Olenko kuoren sisässä ku en voi lähteä yhen yön reissuille ja niitä ois joka viikonloppu tarjolla??
Olen viimeiset 5 vuoden ajan ollut kerran vuoteen miehen kaa... Vasta sitten ku oon tuntenut toisen kk ajan tai ainakin nähnyt useasti ja vaihtanut ajatuksia..
Miksi tunnen seksin jälkeen syylisyyttä??
Mitä miehet ajattelee jos nainen kehuu miestä seksin jälkeen ???
Pilaako seksi ystävyys jutun???
Kiitos vastauksistanne..
Olen viimeiset 5 vuoden ajan ollut kerran vuoteen miehen kaa... Vasta sitten ku oon tuntenut toisen kk ajan tai ainakin nähnyt useasti ja vaihtanut ajatuksia..
Miksi tunnen seksin jälkeen syylisyyttä??
Mitä miehet ajattelee jos nainen kehuu miestä seksin jälkeen ???
Pilaako seksi ystävyys jutun???
Kiitos vastauksistanne..
Vastaukset 8
Vanhimmat
pann het vaan,mitä varte sitä pimppi tarttis säästs se on tarkotettu käyttöön
niin hautaan se kumminki päätyy
Ei se olekkaan tarkoitus lähteä mukaan jos ei siltä tunnu.
Tosin jos kovin kauvan menee, niin sitä ei enää uskallakkaan lähteä mukaan.
Minulle kumminkin kävi vähän samalla lailla, tunsimme molemmat hirveetä vetoa toisiamme kohtaan.
Ainut vain mikä oli meillä esteenä olimme molemmat naimisissa ja päätimme, ettei sänkyyn mennä ennemmin kun ollaan vapaita.
Lopputulos on kumminkin ettei tässä sitä tilannetta tullakkaan.
Ainut on vain kun molemmat myöntää ettei koskaan ole tuntenut semmoista tunnetta, missä toisaan sitä haluaa rakastella keskenään, tosin kun vain tuntee syyllisyytä siitä jos sen tekisin.
Vertailuna voi kai pitää, etten tunne sitä aviovaimoni kanssa, vaikka rakastelumme tuottaa molemmille orgasmin.
Tosin en nyt tiedä onko tämä vastaus sinulle, mutta miksi minä tunnen syyllisyyttä siitä että haluan vielä sen hetken jota en ole kokenutkaan.
kovinkaan syylliseksi, se on luonto joka tuollaista tekee. Minä ihastuin vuosi sitten erääseen sievään rouvaan, ja heti huomasimme, että tunne on molemminpuolinen. Olemme käyneet tansseissa ja millon missäkin yhdessä kun olemme molemmat sattuneet pääsemään, ja olemme tunteemme tunnustaneet toisillemme. Pitkiä suudelmia ja halauksia on harrastettu, mutta emme ole kertaakaan rakastelleet. Puolisoiltamme olemme onnistuneet pitämään asian salassa, eikä meillä ole tarkoituskaan rikkoa perheitämme. Käy vaan aikalailla raskaaksi tämä tällainen josta tietää että se ei johda mihinkään, mutta minkäs asialle voi. Molempien perhe-elämään se on kyllä iloa ja muuta vireyttä tuottanut. En kyllä muistanut kuinka raskasta on olla rakastunut, haittaa jopa työn tekoa.
Pystyisikö kukaan neuvomaan mitä tälle asialle pitäisi tehdä, miten tämän saisi loppumaan?
Tapaamme kuitenkin päivittäin työasioiden takia.
Tää on taas niitä ikuisuus kysymyksiä, johon meidät on opetettu ns. siveellisessä yhteiskunnassa. Onkohan meidät luotu todellakin nauttimaan sukupuolisesta kanssakäymisestä, jota seksiksi kutsutaan vai parisuhteessa ja kuulemma siinäkin vain avioliitossa. Ja PASKAT, eikö muka vapaat yksinäiset ihmiset saa nauttia seksistä, jos se kerran on yksi ihmisen voimakkaimmista vieteistä. Saahan yksinäiset syödäkkin yksin. Ja asiaan mitä pahaa on yhdenillan suhteesssa silloin kun siinä ollaan vapaasta tahdosta ja täysissä järjissä (lue selvin päin ei hyväksikäyttöä). En minä ainakaan pode minkäänlaista omantunnon tuskaa jos nainen suostuu tai jopa tahtoo rakastella ja aamulla erotaan, se voi johtaa vaikka siihen siveelliseen parisuhteeseen. Itse olen ollut eron jälkeen yli vuoden juuri kuin kysyjä, mutta sitten ajattelin homman uusiksi ja elän nyt täysillä. Anna "maija" palaa ja elä.
MOI.
kyllähät olet pilluasi säästellyt eihän sitä ensimmäiselle tarvitse antaa, kyllähän kaveruus hieman kärsii jos se sisältää seksiä mutta jos sen pystyy pitämään muilta salassa ja kannattaa pitää salassa kyllä sen kanssa pystyy elämääm
Mä en ole ollut naisen kanssa 7 vuoteen vaikka tarjontaa olis.Olen ihan puissa.Pitääkö tässä lähteä huoriin.Ei oikein innostais.Tuskin edes seisois.Jotain apua pitäis saada joltain ymmättävältä
Kiitos..Itse tunnun olevani tosi hellyyden kipeä..En osaa vapautua..Kiitos tosiukkolle MIKSI.!! Pitäne halauksia haalia ja elämää ajatella uudelta pöydältä onhan kohta puolet elettyä elämää takana...Oletko sinut itsesi kanssa? Ois kiva vaihtaa ajatuksia...mut miten??