Kiinnostaisi tietää miten siellä Tampereen Seudulla ollaan ajateltu kaupunkeja yhdistää. Turussa on aika selkeää, mitä kaupunkeja siihen tulisi liittää, koska ne ovat nyttekin kuin Turun kaupungin osia.
Miten Tampereella ajatellaan. Onko hyvä liittää kaupunkeja Tampereeseen. Onko tarkoitus näyttää vain mahdollisemman isolta. Helsingissähän haaveillaan miljoona kaupungista. Ymmärsin, että Tampereella olisi mahdollista saada noin 450 000 ihmisen kaupunki.
Minusta ihmistenmäärä ei ratkaise vaan se kuinka tiiviisti ihmisiä on. Saisihan Suomesta yhden 5miljoonaisen kaupungin, mutta luvut mitään muuta.
Eli siis mitä Tampereella tästä ajatellaan ja mitä suunnitellaan?
Miten Tampereella ajatellaan. Onko hyvä liittää kaupunkeja Tampereeseen. Onko tarkoitus näyttää vain mahdollisemman isolta. Helsingissähän haaveillaan miljoona kaupungista. Ymmärsin, että Tampereella olisi mahdollista saada noin 450 000 ihmisen kaupunki.
Minusta ihmistenmäärä ei ratkaise vaan se kuinka tiiviisti ihmisiä on. Saisihan Suomesta yhden 5miljoonaisen kaupungin, mutta luvut mitään muuta.
Eli siis mitä Tampereella tästä ajatellaan ja mitä suunnitellaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tampereella ei tuollaisia suunnitella. Sekä Tampere että ympäryskunnat voivat mainiosti ja omaavat vahvat, pitkät perinteet. Eihän terveitä kuntia ole tarpeen yhdistää, ei tämä mitään kilpailua ole. Viimeisin kuntaliitos lienee Ojalan kylän liittäminen Tampereeseen Kangasalasta joskus 80-luvun lopulla.
Pirkanmaalla, hieman etäämmällä Tampereesta on vireillä useita kuntaliitoksia. Toijala/Viiala/Kylmäkoski ja Pälkäne/Luopioinen noin esimerkiksi.
Ei sitä turhaan kannatakkaan liittää kuntia yhteen. Varsinaissuomessa ei hirveesti noita kunta liitoksia ole tehty juuri sen takia että on niin pitkät perinteet jo keskiajalta. Täällä on pian kaavotettu täyteen joten yhdistäminen on järkevää.
Tampereen seudulla on lähinnä Tampereen aloitteesta käynnissä myös kuntarajat ylittäviä kaavoitushankkeita. Lempäälän kanssa Vuores, jonka rakentaminen alkaa ensi vuonna. Vuores lienee valtakunnallisesti ensimmäinen iso asuinalue joka rakennetaan kahden kunnan alueelle. Vuorekseen on tulossa muistaakseni n. 15 000 asukasta.
Tampereella on myös Kangasalan kanssa yhteisiä hankkeita. Ojala-Lamminrahkasta on kai jo päätöksiä olemassa ja seuraavaksi tullee Rusko-Annala-Saarenmaa.
Vaikka näissä hankkeissa Tampere vie ja ympäryskunnat vikisevät, ei varsinaisia häviäjiä silti ole. Kun uusien lähiöiden julkiset palvelutkin suunnitellaan yhdessä, eivät pienet kunnat joudu investoimaan liikaa.
Kuntaliitoksia on toki Tampereen kaupunkiseudulla tapahtunut, viimeisimpänä Sahalahden yhdistyminen Kangasalaan tämän vuoden alusta. Tampereen uusin alueliitos lienee kuitenkin Ojala, joka sekin vain pala Kangasalaa.
Minäkään en ole missään nimessä kuntaliitosten kannalla. Massiiviset, historialtaan, elinkeinoelämältään ja maankäytöltään epäyhtenäiset suurkunnat eivät toteuttaisi tarpeeksi demokratiaa ja poliittisen prosessin läheisyysperiaatetta, ja kunnan eri osissa olisi
aivan erilaisia toiveita ja visioita yhteisten asioiden hoitamisesta.
Sen sijaan tulisi tarkastella (ja tämä tietysti koskee koko Suomea), pitäisikö seudullisuusajattelulle antaa aivan uusi merkitys ja siirtää tiettyjä asioita seudullisen organisaation (esim. seutukuntien merkitystä lisäämällä) hoitoon. On nimittäin rehellisyydessä myönnettävä, että nykyinen kaupunki / vahvat itsenäiset ympäryskunnat -malli ei ole täysin ongelmaton, eikä sille toisaalta ole helppo löytää
oikeutustakaan. Nykyisen mallin takia Tampereen ympäristökunnista on muodostunut "kermankuorijoita", jotka eivät kuitenkaan tulisi toimeen ilman keskuksen vetovoimaa. Kermankuorinta
on johtanut veronmaksajakilpailuun, josta on ollut
seurauksena lähinnä vain Tampereen köyhtyminen, seudun maankäytön epäterve, kestämätön sirpaloituminen ja julkisten palveluiden lisäämisvaikeudet ympäristökunnissa.
Toisaalta voitaisiin kysyä, mitä tarkoittaa esim. "ylöjärveläisyys" - kuntahan on epäyhtenäinen kokonaisuus toisistaan erillään olevia nukkumataajamia, joista vieläpä pari (Vuorentausta ja Siivikkala) on maankäytön kannalta sidoksissa Tampereeseen, vaan ei Ylöjärveen itseensä. Asiointi suuntautuu vahvasti
Tampereelle, samoin töissäkäynti jne. Määritelläänkö ylöjärveläisyys joka tapauksessa enemmän tai vähemmän Tampereen kautta? Sama koskee
tietysti muitakin ympäryskuntia.
Kuten sanottu, haluan seudullisuuden lisäämistä. Seututasolle voisi viedä ainakin kaavoitus- ja verotusvaltaa.
Tampere on sen verran harvaan asuttua seutua, että jos tähän vielä lähikunnat liitettäisiin, tulisi Tampereesta vieläkin harvempaan asuttu. Varmaan myös noiden pikku kuntien asukkaille tulisi palveluihin turhan pitkät matkat, kun rakenteiden yksinkertaistamista ja säästöjä tehtäisiin kuitenkin. Minun mielestä näin on ihan hyvä, kuin nyt on.