PETSAMOSTA PYYNIKILLE
SYNNYINSEUTUA EILEN JA TÄNÄÄN
http://go.to/veijonen
TERVEISIÄ TAMPEREELTA
Ensin vaikka Virroilta, vaikken siellä käynytkään. Aamulehti 22. 10. 2005 kirjoitti otsikolla Kierrätyskeskus paisui yli virtolaisten ymmärryksen. Jätelaitoksesta kysymys. Vanhan kaatopaikan lupa loppuu 2007. Tuovatko virtolaiset sitten jätteensä Tampereelle vaiko eivät? Kuljetuskustannukset ovat 100.000 euroa vuodessa. Pitäisi saada oma jätekeskus kunhan se ei liikaa maksa. Teuvo Hakola (kesk) ja kumppanit eivät ota kantaa, koska selvitystyö on kesken. HV
TAMPERELAINEN VIISKYT´LUKU
Tamperelainen viiskyt´luku Ensio Kauppalan kuvaamana (Tampere-Seuran 76. julkaisu). Hämeenkadulla tuttu rollikka numero 3 - http://wwnet.fi/users/veijone/rollikka.htm - Kauppala puhuu trollikasta. Lokakuun ensimmäistä oli vuodesta 1954 juhlittu Tampere-päivänä, olihan kaupunki silloin 175 vuotta. Harri Veijonen alle puoli vuotta kohdussa majaillut. Rakennettiin Kaleva. Petsamoonkin piti kirkko tulla, mutta katiskamainen Kalevan kirkkohan siellä sunnuntaiaamuna koko lähiseudun herättää. Pitihän minunkin ehtiä karkuun, takaisin Lappeenrantaan.
Ennen Metsoa - pääkirjasto, mikä Metso mainittu myös runossani http://wwnet.fi/users/veijone/manse.htm. Kirjassa kuvattu rehtorini Eino Arohonka, Aaro Honka poikakirjojensa äärellä. Taiteilijaelämää kuvattu alkaen Veikko Sinisalosta. Döbeln 200 oli nyt kaljamainos eräässä ikkunassa. Viinallakaan ei saa alas sitä, että uusi Döbeln ja Sven Tuuva kohta tarvitaan sivuiltani löytyvän käsikirjoitukseni mukaisesti.
Harri Veijonen
LAPIN KAUPUNGINOSAN Omakotitaloyhdistys ry 40 vuotta (1989). Pikkukirja kertoo Käpylän saunalla Käpykatu 1 (Impilinnasta http://wwnet.fi/users/veijone/impi.htm kilometri pohjoiseen) 20. 2. 1949 sen yhdistyksen perustetun. Vuonna 1955 saatu luistinrata ja sinne valot. Käpylän Peräkentällä ensi kerran yli 40 metrin heitin. Hieman ennen kuin Jorma Kinnuselle 92.70 Ratinassa `mahtavaa´ huudettiin.
Kuva Rauhaniemi 1927. Uimalaitos valmistui 1929, ja sitä itsekin 1950-70-luvuilla käytin. Kansalaissodan aikana kyläläiset pakenivat taisteluja Lapinniemen tehtaalle ja Tuomiokirkkoon, missä viipyivät jopa viikkoja. II maailmansodan aikana hälytyspillien soidessa lapset ja naiset juoksivat Kaupin metsään. Tuttu paikka, mutta onneksi synnyin vasta vuosikymmen sodan jälkeen.
Harri Veijonen
TAPPARA ON TERÄSTÄ
Tampellan Terä oli ensimmäinen urheiluseurani. Matssonin Lauri Pekolasta oli ohjaaja, ja kelpasin varamolariksi. Lääkäri sanoi Laurille, että olisit jo sydänvikaasi kuollut, ellet olisi urheillut. Kauaa ei Late sen jälkeen elänytkään.
Apu-lehdessä 21. 10. 2005 Tammelan kansakoulun 3-4 lk:n luokkatoverini, aputoimittaja Hannu Koskela kirjoittaa, miten ikäluokkamme jääkiekkosankari oli Pekka "Marja" Marjamäki Tampereen Tapparasta. Kertoo myös, että Clasusta tuttuni Maken veli, Matti Wacklin on kirjoittanut kirjan Kirvesrinnoista. Mitä hän luulee täällä Simpeleen suunnassa tiedettävän muista kuin Kirvesniemistä? Sopisi mainita nimeltäkin uutuuskirja: Wacklin, Matti: Kirvesrinnat : Tapparan tarina. Julkaistu: Tampere (Kissanmaankatu 9) : Tamhockey, 20051031 (Karisto). Matti Waclinin Tammela, Petsamo, ym. kotiseututeoksia olen kehuen esitellyt jo aiemmin. Milloinkahan muu Suomi tulee perästä Tampereelta tuttuun tapaan julkaista eri kaupunginosista hyviä kirjoja koululaisten ja kaikkien käyttöön?
Tapparasta tietenkin syksyllä 1972 Ratinassa Tampereen koulujen välisissä jättikokoinen jääkiekkoilija Rossi keihäskisassa mukana ja tulikin toiseksi. Yksi keskikokoinen ja nuorempi tuli aivan perästä ja voitti.
Harri Veijonen, Tampereen koulujen keihäsmestari vv. 1972-74
KOSKENTIELÄISET
Pekolasta seuraava talorivistö itään. Me Koskentieläiset (2001). Heitä olivat koulutoveri Tapio Moilasheimokin. Ensimmäisen talon alakerrassa Sähköliike, sittemmin Pirkan Ase. Toisessa päässä Ilmarinkatu 47 varsinainen Kauppatalo. Koskentien talot olivat jo valmiina, kun Ilmarinkadun, Kaupinkadun ja Teiskontien välistä kolmiota ryhdyttiin rakentamaan syntyessäni vuoden 1955 alussa. Litukan siirtolapuutarha löytyy Koskelantien talojen takana pohjoisessa, ja minä olin 15-kesäisestä viisivuotiskauden sen eteläpuolella leikkikentällä Sandviken keihäinenikin Patsamonkadun laidassa. HV
PYYNIKKI TAMPEREEN HELMI
Tämä kirja olisi jäänyt saamatta, ellen olisi kysynyt vanhalta tutulta, Libriksen Pasilta. Osasi myydä minulle Suuren Keihäskirjankin. Tai oikeastaan haluan aina jotakin ostaa, kun käyn tällaisiin liikkeisiin sisälle, koska en ole varas enkä poliisi. Pasi sanoi, että Pyynikki Tampereen helmi -kirjan kirjoittaja Tupu Anttila olisi Raimo Seppälän tytär.
http://wwnet.fi/users/veijone/6000.jpg Siinähän minä synnyin, ja jo äitini oli syntynyt, Pyynikin sairaalassa. Siinähän minä keihäällä Perkelettä persuksiin, Pyynikin urheilukentällä. Lapsellisenkin helppoa ennaltatietää 11. 9. 2000 alkaneet kaksi vuosiviikkoa. Taistelevat Metsot, Perkele ja Herra. Ihan toispuol toisiaan ovat, ja Perkele on alaston pelle alkaen 11. 9. 2001. Sitten nakuilevat ennaltatiedetysti päivilleen poikansa Antikristus ja muut joukkueensa jäsenet.
Tupu Anttilan Pyynikki alkaa tietenkin näkötornilta. Se oli suurta siihen saakka, kunnes Särkänniemeen saatiin Näsinneula. Tampereen perustaja Kustaa III lämpeni ajatukselle perustaa Tampere vierailtuaan hevoskyydillä Pyynikillä 1775. Kahden kerroksen väkeä Viikinsaaressa. Kai köyhempään luokkaan kuuluvana itsekin siellä useasti käynyt. Tampereen piispa asuu Pyynikillä, yäh. Tampere-ryhmään laitoin samat terveiset hänelle kuin Helsinginkin piispalle. Siellä sitten istuskelet 26:n mentyä mieluummin yksikses.
Tupu kertoo Pyynikin urheilukentästä, että se on perustettu vuonna 1908 ja oli pääurheilukenttä kunnes Ratinan stadion valmistui 1952. Pyynikin urheilukentällä on saavutettu useita Suomen ja maailman ennätyksiä. Liekö peräti maailmankaikkeuden ennätys 11. 9. 1972. Se osuma 60.00 pudotti Paholaisen maahan vuoden 6000 täyttyessä, 11. 9. 2000. Jatkoikin siitä sitten niinkuin vuonna 2000 olin heittänyt 35,04 ja sanonut, että neljä 3,5 vuoden kautta ja sitten menet vuosituhanneksi maata kuten jo lepäsit ensimmäisen vuotesi 11. 9. 2000 - 2001. Pyynikki on paras, mutta huono ei ole Tykkimäkikään, jossa osuin sen huvipuiston 2000.001. vieraaksi.
Harri Veijonen
Huono satusetä, mutta mahtavia tarinoita, totta ja toteutuvaa joka sana!
SYNNYINSEUTUA EILEN JA TÄNÄÄN
http://go.to/veijonen
TERVEISIÄ TAMPEREELTA
Ensin vaikka Virroilta, vaikken siellä käynytkään. Aamulehti 22. 10. 2005 kirjoitti otsikolla Kierrätyskeskus paisui yli virtolaisten ymmärryksen. Jätelaitoksesta kysymys. Vanhan kaatopaikan lupa loppuu 2007. Tuovatko virtolaiset sitten jätteensä Tampereelle vaiko eivät? Kuljetuskustannukset ovat 100.000 euroa vuodessa. Pitäisi saada oma jätekeskus kunhan se ei liikaa maksa. Teuvo Hakola (kesk) ja kumppanit eivät ota kantaa, koska selvitystyö on kesken. HV
TAMPERELAINEN VIISKYT´LUKU
Tamperelainen viiskyt´luku Ensio Kauppalan kuvaamana (Tampere-Seuran 76. julkaisu). Hämeenkadulla tuttu rollikka numero 3 - http://wwnet.fi/users/veijone/rollikka.htm - Kauppala puhuu trollikasta. Lokakuun ensimmäistä oli vuodesta 1954 juhlittu Tampere-päivänä, olihan kaupunki silloin 175 vuotta. Harri Veijonen alle puoli vuotta kohdussa majaillut. Rakennettiin Kaleva. Petsamoonkin piti kirkko tulla, mutta katiskamainen Kalevan kirkkohan siellä sunnuntaiaamuna koko lähiseudun herättää. Pitihän minunkin ehtiä karkuun, takaisin Lappeenrantaan.
Ennen Metsoa - pääkirjasto, mikä Metso mainittu myös runossani http://wwnet.fi/users/veijone/manse.htm. Kirjassa kuvattu rehtorini Eino Arohonka, Aaro Honka poikakirjojensa äärellä. Taiteilijaelämää kuvattu alkaen Veikko Sinisalosta. Döbeln 200 oli nyt kaljamainos eräässä ikkunassa. Viinallakaan ei saa alas sitä, että uusi Döbeln ja Sven Tuuva kohta tarvitaan sivuiltani löytyvän käsikirjoitukseni mukaisesti.
Harri Veijonen
LAPIN KAUPUNGINOSAN Omakotitaloyhdistys ry 40 vuotta (1989). Pikkukirja kertoo Käpylän saunalla Käpykatu 1 (Impilinnasta http://wwnet.fi/users/veijone/impi.htm kilometri pohjoiseen) 20. 2. 1949 sen yhdistyksen perustetun. Vuonna 1955 saatu luistinrata ja sinne valot. Käpylän Peräkentällä ensi kerran yli 40 metrin heitin. Hieman ennen kuin Jorma Kinnuselle 92.70 Ratinassa `mahtavaa´ huudettiin.
Kuva Rauhaniemi 1927. Uimalaitos valmistui 1929, ja sitä itsekin 1950-70-luvuilla käytin. Kansalaissodan aikana kyläläiset pakenivat taisteluja Lapinniemen tehtaalle ja Tuomiokirkkoon, missä viipyivät jopa viikkoja. II maailmansodan aikana hälytyspillien soidessa lapset ja naiset juoksivat Kaupin metsään. Tuttu paikka, mutta onneksi synnyin vasta vuosikymmen sodan jälkeen.
Harri Veijonen
TAPPARA ON TERÄSTÄ
Tampellan Terä oli ensimmäinen urheiluseurani. Matssonin Lauri Pekolasta oli ohjaaja, ja kelpasin varamolariksi. Lääkäri sanoi Laurille, että olisit jo sydänvikaasi kuollut, ellet olisi urheillut. Kauaa ei Late sen jälkeen elänytkään.
Apu-lehdessä 21. 10. 2005 Tammelan kansakoulun 3-4 lk:n luokkatoverini, aputoimittaja Hannu Koskela kirjoittaa, miten ikäluokkamme jääkiekkosankari oli Pekka "Marja" Marjamäki Tampereen Tapparasta. Kertoo myös, että Clasusta tuttuni Maken veli, Matti Wacklin on kirjoittanut kirjan Kirvesrinnoista. Mitä hän luulee täällä Simpeleen suunnassa tiedettävän muista kuin Kirvesniemistä? Sopisi mainita nimeltäkin uutuuskirja: Wacklin, Matti: Kirvesrinnat : Tapparan tarina. Julkaistu: Tampere (Kissanmaankatu 9) : Tamhockey, 20051031 (Karisto). Matti Waclinin Tammela, Petsamo, ym. kotiseututeoksia olen kehuen esitellyt jo aiemmin. Milloinkahan muu Suomi tulee perästä Tampereelta tuttuun tapaan julkaista eri kaupunginosista hyviä kirjoja koululaisten ja kaikkien käyttöön?
Tapparasta tietenkin syksyllä 1972 Ratinassa Tampereen koulujen välisissä jättikokoinen jääkiekkoilija Rossi keihäskisassa mukana ja tulikin toiseksi. Yksi keskikokoinen ja nuorempi tuli aivan perästä ja voitti.
Harri Veijonen, Tampereen koulujen keihäsmestari vv. 1972-74
KOSKENTIELÄISET
Pekolasta seuraava talorivistö itään. Me Koskentieläiset (2001). Heitä olivat koulutoveri Tapio Moilasheimokin. Ensimmäisen talon alakerrassa Sähköliike, sittemmin Pirkan Ase. Toisessa päässä Ilmarinkatu 47 varsinainen Kauppatalo. Koskentien talot olivat jo valmiina, kun Ilmarinkadun, Kaupinkadun ja Teiskontien välistä kolmiota ryhdyttiin rakentamaan syntyessäni vuoden 1955 alussa. Litukan siirtolapuutarha löytyy Koskelantien talojen takana pohjoisessa, ja minä olin 15-kesäisestä viisivuotiskauden sen eteläpuolella leikkikentällä Sandviken keihäinenikin Patsamonkadun laidassa. HV
PYYNIKKI TAMPEREEN HELMI
Tämä kirja olisi jäänyt saamatta, ellen olisi kysynyt vanhalta tutulta, Libriksen Pasilta. Osasi myydä minulle Suuren Keihäskirjankin. Tai oikeastaan haluan aina jotakin ostaa, kun käyn tällaisiin liikkeisiin sisälle, koska en ole varas enkä poliisi. Pasi sanoi, että Pyynikki Tampereen helmi -kirjan kirjoittaja Tupu Anttila olisi Raimo Seppälän tytär.
http://wwnet.fi/users/veijone/6000.jpg Siinähän minä synnyin, ja jo äitini oli syntynyt, Pyynikin sairaalassa. Siinähän minä keihäällä Perkelettä persuksiin, Pyynikin urheilukentällä. Lapsellisenkin helppoa ennaltatietää 11. 9. 2000 alkaneet kaksi vuosiviikkoa. Taistelevat Metsot, Perkele ja Herra. Ihan toispuol toisiaan ovat, ja Perkele on alaston pelle alkaen 11. 9. 2001. Sitten nakuilevat ennaltatiedetysti päivilleen poikansa Antikristus ja muut joukkueensa jäsenet.
Tupu Anttilan Pyynikki alkaa tietenkin näkötornilta. Se oli suurta siihen saakka, kunnes Särkänniemeen saatiin Näsinneula. Tampereen perustaja Kustaa III lämpeni ajatukselle perustaa Tampere vierailtuaan hevoskyydillä Pyynikillä 1775. Kahden kerroksen väkeä Viikinsaaressa. Kai köyhempään luokkaan kuuluvana itsekin siellä useasti käynyt. Tampereen piispa asuu Pyynikillä, yäh. Tampere-ryhmään laitoin samat terveiset hänelle kuin Helsinginkin piispalle. Siellä sitten istuskelet 26:n mentyä mieluummin yksikses.
Tupu kertoo Pyynikin urheilukentästä, että se on perustettu vuonna 1908 ja oli pääurheilukenttä kunnes Ratinan stadion valmistui 1952. Pyynikin urheilukentällä on saavutettu useita Suomen ja maailman ennätyksiä. Liekö peräti maailmankaikkeuden ennätys 11. 9. 1972. Se osuma 60.00 pudotti Paholaisen maahan vuoden 6000 täyttyessä, 11. 9. 2000. Jatkoikin siitä sitten niinkuin vuonna 2000 olin heittänyt 35,04 ja sanonut, että neljä 3,5 vuoden kautta ja sitten menet vuosituhanneksi maata kuten jo lepäsit ensimmäisen vuotesi 11. 9. 2000 - 2001. Pyynikki on paras, mutta huono ei ole Tykkimäkikään, jossa osuin sen huvipuiston 2000.001. vieraaksi.
Harri Veijonen
Huono satusetä, mutta mahtavia tarinoita, totta ja toteutuvaa joka sana!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.