Eli minulla on rahaa lähtötilanteessa nyt 10 000 aivan surkean koron kasvutilillä (nordea).
Ainakin tällä hetkellä opiskelujen päätyttyä elämäntilanne on sellainen että saan laitetuksi sivuun vähintään tuon kymppitonnin joka vuosi.
Nyt tarvittaisiin joku järkevä strategia tuon pääoman kasvattamiseen. Tarkoitus on että jossain vaiheessa päästään jonkimoista passivista tuloa nauttimaan, oli se sitten osakkeista tai asunnon vuokratuloista. Minulla menee nyt suoraveloituksena käyttötililtäni 700 euroa kuukaudessa tuolle kasvutilille, jonka lisäksi laitan enemmän aina sellaisina kuukausina kun sille tuntuu.
Kuinka itse toimisitte näillä eväillä?
Vielä yksi kysymys...iskeekö verottaja säästötilin korkotuloihin ja missä vaiheessa korkotulot alkavat verottajaa kiinnostamaan? Olen joskus saanut korkotuloja opiskeluaikanakin jonkun 0,83 euroa ja sain muistaakseni pitää sen ihan kokonaan.
Ainakin tällä hetkellä opiskelujen päätyttyä elämäntilanne on sellainen että saan laitetuksi sivuun vähintään tuon kymppitonnin joka vuosi.
Nyt tarvittaisiin joku järkevä strategia tuon pääoman kasvattamiseen. Tarkoitus on että jossain vaiheessa päästään jonkimoista passivista tuloa nauttimaan, oli se sitten osakkeista tai asunnon vuokratuloista. Minulla menee nyt suoraveloituksena käyttötililtäni 700 euroa kuukaudessa tuolle kasvutilille, jonka lisäksi laitan enemmän aina sellaisina kuukausina kun sille tuntuu.
Kuinka itse toimisitte näillä eväillä?
Vielä yksi kysymys...iskeekö verottaja säästötilin korkotuloihin ja missä vaiheessa korkotulot alkavat verottajaa kiinnostamaan? Olen joskus saanut korkotuloja opiskeluaikanakin jonkun 0,83 euroa ja sain muistaakseni pitää sen ihan kokonaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tapiola-pankkiin kolmen vuoden ajaksi antaa paremman koron.
Riippuu mitkä ovat tavoitteesi riskin ja tuoton suhteen, oletko valmis odottamaan pitkäänkin sopivaa myyntihetkeä.
Jos lähdetään tuosta vähäriskisimmästä (0-riskisestä) päästä, niin lyhyen koron rahastot tai määräaikaistalletukset. Tuotto on suurinpiirtein sama, mutta itse suosisin ensiksimainittuja (likividiä pääomaa ja jos lunastat pieniä summia (alle 1000 euroa/v) myös verovapaata)
Hieman pidemmälle ajalle sijoitettaessa kannattaa harkita jo pitkän koron rahastoja. Joku älähtää varmasti matalasta korkotasosta, mutta kyllä obligaatiot jo parin vuoden tähtäimellä sen 5-6 prossaa tuottavat pienistä korkovaihteluista huolimatta. Vertailuna; eläkeyhtiöiden vuosituotot pyörivät siellä 7,5% paikkeilla, joten pelkillä valtiobondeilla et paljoa siitä tuotosta jää.
No sitten ovat tietysti nuo osakkeet ja kiinteistöt. Useamman kympin sijoituksen saa varmaan järkevästi hajautettua suoraan osakkeisiinkin, jos omaan näkemykseensä luottaa. Ulkomaille sijoitettaessa tosin rahastot ovat mielestäni suositeltavia. Ulkomaisten osakkeiden säilytyspalkkiot ovat melko kovia ja sijoituspäätös voi olla vielä enemmän arpapeliä. Jos osakkeisiin laittaisin, niin minulla pitäisi olla erityinen syy olla laittamatta rahastoon. Esim. jos saan säilytyksen ilmaiseksi esim. asiakas- tai työsuhteen kautta. Kyllä monet salkunhoitajat oikeasti tekevät jotain palkkioidensa eteen (ks. esim. Odin)
Sijoitusasunto on tietysti myös yksi vaihtoehto. Juuri nyt tosin siinä ei ole järkeä, koska asuntojen hinnat ovat pilvissä ja vuokrat kuitenkin kohtuulliset. Oikeaan aikaan ostettu sijoitusasunto on sen verran varma sijoitus, että osa (puolet) siitä kannattaa rahoittaa velkarahalla. No, vuokralaisen hankkimisessa on tietysti oma vaivansa, mutta tuotto on kohtuullisen tasaista.
Tälläisiä näkemyksiä.
Vaikka tämä juttu kuuluisikin enemmän rahasto-osastoon vastaan täällä, koska täällä sitä kysytäänkin.
Tutustu oman ja muiden pankkien osake- ja yhdistelmärahastoihin. Jos et tunne rahastosäästämisen periaatteita, infon löydät pankkisi sivuilta.
Valitse riskinsietokykysi mukaan useampi rahasto joihin teet säästösopimuksen. 80-100 euroa kuussa riittää hyvin. Säästösummia voi myöhemmin vaihdella kotipäättellä mielin määrin kunhan asianmuk.tili- ja salkkusopimukset ovat voimassa. Tietyn mekanismin takia vähittäinen säästäminen on yleensä järkevämpää kuin iso kertasumma. (en puutu tässä poikeustapauksiin)
Rahastosääsätäjänä pääset paremmin hyötymään rahaston normaaleista vaihteluista. Eikä tilapäiset laskukaudet käy hermon päälle, vaan kääntyvät nopeasti hyödyksi arvojen taas noustessa. Pitkä aikajänne yleensä tasaa vaihtelut.
Kun on noinkin isosta pääomasta kysymys, osa kannattaa sijoittaa pääomasuojattuun rahastoon tai jollekin pankkitiliä paremmin tuottavalle tilille.
Osan jakaisin säästösopimuksilla useampaan rahastoon, niin, että joukossa on myös isompiriskisiä, esim. kehittyvien maiden maa- ja maanosarahastoja. Näin riskit hajaantuvat, eikä yhden maan tai teollisuusalan takapakit kohdistu koko pääomaan. Vakuutussäästämisestä pysyn kaukana.
Maa- ja maanosarahastojen sijoitukset on jaettu useiden teollisuusalojen kesken. Ko.rahastojen pitkän ja lyhyen ajan tuottoluvut näet netistä ja sanomalehdistä.
Rahastojen kulut ovat yleisen kauhistelun kohteena varsinkin niiden keskuudessa, jotka eivät ole asiaan vihkiytyneet. Sen sijaan kokeneet rahastokonkarit eivät niistä hötkyile, vaan arvostavat rahastonhoitajien asiantuntevuutta ja ennenkaikkea rahastojen tuottoja.
Keskustelusivuilla on luettavissa myös kauhutarinoita kuralle menneistä sijoituksista. Totta ja valitettavaa. Näinkin voi käydä. On kuitenkin syytä muistaa, että useimmat kunnolla kusseet yksittäiset osakkeet ja rahastosijoitukset olivat it-kuplan aikana viimeisenä junaan hypänneiden mattimyöhästen sijoituksia. Nyt ei kuitenkaan eletä it-kuplaa.
Kohtuullista eikä edes isompaa riskinottoa ei kannata pelätä, kunhan sen tekee harkiten ja asioista selvää ottaen. Liiaksi ei korosteta sitä, että mennyt ei ole tae tulevaisuudesta. Silti vielä ei ole liian myöhäistä ryhtyä rahastosijoittajaksi.
Näin minä olen tehnyt vastaavalla summalla, enkä ole hetkeäkään katunut. Myönnettäköön, että sopivaa pääomaturvattua rahastoa en ole vielä löytänyt.
lainaus toivo: "Nyt ei kuitenkaan eletä it-kuplaa. Kohtuullista eikä edes isompaa riskinottoa ei kannata pelätä."
hmmm..tuota olen itsellenikin toistanut, että ylikuumenemista ei ole, kun loka-marraskuu on heiluttanut käyriä miten sattuu. eikö kuumenemista todella ole, vaikka rahastot on nousseet vuosia putkeen..?
juu, menneisyys ei ole tae tulevasta, joten teoriassa, kuinka kauan suotuisa meininki voi jatkua? vuonna 2001 sijoitetut rahat ovat enää 55% alkuperäisestä-miksi näin ei todennäköisesti tapahdu nytkin.
Luonnollisestikin rahastoa valittaessa tulee siihen ennakkoon tutustua hyvin.
Tuo mainitsemasi vuoden 2001 seurannut 45% floppi vaikuttaisi juuri osuvan IT-kuplan loppumaininkeihin.
Sijoituksen valinta ja ajoitus on sen heikko ja vahva lenkki samaan aikaan, kiinnostava ja vaikea 'taiteen' laji.
Vaikka melko luottettavia ennusteita pystytään tekemään jonkun maan tai talousalueen kehitysnäkymistä, rahastojen ja yksittäisten osakkeiden tulevaa menestystä kukaan ei voi varmuudella tietää. Olen samaa mieltä, että useiden kymmenien prosenttien tuotohistorian omaavat rahastot toisaalta houkuttelevat ja toisaalta arveluttavat, tyyliin: -voiko menestys jatkua edelleen ja koska taittuu? Ja voinko vielä mennä turvallisin mielin kyytiin?
Itse olen sujuvasti mukana ja menen vielä uusiinkin seikkailuihin.