Plottereista on viimeaikoina kysytty ja kirjoitettu paljon, lähes jokaiseen keskusteluun liittyy mukaan niitä, joiden mielestä laite on tyystin tarpeeton. Vaikka itse kuulun ikäni puolesta siihen joukkoon, joka mielestä niitä ei tarvittaisi, olen kuitenkin täysin erimieltä asiasta.
Itse aloitin matkaveneilyn -80 luvun alussa, jolloin ei ollut muuta suuntima välinettä kuin kompassi. Veneen kulku nopeus oli 6 solmua ja navigointiin riitti hyvin aikaa, vähän myöhemmin nopeus kasvoi 8 solmuun, aikaa oli silloinkin.
Nyt vaarina liikun 30 solmun matkanopeudella ja kartat ovat toistaiseksi korvien välissä (ja plotterilla ja paperikarttoina) kunnes dementia iskee.
AP-navigaattorit tulivat -80 luvun puolivälissä ja GPS -90 luvun alussa ja plotterit -90 luvun lopussa.
Jos joku vielä aloittaa veneilyn < 10 solmun nopeudella, hänen ei tarvitse välttämättä plotteria hankkia, mutta kun yleisesti liikutaan 20-30 solun matkanopeuksissa on turha kuvitella laskevansa suuntia ja matkoja kartalta saaristossa. 2000 luvulla tekniikka hoitaa sen ja siksi tarvitaan plottereita ja tutkia ja ylipäätään tekniikkaa.
Minusta pelkän GPS:n hankkiminen on edesmenneen tekniikan ostamista veneeseen, hyvä plotteri on turvallisuutta merkittävästi lisäävä hankinta.
Sanottakoon kuitenkin varoitukseksi, plotteri ei kuitenkaan saa olla laite, jonka mukaan ajetaan sumussa laivan alle tai toista venettä päin, hyvät merimiestavat yhdistettynä nykyaikaiseen tekniikkaan ovat edesauttamassa turvalliseen veneilyyn.
Itse aloitin matkaveneilyn -80 luvun alussa, jolloin ei ollut muuta suuntima välinettä kuin kompassi. Veneen kulku nopeus oli 6 solmua ja navigointiin riitti hyvin aikaa, vähän myöhemmin nopeus kasvoi 8 solmuun, aikaa oli silloinkin.
Nyt vaarina liikun 30 solmun matkanopeudella ja kartat ovat toistaiseksi korvien välissä (ja plotterilla ja paperikarttoina) kunnes dementia iskee.
AP-navigaattorit tulivat -80 luvun puolivälissä ja GPS -90 luvun alussa ja plotterit -90 luvun lopussa.
Jos joku vielä aloittaa veneilyn < 10 solmun nopeudella, hänen ei tarvitse välttämättä plotteria hankkia, mutta kun yleisesti liikutaan 20-30 solun matkanopeuksissa on turha kuvitella laskevansa suuntia ja matkoja kartalta saaristossa. 2000 luvulla tekniikka hoitaa sen ja siksi tarvitaan plottereita ja tutkia ja ylipäätään tekniikkaa.
Minusta pelkän GPS:n hankkiminen on edesmenneen tekniikan ostamista veneeseen, hyvä plotteri on turvallisuutta merkittävästi lisäävä hankinta.
Sanottakoon kuitenkin varoitukseksi, plotteri ei kuitenkaan saa olla laite, jonka mukaan ajetaan sumussa laivan alle tai toista venettä päin, hyvät merimiestavat yhdistettynä nykyaikaiseen tekniikkaan ovat edesauttamassa turvalliseen veneilyyn.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tutka ja karttaplotteri on aika mukava turvallisuutta lisäävä varustus. Ongelmana tässä on että, perinteisen navigoinnin hallinta rapistuu kun sitä ei mukavuuden takia tule käytettyä.
Vastuun tiedostamisen kannalta on hyvä ettei sähköisiä apuvälineitä hyväksytä ainoaksi välineiksi mutta käytännössä ne ovat siinä tehtävässä toimiessaan tosi hyviä.
GPS ilman plotteria on monelle sopiva ratkaisu koska silloin säilyy tuntumaa myös perinteiseen navigointiin eli backup on lähempänä.
Enpä usko, että kerran hankittu navigointitaito mihinkään katoaa. Sen mieliin palauttaminen voi hetken kestää mutta jos sen on oikeasti ymmärtänyt joskus, löytyy tieto vielä tauonkin jälkeen.
Saaristossa navigoiti on tyypillisesti maisemien ja merimerkkien seurantaa ja se hoituu paperikartan kanssakin kunhan alkusijainti on tiedossa ja siinä plotteri auttaa. (Halpa käsi-GPS voi vaikka olla varmuuden maksimoimiseksi jossakin laatikossa.) Avomerellä on erilaista mutta eipä siellä heti osuta kivikkoonkaan eli mietintäaikaa riittää vähän enemmän.
Kyllä navigointitaito rapistuu, jos sitä ei tarvitse. Itse ajoin aikoinaan paljon kaikilla keleillä pimeällä ja valoisalla. Nyt ei ole muutamaan vuoteen paljon yöllä ajeltu ja sen huomaa heti epävarmuutena paikannuksessa. Homman eit toimi enään heittämällä ja ajonopeuksia joutuu laskemaan. Ajan pääsääntoisesti kartalla/kompassilla/kaikuluotaimella ja plotteri varmistaa hommaa taustalla. Plotterilla on liian helppo ajaa huonossa kelissä. Tavallinen pulliainen ei edes uskaltaisi lähteä merelle ilman plotteria/gepsiä, jos joutuisi liikkumaan huonossa näkyvyydessä. Eli lähdetään liian köykäsesti sellaisiin olosuhteisiin, joissa liikkumisen taito puuttuu.
an kartalla ja kompassilla ja plotteri on taustalla varmistuksena.
tuonkun tosiaan saisi kaikki vierailla vesillä liikkuvat ymmärtämään että perinteinen navigointitaito on korvaamaton, vaikka nykyään plottereilla pärjää ja ovathan ne enemmän veneilevälle "velvollisuus"
pelkän gps-laitteen hankkimisesta on mielestäni kyllä paljonkin hyötyä, sillä esim. yksinkertainen sijainnin määrittäminen sen ja merikortin avulla käy kätevästi, eikä maksa kohtuutomasti, niillekään jotka vähemmän liikkuvat oudoilla vesillä ja etenkin hitaammin, vaikka ainahan pitäisi nopeus sovittaa selliseksi, veneestä riippumatta että on niin sanotusti "kartalla", tosin eihän sitä todellisuudessa plaanarilla viitsi yksinkertaisesti junnata, ja silloin onkin plotteri hyvä APU, mutta se ei missään tapauksessa saa olla ainut väline, hyvää merimiestaitoa korvaavaa laitetta nimittäin ei ole eikä tule.
Kirjoitat "20-30 solun matkanopeuksissa on turha kuvitella laskevansa suuntia ja matkoja kartalta saaristossa". Voi olla. Mutta eihän sitä juuri koskaan tarvitsekaan tehdä! Suurin osa saaristonavigoinnista menee maamerkkien, ml. merenkulun turvalaitteet, mukaan.
Kyllä pelkän kartan ja kompassin (tarvitaan selkien ylityksessä) avulla pystyy loistavasti navigoimaan ainakin reiluun 20 kn asti. 30 kn voi olla jo melko stressaavaaa. Avomerellä joutunee sitten pysähtymään välillä paikannusta varten, mutta harvallapa taitaa olla vene, jolla pystyy ajamaan 20 kn avomerellä.
Satelliittipaikannus laitteita on perinteisesti syytetty toimintavarmuudettomuudesta, mutta nyky kustannuksilla ei laitteiston kahdentaminenkaan ole ongelma.
Vielä kun uudet monitoimilaitteet, jotka pystyvät käyttämään sekä glonass, gps että galileo paikannussingnaaleja saadaan markkinoille toimintavarmuus sen kun kasvaa.
Olen pitkän ajan miettinyt...pitäisi olla kuin ennen,,mutta tullut samaan johtopäätökseen. Nyt jo jonkun vuoden,näitä hienoja laitteita käyttäneenä, olen tullut vakuuttuneeksi, että näistä vempaimista on tullut hyvä apu navigointiin, mutta toivompa toki,että tämän uudenkin tekniikan ohella kaikki veneilijät hankkisivat ne vanhat ja hyvät navigoinnin perustiedot ja mikä tärkeintä Hyvä merimiestapa.
Olen aina ollut vekotinhullu. Paikannuspelejä on ollut loranista nykyiseen karttaplotteriin. Lisäksi on tutka ja kaiku. Onhan se hienoa kun koelauta on täynnä elektroniikkaa.
Nykyisin käytän pelkkää karttaa ja kompassia, sillä kaikkeen eletroniikkaan kyllästyy. Sen verran laitteita tulee nykyisin laitettua päälle, jottei niiden käyttäminen vallan unohtuisi.
Viimeisin hankintani on pimeänökölaite, joka toistaiseksi on ollut aktiivikäytössä. Se on vallan oivallinen laite pimeällä liikuttaessa.
Kartasta ja kompassista ja kaikista muistakin apuvälineistä, jotta navigointitaito ei rapistuisi. Näin maksimoin turvallisuuteni kaikissa olosuhteissa.