sen ulkopuolella". Ja myös, että "eläimiä on, mutta nämä ovat mielessä, eivät sen ulkopuolella".

Miksi näin? Koska "kaikki mitä on, on mielessä, ei sen ulkopuolella".

Pujopartapoika kirjoitti:

> Eikö Buddha ollut skeptinen tai ainakin
> agnostinen jumalien olemassaolon suhteen?

Ei ollut. Monissa suttissa Gotaman tai jonkun hänen oppilaansa keskustelukumppani oli joku jumala. Vaikkapa deeva Sakka, jumalten kuningas, tai devi Jalini, Sariputtan puoliso edellisestä elämästä.

> Vai liittyikö tämä mahdollinen
> epäilevä/epätietoinen asenne ainostaan
> teismityyppiseen universumin luojajumalaan?

Kyllä. Luojajumalan olemassaolon Gotama osoitti mahdottomaksi. (Joten ei se oikeastaan epäilevyyttä tai epätietoisuutta ole.)

> Onko edes olemassa ortodoksisia, mahdollisimman
> alkuperäisiä (puolueettomien tutkijoiden Buddhan
> Buddhan sanana todennäköisesti pitämiä) buddhalaisia
> kirjoituksia, joissa Buddha käsittelee jumalia?

Kävisikö Theravada-traditio alkuperäisestä buddhalaisuudesta?
Jos käy, niin luepa vaikka Maha-samaya Sutta
http://www.accesstoinsight.org/canon/sutta/digha/dn-20-tb0.html
Siinä on jumalaa ihan pipona.

Lue lisää

Ei se ollutkaan Sariputta, vaan Anuruddha. Sorry.
Lohdutukseksi tarjoan käännöksen tuosta Suttasta :D
______

Anuruddha Sutta
Samyutta Nikaya IX.6


Näin olen kuullut, että kerran Kunnianarvoisa Anuruddha oleili Kosaloitten luona, metsän siimeksessä. Tuolloin eräs jumalatar, joka asui Kolmenkymmenenkolmen Taivaassa, nimeltään Jalini, yksi Kunnianarvoisan Anuruddhan aiemmista rakastajattarista, saapui hänen luokseen, ja tullessaan lausui seuraavan säkeen:

Suuntaa aatoksesi sinne, missä aiemmin asuit,
kolmenkymmenenkolmen jumalan joukossa,
nautiskellen kaikenlaisista aistinautinnoista.
Jumalattarien ympäröimänä sinä loistaisit taas.

Anuruddha vastasi:

Jumalattaret ovat harhautuneita,
he perustavat itsensä itseyteen.
Ja myös sellaiset ovat harhautuneita,
joiden tavoitteena on jumalattaret.

Jalini vastasi:

Sellaiset eivät tunne autuutta,
jotka eivät ole nähneet Nandanaa,
kolmenkymmenenkolmen jumalan
taivasta, loistavan upeaa.

Kunnianarvoisa Anuruddha vastasi:

Sinä höperö, etkö tunne Arhatien säettä?
"Pysymättömiä ovat riippuvaiset ilmiöt.
Jo luonnoltaan syntyväisiä ja katoavaisia.
Ne häipyvät pois ihan jo ilmestyessään.
Niitten täydellinen lakkaaminen on autuutta."

Jalini - jumalten joukkiossa
ei [minulle] enää ole paikkaa jossa olla.
Jälleensyntymissä vaeltelu on lakannut,
ei [minulle] enää ole uutta tulemista.

_________

Mahayana kirjoitti:

"buddhalainen suunta -- Kirjoittanut: tao 10.11.2005 klo 15.52 -- nimeltä mahayanabuddhalaisuus pitää Buddhaa jumalana."

Uskoisin, että tuo edellä kirjoitettu on vitsi? Tietenkään mahayanabuddhalaisuus ei pidä Buddhaa jumalalana. Mahayana lähtee siitä, että kaikilla olennoilla on buddhaluonto. Kaikki ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia, tyhjiä itsenäisestä olemassaolosta ja näin ollen "syntymättömiä" ja "luomattomia".

Hyvä karma ja vääränlainen meditaatio voivat johtaa syntymiseen jumalolennoksi. Nämä elävät hyvin pitkään ja miellyttävissä olosuhteissa, kuluttavat hyvän karmansa loppuun ja putoavat tämän jälkeen jonnekin alempiin tiloihin, esim. ihmiseksi, eläimeksi, nälkäiseksi haamuksi tai helvetinolennoksi. Nämä jumalolennot eivät kuintekaan ole yhtään todellisempia kuin ihmisetkään.

Lue lisää

käytäntöjä on monia; oikeampaa olisi ollut sanoa että Buddhaa jumalana pitäviä löytyy (erityisesti?) mahayana-buddhalaisuuden kansanomaisista versioista.
Tai jotain sinne päin.
Lauseeni
"buddhalainen suunta nimeltä mahayanabuddhalaisuus pitää Buddhaa jumalana."
on kieltämättä väärin.
Mutta kuten varmaan tiedät, Buddhaa myös palvotaan jumalana ja minun käsitykseni on ollut, että se nimenomaan liittyy mahayanabuddhalaisuuteen.

Pahoittelen että vastaus viipyi näin kauan.