TAKSIKUSIT, KERTOKAA???????

jo mina olen ajanut taksia naapurimaasanne 6v olen ajanut kanni taksia ,invataksia ,mummu taksia ,liikemies taksia ,julkkiss taksia,rikolis taksia jne ,sanon vain etta taksi kusklin ammatti ei ole helppo ,sihen vaaditan paljon etta pysty y kestaaman kaikki jonka saa kokea se vaati paljon psyyketta en voi selitta tarkemmin voin sanoa etta se kuin sina olisit kynttila joka palat hiljaa loppun, etta en voi ymmartaa miten suomalaiset voi olla niiiin katelisia taksi kuskeja kohtaan sanon vain etta menka lakkon kaikki taksi kuskit etta saa nahda suomen kansa mista on kysymys tahan aikaan vuodesta on kaikista pahin aika olla taksi kuski ps ruotsissa jos olet tyoton taksi kuski ei ole pakko otta toita koska kaikki tyon antajat maksaa prosentti palkan ei ole mitaan tunti palkkaa eiko ole hieno homma ruotsissa,,,,,,,

Luonnossa haluaisi maksaa monikin naisihminen, jokunen on maksanutkin ihan hyväksytyillä maksuvälineillä kyydin ja pyytänyt sen jälkeen saatille eli ainakin näin nuoren miehen kohdalla hyvinkin yleistä. Ei, en ole lähtenyt. Poikamiehelle tämä olisi hyvä homma, sillä nämä ehdottelijat ovat kaikki olleet sellaisia n. 20-30v. hyvinkin nättejä nuoria naisia. Jotenkin noloa niille on antaa pakit.

Oksentelijoita on, mutta onneksi harvoin, näin pikkujouluaikaan toki aina pari mahtuu. Ihmellisintä on miten nämä eivät ymmärrä pyytää kuljettajaa pysähtymään, eihän se oksennus kuitenkaan niin yllättäen tule. Oman tarkkaavaisuuden ansiosta useimmat oksennukset ovat tulleet auton ulkopuolelle. Yksi kaveri puklasi kaikessa hiljaisuudessa syliinsä ja takapenkillekin muutamia roiskeita. Ei edes maksuvaiheessa mitään maininnut ja luuli varmaan selviävänsä tilanteesta. En olisikaan huomannut ellen olisi haistanut ja kylmän rauhallisesti veloitin miehen kortilta 20 euron kyydistä yhteensä 50 euroa, joka sekin oli aivan liian vähän. Asiakkaalle en maininnut mitään, mutta kuittiin kirjoitin: kyytimaksu oksentaminen autoon. Ei ainakaan kaveri mitään valittanut myöhemmin. Vituttaa silti, sillä todellinen ansionmenetys oli suurempi ja penkin peseminen vei sekin aikaa ja rahaa. Tällaiset siat saavat vittumaiselle mielelle pitkäksi aikaa.

Väkivaltaisia tai väkivallalla uhkaavia asiakkaita on onneksi hyvin vähän. Ainoastaan kerran olen saanut nokialaisesta, tosin kännykästä, päähän. Mustalaispaska latasi täysin yllättäen, kun uskoin mieluummin rahakkaampaa mannea. Sekin tilanne selvisi ilman poliisia hieman fiksumman heimoveljen avustuksella. Tämän jälkeen ei mustalaisilla ole ollut autooni asiaa, nämä sankarit ovat nimittäin aina hankalia asiakkaita, tämä oli vaan se vakavin esimerkki.

Varsinaisia pommikyytejä on ollut aika vähän. Joskus asiakkaalta ei määränpäässä ole löytynyt ihan koko summaa, mutta nämäkin olen haukkujen säestämänä ajanut pihalle ja kärsinyt tappion nahoissani. Mittariin tietysti hukkakyytinä koko ajo. Monilla kuljettajilla on tapana kyyditä nämä rahattomat takaisin lähtöpisteeseen, mutta itse en heitteillejättösyytteiden pelossa niin viitsi tehdä. Parempi antaa paskan mennä kotiin nukkumaan. Yksi ämmä teki oikein kunnon oharit, sanoi hakevansa sisältä rahaa ja livahti kellarin kautta toiseen rappuun. Naapuri sitten tuli minulle pihalla odottavalle kuljettajalle juttelemmaan ja kertoi miten minua on juuri huijattu. Ei ollut kuulemma ensimmäinen kerta, samainen huora tilaili myös pizzaa yms. kotiinsa jättäen aina kaiken maksamatta samanlaisin tempuin. Tein eukosta rikosilmoituksen ja sitä jättäessä poliisi kertoi "off the record" miten tämä kyseinen luuseri on heidän vakioasiakkaitaan ja ilmoitusta jättäessäkin oli kopissa.

Löytötavarat ovat useimmiten hyvin tylsiä; tupakka-askeja, puutereita yms. vähäarvoista tavaraa, joita ei edes löytötavaratoimistoon viitsi viedä. Toki säännöllisesti jää myös kännyköitä, avaimia, sormuksia yms. joka ilman muuta tulee vietyä poliisille. Lääkeitäkin on joskus löytynyt, astmapiipusta aina ekstaasitablettiin. Enhän minä sitä tunnistanut, mutta sisko jonka ex-poikaystävä on narkkari, valisti minua.

Muista kokemuksista olisi kirjaksi asti, vaikka vielä kukaan ei ole syntynyt tai kuollut taksissani. Ehkä senkin aika vielä joskus koittaa.

Oma taksin ajoni päättyi siihen kun asiakas päätti olla erimieltä reitin suunnasta ja tarrasi rattiin seurauksella että auto lunastukseen ja asiakkaalle törkeä liikenteen vaarantaminen ja törkeä rattijuopumus.

Takseja on edelleen kaksi mutta kertaakaan en ole tapauksen jälkeen itse ollut ajossa.





Muita kokemuksia mm videokasetilla heitto ja tuulilasi hajosi, asikas saatiin kiinni videon vuokraajan perusteella.

Ehdottelua yleensä 40 ikäisiltä petolinnun persettä muistuttavilta umpihumalaisilta naisilta, myös muutamalta mieheltä.

oksentelua ei onneksi ole kohdalle sattunut mutta olen ilmoittanutkin aina että se on sitten 300 euroa kyydin hinta. Meneehän siinä koko vuoro vituiksi kun lähdet autoa siivoamaan.


yms yms...

valitustahan aina riittää hinnoista varsinkin ja jonoista mutta näitä nyt ei voi tietää jollei ole alalla.

Kaikenkaikkiaan on kilometrejä ammattiajoineen ja yksityisajoineen kertynyt niin paljon, että pari miljoonaa on jo poikki. Ja suurin osa matkoista ihan vaan pääkaupunkiseudulla, niskakeikat ovat harvinaisia (niska=pitkä matka).

Kun aloitin nuorena ja nättina tyttösenä, olin vielä suht harvinainen ilmestys tällä alalla. Joitakin keski-ikäisiä autoilijoiden vaimoja lähinnä oli tuolloin ajossa, nuoria naisia harvemmin!

Useimmiten ilkeimpiä olivat keski-ikäiset humalaiset naiset. Tuohon aikaan ajettiin vielä asiakkaan luo mittari päällä ja hinta määräytyi asiakasta lähinnä olevan tolpan mukaan. Niinpä niissäkin tilanteissa kun jurrinen nainen käveli itse asemalle ja istui takapenkille, tiesi että jossain vaiheessa se puuttuu hintaan vaikka hinta tolpalta lähtiessä tuollaisessa tapauksessa oli vain lähtötaksan verran!
Well, kyllähän se meikäläinen ymmärtää naisen katkeruuden jos on ykkösiinsä pukeutunut ja lähtenyt kapakkaan aikomuksenaan löytää se prinssi itselleen. Mutta jos ei löytynyt, oli syytä saada edes se taksikuski miespuolisena kyyditsemään. Auta armias kun ne huomas että kuskina olikin nuori nainen...

"Mistä helvetistä sä oot kiertänyt ku sul on noin paljo mittarissa? Mä en maksa! Sä et osaa ees ajaa tätä autoo! Ja vittu mä oon sentään ajanut autolla ku sä olit vielä eskarissa joten kyl mä tiiän!"

Kun itsekin oli tuore kuski, ei aina handlannut tuo asiakaspalvelu ihan kohdalleen ja poltin päreeni useammin kuin kerran tuollaisille. Sen arvaat että riitahan siellä autossa tuli kun meikäläinen karjaisi takaisin:"Minä olen taatusti peruuttanutkin enemmän kuin sinä ajanut eteenpäin!"

Hulluin riitakumppanini alkoi Ogelissa liikennevaloissa poliisiauton nähtyään kammeta itseään ulos autosta. Juoksi horjuen poliisiauton luo ja huusi poliiseille:"Auttakaa! Toi hullu kuski aikoo raiskata mut!"
Poliisit tietysti ihan äimänä, että mitä ihmettä tässä tapahtuu. No, minä kertomaan että arvon rouva alkoi tapella hinnasta jo tossa tolpalla ja nyt se vissiin sekos kokonaan kun ei muistanutkaan enää minunkin olevan nainen!

Kävi ilmi, että naisella ei ollut pennin hyrrää käsilaukussaan ja sekosi tosiaan sukupuolessani, känni oli sen verran vahva. Rahaa siltä ei saanut koskaan, edes velkakirjalla jonka poliisit pisti sen kanssani tekemään.

Ja nyt tulee oikea täydenkuun juttu:

Eräänä erittäin kylmänä helmikuisena yönä sain Olarin tolpalta kyytiini hopeahapsisen herrasmiehen, jota olivat saattamassa ilmeisestikin lähiomaiset. Ollut lastensa luona illallisella, arvelin. Ja oikeaan osuinkin, kävi ilmi. Ajettiin Soukkaan, paljon ei puheltu. Ukko myhäili ja hyräili vieressäni, oli tyytyväinen oloonsa. Maksun hetkellä kun annoin hänelle vaihtorahoja, kätemme koskettivat hetkeksi toisiaan. Ukko nappasi yllättäin lujasti kiinni kädestäni ja katsoin hämmästyen häntä, sillä ukko puristi silmät kiinni ja oli omituisen näköinen. Ei siinä varmaan mennyt kuin parisen sekuntia vaikka pitkältä se aika silloin tuntui kun en tiennyt mitä tuleman pitää.

Hän avasi silmänsä ja katsoi minua pohjattoman surullisesti. Hän piti yhä kättäni omassaan ja sanoi:"Suo anteeksi, mutta kun kätemme koskettivat sain näkyni. Olen, nimittäin, vähän sellainen ukko jota jotkut pitävät huuhaana kun minulle tulee silloin tällöin sellaisia etiäisiä. Nyt tuli sinusta hyvin vahva näky että makaisit jossain soramontun pohjalla surmattuna raa´asti ja auto seisoo metsätiellä mutta sanon heti, että tämän EI tarvitse tapahtua! Nämä ovat sellaisia varoituksia, nämä minun etiäiseni. Ne vain kertovat mitä voisi tapahtua mutta jos ihminen osaa varoa, ne eivät toteudu sillä hyvä voittaa aina pahan!"

Minä olin totaalisen mykkänä ja ukko jatkoi:" Kun sinä seuraavan kerran saat pitkän kyydin, ole erittäin varovainen. Tarkkaile sitä asiakastasi ja luota vaistoosi. Haastattele sitä asiakasta oikein tarkoin, niin tiedät mitä teet."

Ukko päästi käteni irti ja kysyi olinko kauhean peloissani? Haluaisinko kysyä jotain?
Minähän olin kovin coolia tyttöä ja tokaisin vain, että juu muistanhan minä varoa ja, etten minä vähästä säiky.
Sitten mies poistui autosta ja minä peruuttelin pihasta pois.

Yksin jäätyäni alkoikin sitten hirvittämään. Laitoin keskuslukon päälle, sammutin kattovalon ja ajoin jopa käsipystyasiakkaan ohi! En uskaltanut ottaa kyytiä! Pieleen meni minulta se yö. Kotiin piti lähteä.

Muutaman viikon sisällä koko kyyti oli jo unohtunut. Ja sitten tapahtui tämä:

Kerran eräänä kesäisenä maanantaiaamuna sain flytsiltä ylätasanteelta kyytiin ihan taviksen näköisen äijän. Sano haluavansa Kuopioon. Näytti siltä että heppu olisi bailannut viikonloppunsa rankasti ja ettei ne jostain syystä ole ottaneet sitä koneeseen. Vilkaisin äkkiä ympärilleni ettei vain vantaalaiskolleegat nää, että minä veivaan heiltä pokan ja pyysin äijän kyytiin. Tarkistin onko maksuvälineitä ja äijä näytti uudehkoa kuvallista pankkikorttia. OK, eikun menoks! Hieno keikka heti aikaisin aamulla ja hiljaisena suvena vielä! YESSSSSS.... Tiesin että fyrkkaa tulisi taatusti 1700 mk tienoilla....

Mutta... Äijäpä alkoikin olla melkoisen levoton jo Lahdentiellä. Neuvoin sitä nukkumaan ja se menikin pitkäkseen Meban takapenkillä. Ei malttanut maata kuitenkaaan.
Pyysi saada röökata ja suostuin - olihan meillä pitkä matka edessä. Se veteli pari hatsia ja yritti sitten stumpata etuistuimen selkänojaan! Silloin havahduin tarkemmin seuraamaan äijän touhuja ja kasvoja. Pahuksen levoton! Ja nieleskeli koko ajan... Äijä pyöri ympyrää takapenkillä! Iso äijä vielä, yli 190cm...

Oltiin ajettu kuitenkin melko matka, Mäntyharju olisi seuraava vähän isompi paikka edessäpäin.
Äijä alkoi olla vihaisen oloinen, semmoinen jotenkin ärtynyt. Ja siinä samassa se saakelin ennustus pamahti mieleen!! Voi herranjee että niskaa ja selkäpiitä kylmäsi! Kertakaikkiaan hirveä fiilis!

Käännyin istumaan sillai vinoittain, selkä oveeni päin enemmän kuin selkänojaan, oikea käsivarsi suorana siten että olkavarsi suojasi kaulaani. Katse oli kuin Väyrysellä, toinen silmä harotti tuulilasiin ja toinen takapenkille. Ja sitten tuli se jäätävä varmuus, että kyllähän mä tästä selviän, niinhän se ukko silloin helmikuisena yönä sanoi.

"Mitäs jos poikettais seuraavalle huoltsikalle kaffelle tai limulle, mä tarjoan. Aattelin että sullakin on varmaan jo jano kun täällä autossa alkaa olla jo vähä kuuma näin kesäaikaan ku mullakaan ei tota ilmastointii ole." Samalla ajattelin kauhuissani että kaipa sieltä tulee vastaan joku kuppila sillä uhkaavasti oli vaaan metsäkorpee ympärillä ja ehkä jossain se soramonttukin, hyi saatana...

Puhua pälätin koko ajan ihan herkeämättä sillä aloin jututtamaan tosissani sitä äijää kuten vanhus oli neuvonut. Ja sitten se ilmaantui: SHELL. Jee, paratiisini! En muista enää tarkemmin paikan nimeä, oisko ollu Virtasalmea? Mutta oikealla puolella se kuitenkin sijaitsi ja sinnehän minä kurvasin.

Sain äijän autosta ulos ihan vaan sanomalla että nyt mennään limulle. Äijä meni ensitöikseen vessaan ja minä nopeasti kassalle sanomaan, että soittaisi paikalle poliisit sillä mulla taitaa olla totaaalinen sekopää kyydissä. Ja varoitin vielä, että toivottavasti se ei nyt riko tuolla vessassa mitään... Se sai kassaneidin sitten soittamaan poliisille.

Äijä tuli vessasta ja ostin sille limun. Se vaan mulkoili minua ärtyneenä, ei kiittänyt. Eikä kyllä oikein juonutkaan, hädin tuskin maistoi. Sitten se ampaisi ulos hirveellä kiireellä. Ja meikäläiseen iski kauhu: mittarissa oli yli 900 mk ja poka p..kele karkaa! Milläs tollasen jullikan isännälle selittää?! Eikun perään katsomaan mihin se äijä häipyy.

Se juoksi kahdeksikkoa mittarikentällä, siistiä säännöllistä kahdeksikkoa. Kassaneitikin tuli ulos katsomaan, samoin huoltamon puolelta nuori miesmyyjä. Huomattuaan yleisönsä äijä ampaisi metsään, jossa oli semmoinen mottipino. Sen taakse se meni.

Tuli poliisiauto. Nuori konstaapeli yksin farmari-Volvolla. Kerroin epäilyni äijän terveydentilasta mutta en tietenkään puhunut ennustuksesta mitään! Minähän se olisin hullun kirjoihin päässyt...

Poliisi meni lähemmäs mottipinoa ja vinkkasi äijälle sormellaan. Äijä tuli lauhkeana kuin lammas! Vain minua mulkoili vihaisesti.
Meni kiltisti Volvoon, antoi lompakkonsa poliisin tutkittavaksi. Löytyi lääkepakkaus, kaikki pillerit loppuun syötyinä.
"Se on tainnut ottaa yliannostuksen", arveli konstu ja otti yhteyttä keskukseen radiolla.
Antoi sinne äijän tiedot ja jäimme odottelemaan mitä tuleman pitää.

Radio räsähti ja ääni sanoi:"Joo, kuule, se on Siilinjärven mielisairaalasta lähteny viime viikolla omalle lomalle, niinku karkureissulle ja sil on haku päällä. Soitin sinne Siilinjärvelle ja siellä ylilääkäri sanoi, että se luokitellaan kyllä vaaralliseksi ilman lääkitystä. Sano sille taksimiehelle että jos se vaan uskaltaa niin se vois ajaa sen äijän Mäntyharjun terveyskeskukseen niin ne antaa sille piikin siellä ja vie sen sitten ambulanssilla Siilinjärvelle. Tää ylilääkäri lupas soittaa sinne reseptin valmiiks."
"No, tää taksikuski on kyllä nuori nainen ja se puistelee tossa päätään ettei hän ainakaa sitä mihkää vie enkä kyllä suosittelekaan. Vien sen itse, paan käsiraudoilla kii tonne taakse. Mites kun tällä kuskilla olis saatavia melkein tonni? Onks sulla se ylilääkäri vielä linjalla, tietäiskö se onko omaisia jotka maksaa?"

Neuvottelivat hetken miten minun saatavieni kanssa toimitaan. Annoin isännän yhteystiedot ja sain poliisilta ylilääkärin yhteystiedot, että isäntä voi itse soittaa sille tarvittaessa. Ja sitten se konstu lähti viemään kyyditettäväänsä ja minä jäin huokailemaan auringonpaahteeseen.

Paluumatkalla sitten tapahtuma alkoi purkautua jännityksineen, tippakin taisi olla linssissä ja sekö se sitten esti minua näkemästä nopeusrajoitusmerkkejä Mäntsälän suoralla ja niinpä ajoin melkoista ylinopeutta tutkaan. 154 ne mittasivat... Ja sakkoa tuli vähän yli 900 mk. Maagiseksi muodostunut luku tuona päivänä...

Ajoin suoraan isännän luo ja kerroin tapauksesta. Sepä nauroi hersyvästi, oli kuulemma parasta mitä hän oli kuullut pitkään aikaan. Ja että hänen vanhalla Meballaan vielä pääsi noinkin lujaa vaikka kilometrejä oli autolle kertynyt jo vähän yli puoli miljoonaa...hehheh....

Että tämmöistä.

Kahvikutsuja sai myös nuorempana jatkuvasti. Nyt kun joskus jonkun komistuksen kyytiinsä saa, niin ei ne enää pyydä. Vaikka mulla olisi kyllä aikaakin joskus ;D

- Irkku -

Kaikki rengit , haluaisitteko ajaa omaan piikkiin vai vain köyhällä palkalla isännälle rahaa

Näen neljän aikaan aamuyöstä, kun ukot remuavat baarista mittarin kyytiin;..Vaikka kuinka synkkä ilme olisi kasvoilla ravintolasta poistuttaessa, vaikka jalat eivät enää pitäisikään,vaikka puhelin olisi hävinnyt, vaikka kaljat olisivat kaatuneet päälle,vaikka portsari huomauttanut käytöksestä, vaikka naiset eivät olisi pitäneet minään,vaikka palkka olisi juotu, niin kasvoille leviää usein onnellinen hymy, kun huomataan että kuski onkin nainen!
"Jee, viimeinen oljenkorsi käyttämättä, NAINEN! Kun ei kerran baarissa flaksi käynyt, niin viimeistään ainakin täällä!Tottakai tältä kuskilta voi vongata vaikka vähän p....a! Uskomatonta, tämä on jokin kohtalo;nainen kuskina ja 20 kilometrin matka!Nyt otan kyllä kaiken charmin ja romantiikan käyttöön, ja nyt kuuden promillen kännissähän se onnistuu loistavan hyvin! Sitäpaitsi, komeahan minä olen, vaikka juuri äsken oksentamistani makkaraperunoista osa on rinnuksilla ja osa jopa suupielessä.Astunpa tästä kyytiin, ohops kun on liukasta! No kunhan pääsen täältä taksin alta, sanon jotain älykästä. Kysyn vaikka, että onko ollu ajua? Se onkin hieno avaus! Ooh,Se hymyili!Ja tervehti! Selvä merkki, meitsille tärähti nimittäin seksiä, on tuo muija sen verran kuumana tossa ratin takana. Eikä se varmaan tänään oo kuullu vielä yhtään ehdotusta, eikä varsinkaan kuskannu näin upeeta kaveria kun minä! Pitäskohän heti laittaa käsi polvelle, niin tajuaa heti, mistä tässä on kyse? Ai piru, sepä räppäs sormille...Joo, selvästi vaikeesti tavoteltava..Sanonpa sille että oletpa tyttö kuuma kissa...mutta mitenkäs nämä sanat jotenkin nyt eivät tule suusta sujuvasti, ikäänkuin puuroutuvat?Mitä minä sanoin;oospa tytö kuusa kissu...No, taidan olla hiljaa ja kerätä hieman voimia ja miettiä vuorosanoja...kohta sanon jotain kiihottavaa.Pirulainen kun kävi väsyttämään..Lopetan tuijottamisen ja uuvahdan hetkeksi...Ai mitä, mitennii ollaan perillä ja olet minua herätellyt kohta vartin?!Ai mitennii soitat kohta poliisin!?No, yritän vielä:Anna pill...Ohops, ja taas nurin. Ehkä nyt lähden omaan kotiini oman vaimon viereen. Tuossa lumpulle rahat, pidä loput, narttu. Ootpa kyllä pihtari ja v........mainen akka! Onneks sanoin noin, säilyi tämä kovan sonnin maine..."
Ja näin taas yksi väsynyt matkamies on päässyt väsyneenä, mutta onnellisena kodin lämpöön! Ja renkityttö on onnelinen 20 sentin tipistä...

kännisen naisasiakkaan kätensä sujauttamiseen polvellenne/haaroihinne ajon aikana.Häiritseekö vai tuntuuko hyvältä,kiellättekö tekemästä moista.Kuulostaa olevan aika yleistä,mikäli juttuihin on uskomista... Teette kuitenkin vaativaa asiakastyötä ja itse vaikutatte minkä kuvan työstänne annatte.En ollut kovin kiinnostunut/innostunut kun taannoin tapaamani mieshenkilö osottautui taksikuskiksi,on valitettavasti tietty käsitys siitä ammatista,ja vain kuulopuheiden perusteella.