HALUAISIN SELVENTÄVÄN

Suomalaisia koulutetaan väärin.

Oletko koskaan pannut merkille, että siivousalan työntekijät ovat ainakin ulkonäkönsä perusteella kovin usein ulkomaalaistaustaisia? Samoin julkisten liikennevälineiden kuljettajat ja enenevässä määrin rakennusalan ja maatalouden työntekijät.

Samaan aikaan moni ammattikoulu suoltaa työmarkkinoille hirveän määrän kosmetologeja, kampaajia, datanomeja jne.

Ihmiset eivät ikävä kyllä ole ihan niin turhamaisia kuin kosmetologimme kuvittelevat. Suomessa on myös väkilukuun suhteutettuna eniten kampaajia koko Euroopassa (samaan aikaan kun Suomessa käytetään hiuksiin vähiten rahaa per henkilö koko Euroopassa). Datanomi taas on vain hieno nimi konttorirotalle. Näillä koulutuksilla on hankala hakea koulutusta vastaavaa työtä.

Mutta on ylemmän tason koulutuksiessakin ongelmia. Insinöörejä ja ekonomeja on liikaa suhteutettuna kyseisten alojen työmääriin. Samaan aikaan sairaanhoito- ja opetusalan henkilökunnasta on pulaa koska palkat ovat alan työmääriin suhteutettuna surkeat.

Ongelma löytyy lopulta toisen asteen koulutuksen alusta. Lukioiden ja ammattikoulujen väliin on kaivettu syvä juopa joka erottaa "lahjakkaat" ja "lahjattomat" toisistaan. Ammattikoulua on totuttu pitämään kouluna jonne joutuvat muutamaa kutsumuksensa löytänyttä harvaa poikkeusta lukuunottamatta ne joiden keskiarvo ei riittänyt lukioon. Näin ollen lukioon hakee paljon niitäkin, joilla ei ole edellytyksiä ja/tai motivaatiota pärjätä siellä kunnolla mutta jotka menevät sinne silkasta ryhmäpaineesta. Ammattikouluihin taas menee muutamaa poikkeusta lukuuottamatta ihmisiä joiden mielestä koulunkäynti on perseestä. Näin ollen suomalaisten perusalojen ammattiosaajien työmotivaatio on vähän mitä sattuu kun taas akateemisen koulutuksen vaativille työaloille on liikatarjontaa, josta osa ei edes sovi työhön mutta jolla on muodollinen pätevyys.

Media on myös osa ongelmaa. Kosmetologilinjalle on paljon hakijoita sillä elokuvien meikkaajat ja kauneussalonkien pitäjät esitellään nuortenlehdissä hohdokkaina taiteilijoina. Ikävä kyllä suomessa tehdään vähän elokuvia eivätkä ihmiset panosta ulkonäköönsä yhtä paljon kuin annetaan ymmärtää. Lukionsa päättänyt saattaa taas ajatella, että Nokialla riittää varmasti vielä yksi työpaikka minullekin.

Ongelma on siinä että koulutuspaikkoja on tähän asti järjestetty sen mukaan paljonko alalle on hakijoita, ei sen mukaan, paljonko alalla on töitä.