Onko kellään tietoa ja käyttökokemusta poistoilmalämpöpumpuista? Onko niistä oikeasti hyötyä..?
Poistoilmalämpöpunppu
takanpolttaja
293347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
mutta hankita hinnalta kallis. Halvemmalla pääsee kun ostaa pyörivällä tai vastavirtakennolla varustetun lto-koneen. Pystyy ottamaan talteen enemmän energiaa suomen oloissa ja energian ottotehokin on pienempi kuin pilpillä.
teho ja hyötysuhde kun on energialaskelmien mukaan parempaa ja edullisempaa kuin esim. suorasähkö ja tehokas LTO, tai lämmöntuottö Öljyllä ja tehokas LTO. Pilphän hyödyntää kaiken sisällä tuotetun lämmön.
ennen kuin saat myynti luvan ko laitteelle.
Syystä tai toisesta tällä palstalla aina esitetään PILP:n poistoilma olevan +4. Tämä ei pidä paikkaansa. Välillä se nousee jopa +9 asteeseen. :)
Pyöriväkennosen hyötysuhde on 97% ajasta PILP:ä huonompi etelä suomen olosuhteissa.
Pyöriväkennoinen on hyötysuhteeltaan parempi jos ulkoilma on kylmempää kuin -5. Ja tämäkin vain sillä oletuksella, että roottoria ei hidasteta huurtumisen esämiseksi.
Käytännössä eroja on vain 10 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä.
-5 astetta tai sitä kylmempiä kokonaisia vuorokausia oli etelässä viimetalvena 12. Sen lisäksi oli kahdeksan yötä, jolloin lämpötila oli tuota alempi.
Tuossa alapuolella on taas kohta koko liuta kirjoituksia, joissa vägätään näitä tosiseikkoja vastaan.
En viitsi toistaa itseäni, mutta pilppi on huonompi kaikissa lämpötiloissa, jotka ovat alle 9 astetta. Eli käytännössä koko lämmityskauden.
tiedoksi. Pyöriväkennoisessa ei ole tarvetta hidastaa roottorin pyörimistä. En ole kuullut, että se olisi edes mahdollista missään koneessa?
toistaa, mistä tuo 9 tulee?
Ettei nyt vaan olis se kompuran max. ottoteho sotkeutunut sun laskimessa. Sehän tulee lämpönä taloon ilma mukana tai sitten siirretään veteen tilanteesta riippuen.
Tänään aamulla meirän Nilani puhalsi ulos 2 astetista ilmaa kun ulkona oli 7 astetta ja sisällä 22.
Automatiikka hidastaa kennon nopeutta pyörivissä jos se uhkaa huurtua, ainakin mainoksessa lupaava niin. Sen toisen pyöriväkennoisen kohdalla sanovat hidastavansa tuloilmapuhallinta.
et ymmärrä nähtävästi yhtään mistä on kyse, jatka lattioiden lakaisemista ja jätä päällikön kone rauhaan.
Aika harvoin menee pyöriväkennoinen sulatukselle. Erään valmistajan halvemmissa malleissa(ilman ac:ta) ei ole mitään automatiikoita ja on silti roottori pysynyt ihmisillä sulana. Joitakin kertomuksia jäätymisestän on kuulunut mutta sellaisia olosuhteita on ehkäpä muutama tunti vuodessa.
lasken ilman tuota automaattista pyörimisnopeuden ohjausta?
Meinaan, jotta ilman automatiikkaa se toki pyörii, mutta palautus porsentti alkaa lähestyä loton vastaavaa.
-Keskiviikko
Raisiolainen omakotitalo
104 m²
- 3makuuhuonetta
- Keittiö
- Olohuone
- Kodinhoitohuone
- Sauna/pesuhuone
- Vessa
Lämmityksen ja ilmanvaihdon hoitaa NIBE:n Fighter 410P
Mies on viitsinyt seurailla sähkönkulutusta koko vuoden ja tässä tulokset miten kyseinen laite toimii ympäri vuoden. Voi oispa meillä kesä ainainen...
http://mikkolohi.tripod.com/ihala/id13.html
Tuon mukaan 250m2 talo kuluttaisi jotain 30000 kwh. Halpaa on kuin saippua, eikä Raisiossa ole edes kunnon talvea.
Onnea vaan PILP:n hankkineille, muahahhahahhaha!
Niin PILP toimii kymmeneen asteeseen asti kuten toivoa saattaisi, mutta tämän jälkeen talo muuttuu suorasähkölämmitteiseksi omakotitaloksi.
HUOM! Talossa on takka ja puukiuas....
Laittaa tuloilmaputkeen ilmalämpöpumppu (kanavayksikkö sisäyksikkönä, tai ehkä normaali sisäyksikkö 1m3 kokoisessa ilmanvaihtotilassa)?
Talvella Pilpissä tuloilma lämmitetään suorasähköllä, joten juuri tässä hyöty voisi olla talvikuukausina luokkaa 5-6000kwh.
Lisäksi tulisi tehokas jäähdytys, joka jakautuu tasaisesti taloon.
jus nyt.
Ulkona 1 vesi ylä 66 vesi ala 64 sisä 21 poisto 20
kenno 38. Asennossa talvi. Poisto puhallin 3 tulo 2.
Lattiapiirissä asetettu max lämpö 17 min 15. Tämä asetus lattiapiiriissä on ollut päällä kohta tasan kahdeksan kuukautta = ensiviikolla ja muuta lämmitystä ei ole ollut, eli pelkkä kompura on riittänyt veden lämmityksen 1kW vastus on päällä tarvittaessa.
Talon tilavuus 550m3. Ainoa ongelma oli kun käyttönotossa ei poistoa ei meinannut saada riittävän alas, eli asennettiin sitten säätöpelti, kiinteä sellainen.
Itse en kyseiseen Pelle Peloton touhuun lähtisi, mutta ken haluaa niin eipä sitä ainakaan valmiissa, tarkastetussa, talossa ketään estääkään voi...
Mutta kyllä pyöriväkennoinenkin kesäisin tuuppaa lämmintä ilmaa (ja kosteutta jos se nyt sitten niihin lameleihin tiivistyisi... hieman epäilen) ulos (jos sisällä viileämpää [yö-jäähdytys/ILP]) ihan samalla periaatteella kun se talvella pitää lämmpöä sisällä (ja palauttaa kosteutta). Todella nerokas laite ja vieläpä rakenteeltaan ja toiminnaltaa yksinkertainen!
Mutta jokainen jokainen taplaa tavallaa ja aina oma systeemi on "paras ja edullisin".
Mikäköhän olisi jäteilman lämpötila? -10 vai 4?
Ei minua kiinnosta kun ulkolämpötila ja jäteilman lämpötila. Kun ne on samat, alkoi suorasähkölämmityskausi.
Harmaja: itäkaakko 5, näkyvyys 30
kerro, enkä ole viitsinyt / kerennyt asentamaan kanavamittaria. Viimeksi kun mittasin työntämällä anturin solukumieristeen alle oli poisto ilma +1.5 sisälämpötilan ollessa +22 ja koneelle tulessa 21 ja ulkona oli tuolloin +2. Mutta Nilan ei käytä kompuraa näillä keleillä vielä jatkuvasti, eli se käy vain jos veden lämpö tai sisälämpötila alittavat asetetut arvot.
Mutta tosiaan lämmitys piiri pantiin kylmäksi maaliskuussa ja sen jälkeen se ei ole ollut kertaakaan päällä. Meillä on nääs sähkökaapeli kylppärin lattiassa.
Sisäkosteus on nyt kevään jälkeisessä minimissään, eli 42%.
Softa versio on mulla 1.02.
Taitaa suorasähkölämmityskauden alkamiseen vaikuttaa lämpötilan lisäksi myös paljonko poistettavassa ja taloon otettavassa ilmassa on energiaa. Käsittääkseni kosteammassa ilmassa on enemmän energiaa kuin kuivassa ilmassa. Jos ulkoa tulee 1 asteista ilmaa ja talosta poistuu 1 asteista ilmaa niin energiatilanne pitäisi olla tasapainossa. Meillä talo ( 22 astetta) ja vesi (yläpinta 65 astetta) lämpiää siinä sivussa eli pelkkä lämpötila ei voi selittää energiansaantia. Talvella poistoilma menee pakkasella. Meillä Nilan
Varmaankin tämä väittely jatkuu niin kauan kunnes joku pilpin omistaja tekee parin viikon mittauslokin pilpin poistoilman lämmöstä. Mieluiten vielä niin että poistoilman kosteus mitataan. Sitten voi sanoa tarkasti missä vaiheessa pilp muuttuu sähkölämmittimeksi.
Tuossa käyrässä on sen verran heiluntaa että tarkkaa kulmapistettä ei voi nähdä.
Joka tapauksessa erot vuosihyötysuhteessa pilpin ja pyörivän lton välillä on mitättömiä. edes ero, pilp tai pyörivä lto verrattuna tavalliseen kuutiokoneeseen ei ole hirvittävän suuri.
Hieno homma ;D Ovatpa nuo pilppi-ihmiset ja suunnittelijat tyhmiä, kun eivät ole ymmärtäneet että noinhan se menee. Hyötysuhde on nerokkaasti selvitetty. Ei helvetti sentään ;D
Hyvin pitkälti asia menee kuten KVa esitti. Asiaan vaikuttaa tietysti poistoilman kosteus mutta sen vaikutus ei ole kuitenkaan kovin merkittävä.
Vertauskuva mietittäväksi: Jos myyntimies lupaa 10 niin turha luulo että yli 10 saa. Yleensä menee vielä niin että tuon 10 voi saavuttaa vain ideaaliolosuhteissa (kokeile korvata 10 arvolla 6000-8000kWh)
Älkää tuijottako pelkkää kuvaajaa vaan vieressä olevaa taulukkoa.
Mitatuissa lämpötiloissa 9-16 kulutus pysyy suht samana (about 9-16 kWh/vrk, sisältäen todennäköisesti kaiken sähkönkulutuksen), mutta lämpötilan laskiessa alkaa myös sähkönkulutus nousta lineaarisesti. Eli oikeasti lämmityskausi alkaa aikaisemmin kuin jäte- ja ulkoilman lämpötila on sama. Täytyy aina muistaa, että ~500W kompurallahan (suoraa sähkölämmitystähän tämäkin on)se lämpö otetaan talteen. Kyllä alle kahdensadan litran varaajaa lämmittää kummasti 500W:n vastuksella jos se olisi miltei koko ajan päällä (ja vielä se vastus varalla).
Käyrä kuvaa taulukkoa, joten ne ovat sama asia. Normaali sähkölämmitteisen talon vastaava käyrä olisi suora. Tässä käyrässä on pieni käännöspiste mutta se missä lämpötilassa tuo tapahtuu on melko epäselvää. Pilp-lämmityksellä kuvaajan pitäisi olla kaari tai hieman V-muotoinen. Tässä tapauksessa viiva on kyllä yllättävän suora; aivan kuin suorasähkölämmityksellä. Tämä voi johtua siitä että kylmemmillä ilmoilla on käytetty apulämmityksenä tulisijaa.
muta Nilanissa tuloilma on lähes kokoajan lämpimämpää kuin sisältä otettava ilma, eli se 500W on käytännössä se lämmitys teho, joka on meidän talossa riittänyt kohta kahdeksan kuukautta. Kesällä tietty kompura käy harvakseltaa vain vettä lämmittäessään. Ei se näytä käyvän vielä nyt nolla kelilläkään koko aikaa.
Poistoilma on kuitenkin kompuran käydessä ulkoilmaa kylmempää. En tiedä vielä mikä on minimi mutta nollan tuntumassa ollaan jo pyöritty.
Tuo poistoilman lämpötila nilanissa kiinnostaa. Jos viitsisisit mitata sitä hieman pitemmällä aikajaksolla niin vielä parempi.
Mitä jos laittaisi vettä ja ulkolämpömittarin anturin pieneen pulloon ja pullo poistokanavaan(vaikka ulkoa päin)? tällöin veden lämpötila kertoo kätevästi lämpötilan keskiarvon viimeiseltä tunnilta(riippuen veden määrästä).
Poistoilman lämpötila on ilmeisesti vakio ulkolämpötilasta riippumatta, jos kompuralla riittää lämmitettävää. Onko näin?
pyöriväkennoinen palauttaa kosteuden tuloilman mukana sisään, voi tulla suihkupäivinä aika kosteaa ilmaa sisälle...
Roottori palauttaa käytännössä vain silloin kun lämpötilaerot ovat suurimmillaan eli pakkasella. 0-kelillä palautus on olematonta. Koska pakkaselle ilma on kuivaa ei ilmankosteus nouse korkeaksi.
osan kosteudesta, ei kaikkea.
Tietysti kaikki kosteus ei palaudu. Loogisesti ajatellen poistuva ilma (se kylmä jäte) on miltei saturoitunut (suuhteelinen ilmankosteus miltei 100%) siinä lämpötilassa kun se poistuu kennosta. Tämän takia on erittäin tärkeätä, ettei jäteilmaputki enää paljon kylmene. Kylmässä putkessa voi tapahtua vielä kondensiota ja sitten tulee ongelmia...