Miksi lapsena vanhemmaksi?

itse tein sen takia 1 lapseni 15-vuotiaana että pääsen kotoa muuttamaan äkkiä pois...sitten sainkin oman asunnon..

18v.lapsilisää, se loppuu jo 16v. Miksikö ? Olimme nuoria ja rakastuneita seurustelleet jo 2v. Suunnittelimme raskauden huolella ja toiveemme toteutui. Saimme ihanan tyttö vauvan. Opimme aikaisemmin huolehtimaan ja ottamaan vastuuta niin itsestämme ja toisistamme, kuin muut ikätoverimme. Saimme myös sen asunnon ja vanhempamme olivat tukenamme, kun sitä tarvitsimme. Sukulaisia kuuntelimme ja heiltä hyviä vauvanhoito ohjeita saimme, suur kiitos heille. Vastuun ottaminen omasta perheestään oli tärkeää ja näin opimme aikaisin omien vanhempiemme huolen omista lapsistaan. Nyt ylpeänä tuleva mummona aion tukea ja rohkaista 20v. tytärtäni vauvan hoidossa, jotta he pärjäisivät yhtä hyvin kuin me silloin nuorina. Päivääkään en ole katunut ihanasta lapsestani ja siitä kuinka nuorena hänet sain.

Sma kysymys toiste päin, miksi niin monet haluavat lapsia vasta päälle 40 vuoden iässä?? Toinen jalka haudassa, kun lapsi on koulussa...

Minä en saanut lapsilisää...

haluan äidiksi jo nyt. Olen 17v. asunut omassa kodissa jo yli vuoden ja tiedän että ollaan miehen kanssa valmiita. Mutta käyn koulun ensin, ihan järkevyyden vuoksi. Jotkut ei ole valmiita edes 30v. ja tiedän itse olevani. Haluan useamman lapsen, ja haluan nähdä heidät myös aikuisena. Niin ja lapsi lisä loppuu kun täyttää 17v. Tällä tavalla meillä..

itse sain esikoiseni kun oli 17. tyttäreni ei ollut suunniteltu vaan onnellinen vahinko. ehkäisy kyllä käytettiin mutta ei nekään aina toimi toivotulla tavalla. aluksi kyllä askarrutti kamalasti saada lapsi niin nuorena, mutta asiaa onneksi lohdutti se että mieheni on minua 10v vanhempi ja elämä oli kohdallaan. olimme seurustelleet kaksi vuotta,silloin asuin viellä yksin mutta kun raskaudesta saatiin tietää laitettiin yhetinen asunto hakuun. asiat sovittiin niin että minä olen lapsen kanssa kotona ja mies elättää sitten meidän. asiat menivät niin hyvin että meillä syntyi tänä vuonna pikkuinen poika. enkä usko että tänä vuonna olen sen vanhempi kuin viime vuonna tietty luvut kasvaa mutta henkinen ikä on kyllä aikalailla samaa tasoa, sopivasti lapsellinen. ei siinä ole eroa saako lapsensa 17 vuotiaana vai vuotta myöhemmin. henkinen ikä on se jonka tarvitsee olla kohdallaan ennen kuin alkaa lapsia hankkimaan. muutenkin elämän arvojen täytyy olla kohdallaan!

Itse sain tietää raskaudestani viime keväänä. Nyt tammikuussa pitäisi syntyä toivottu lapsi. En ole mielestäni enää lapsi, koska otan itsestäni vastuun ja muista. Olen melkeimpä aina muiden halut menojeni edelle, eikä ole harmittanut koska olen saanut muille hyvän mielen.

Meinaatko tässä asiassa, kun itse olit(taikka olet) alle 18-vuotias, olit lapsi? Ihmiset tosissaan kehittyvät eri aikaan. Et voi suoraan sanottuna sanoa, että juuri sen ja sen ikäinen on juuri sellainen. Se on yleistämistää.
Entä jos itse olisit nainen, sisälläsi kasvaisi pieni ihmisenalku, pystyisitko ottamaan tätä pois itsestäsi? Abortti kalvaisi sinua loppuelämän ja mietit, minkälainen lapsestasi olisi tullut.

Mieheni entinen tyttöystävä oli kolmisen vuotta sitten raskaana ja teki abortin. Hän ei enää halunnut kokea sitä uudelleen, joten sen takia me päätimme pitää lapsen.

Isäkin on osa syyllinen, ei vain äiti. Muistatko sitä? Tuomitset hyvin karkeasti sen, että äiti on vain syyllinen lapseksi. Tai ainaskin sen käsityksen tekstistäsi saa.

Toivottavasti löytäisit ihmisen joka on käynyt näitä asioita läpi ja puhuisit hänen kanssaan, että ehkä se ei olekaan niin kauheaa saada lasta nuorena. Kaikki nuoret eivät ole bilehileitä, jotka sysäävät lapsensa hoitoon.

Äitikin, oli minkä ikäinen tahansa, tarvitsee ns. vapaa-aikaa itselleen. Luin jostain kertomuksen, en nyt muista mistä, että eräs äiti ei ollut pitänyt kolmeen vuoteen vapaa-aikaa itselleen ja oli hyvin väsynyt tähän touhuun. Ja jos kerran kuukaudessa saa lapsen hyvälle hoitajalle, en näe syytä miksei voisi mennä esim. leffaan tai parille drinksulle, kunhan se lapsi on vain hyvässä hoidossa.