KTM, OKM vai VTM?

Eli mihin kannattaisi hakea lukion jälkeen noista. En osaa päättää, enkä tiedä miten voisin katsoa että mikä olisi sopivin minulle. Mikä on kaikista haastavin. Missä on kaikista eniten ohjattua opiskelua?
153573
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

???

Äänestä
  • Sepäs se varmaankin...

    Äänestä

OTM voi hakea ja työskennellä kaikissa niissä tehtävissä joihin VTM:kin sijoittuvat, mutta VTM ei voi edes hakea niitä tehtäviä, joihin vaaditaan lakimiestutkintoa. Ja niitä on yllättävän paljon..

OTM:n papereilla on paljon kysyntää myös bisnesmaailmassa, joten sinne pääsemiseksi ei tarvitse olla KTM. Toki tehtävät voivat vaihdella, eikä OTM:lla ole mahdollisuuksia vaikkapa laskentatoimentehtäviin.

Siispä, hae oikikseen, niin voit valita kaikkein laajimmasta työelämän mahdollisuuksista.

Kaikki mainitsemasi tutkinnot ovat varmasti haastavia, eikä sitä haastavinta voi sanoa.

Äänestä
  • Itse mietin toista tutkintoa VTM:n rinnalle. Vaihtoehtoina juuri kauppa tai oikeus. Tosin opiskelisin oikeutta Englannissa, mutta voit varmaan silti valottaa missa tehtavissa lakimiehet tyoskentelevat oikeusistuntojen lisaksi. En siis tahtaa lakimieheksi vaan juuri joko julkiselle sektorille tai kaupanalalle.

    Äänestä

  • 321asdf kirjoitti:

    Itse mietin toista tutkintoa VTM:n rinnalle. Vaihtoehtoina juuri kauppa tai oikeus. Tosin opiskelisin oikeutta Englannissa, mutta voit varmaan silti valottaa missa tehtavissa lakimiehet tyoskentelevat oikeusistuntojen lisaksi. En siis tahtaa lakimieheksi vaan juuri joko julkiselle sektorille tai kaupanalalle.

    Lakimiehet työskentelevät virastojen ylemmissä viroissa ja usein esimiestehtävissä hallinnon kaikilla tasoilla kuntatasolta lääninhallinnon kautta valtion keskusvirastoihin.

    Työtehtävien sisältö riippuu sitten pitkälti hallinnonalasta, mutta tarjolla on kaikki alat, joita hallinnossa ylipäätään on tarjolla.

    OTM:n koulutus on kaikkien tuntema tutkinto ja on perinteisesti arvostettu korkealle hallintokoneistossa. Eikä sen arvostusta ainakaan vähennä se, että todennäköisesti pomotkin ovat lakimiehiä.

    Äänestä

  • nippeli kirjoitti:

    Lakimiehet työskentelevät virastojen ylemmissä viroissa ja usein esimiestehtävissä hallinnon kaikilla tasoilla kuntatasolta lääninhallinnon kautta valtion keskusvirastoihin.

    Työtehtävien sisältö riippuu sitten pitkälti hallinnonalasta, mutta tarjolla on kaikki alat, joita hallinnossa ylipäätään on tarjolla.

    OTM:n koulutus on kaikkien tuntema tutkinto ja on perinteisesti arvostettu korkealle hallintokoneistossa. Eikä sen arvostusta ainakaan vähennä se, että todennäköisesti pomotkin ovat lakimiehiä.

    Se, että julkishallinnossa (lähinnä valtiolla!) on historiallisesti virkojen täyttöperusteisiin kuulunut OTK-tutkinto (tai aiempi vast.) liittyy siihen, että OTK on tutkintona aikanaan ollut juuri "yleisvirkatutkinto" valtion tarpeisiin.

    Nykyinen VTM on oikeastaan vasta sotien jälkeinen tuote, jolla haluttiin saada virkamiehiin selkeästi kokonaisvaltaisempaa hallinnon, oikeuden ja talouden osaamista. Kauppatieteellinen koulutus "nykymuodossaan" ja tasossaan on vieläkin em. aloja uudempaa.

    Virkakoneistosta em. kirjoittajan mainitsemat vaatimukset juuri OTK-tutkinnosta ovat pääosin poistuneet eräitä valtionhallinon aloja lukuunottamatta. Kirjoittajan esimerkkinä olleet läänit on ajettu melko alas ja todennäköisesti uudistus lopettaa ne nykymuodossaan kokonaan. Esimerkisi julkishallinnosta 70 % työllistävä kuntasektori ei juurikaan edellytä OTK -tutkintoa lukuunottamatta lakimiehen virkoja, joita tosin on niitäkin rankasti vähennetty vähänkin pienemmissä (alle 20000as.)kunnissa suppean työnkuvan takia.

    Äänestä

  • OIKIKSESSA EI SEN SIJAAN SITÄ OHJATTUA OPISKELUA SAA!!! JOS SE SIIS OLI KYSYJÄLLE TÄRKEÄÄ.

    Äänestä

  • Vanha virkamies kirjoitti:

    Se, että julkishallinnossa (lähinnä valtiolla!) on historiallisesti virkojen täyttöperusteisiin kuulunut OTK-tutkinto (tai aiempi vast.) liittyy siihen, että OTK on tutkintona aikanaan ollut juuri "yleisvirkatutkinto" valtion tarpeisiin.

    Nykyinen VTM on oikeastaan vasta sotien jälkeinen tuote, jolla haluttiin saada virkamiehiin selkeästi kokonaisvaltaisempaa hallinnon, oikeuden ja talouden osaamista. Kauppatieteellinen koulutus "nykymuodossaan" ja tasossaan on vieläkin em. aloja uudempaa.

    Virkakoneistosta em. kirjoittajan mainitsemat vaatimukset juuri OTK-tutkinnosta ovat pääosin poistuneet eräitä valtionhallinon aloja lukuunottamatta. Kirjoittajan esimerkkinä olleet läänit on ajettu melko alas ja todennäköisesti uudistus lopettaa ne nykymuodossaan kokonaan. Esimerkisi julkishallinnosta 70 % työllistävä kuntasektori ei juurikaan edellytä OTK -tutkintoa lukuunottamatta lakimiehen virkoja, joita tosin on niitäkin rankasti vähennetty vähänkin pienemmissä (alle 20000as.)kunnissa suppean työnkuvan takia.

    On myös HTM-tutkinnot, jotka antavat aivan yhtä pätevät lähtökohdat kunnan / valtion hommiin..ellei jopa pätevämmän teoreettisen pohjan.

    Äänestä

  • Vanha virkamies kirjoitti:

    Se, että julkishallinnossa (lähinnä valtiolla!) on historiallisesti virkojen täyttöperusteisiin kuulunut OTK-tutkinto (tai aiempi vast.) liittyy siihen, että OTK on tutkintona aikanaan ollut juuri "yleisvirkatutkinto" valtion tarpeisiin.

    Nykyinen VTM on oikeastaan vasta sotien jälkeinen tuote, jolla haluttiin saada virkamiehiin selkeästi kokonaisvaltaisempaa hallinnon, oikeuden ja talouden osaamista. Kauppatieteellinen koulutus "nykymuodossaan" ja tasossaan on vieläkin em. aloja uudempaa.

    Virkakoneistosta em. kirjoittajan mainitsemat vaatimukset juuri OTK-tutkinnosta ovat pääosin poistuneet eräitä valtionhallinon aloja lukuunottamatta. Kirjoittajan esimerkkinä olleet läänit on ajettu melko alas ja todennäköisesti uudistus lopettaa ne nykymuodossaan kokonaan. Esimerkisi julkishallinnosta 70 % työllistävä kuntasektori ei juurikaan edellytä OTK -tutkintoa lukuunottamatta lakimiehen virkoja, joita tosin on niitäkin rankasti vähennetty vähänkin pienemmissä (alle 20000as.)kunnissa suppean työnkuvan takia.

    Niinhän se on.

    Yleinen vaatimus virkaan on nykyisin ylempi korkeakoulututkinto. Ei se vähennä sitä, että OTK/OTM-tutkinto tunnetaan, eikä tarvitse sen enempää selvittelyä opinnoistaan. Ei se tietty mikään oikotie onneen ole!

    Äänestä

Raivostuttaa kun ei tiedä mihin hakea ja mikä sopisi itselle. Itse pidän kontrolloidusta opiskelusta, tosin kai pystysin muuntautumaan itsenäisopiskelijaksi, kai.
Erityisesti haluaisin ulkomaille töihin: USA , Englanti, mutta en tiedä millä alalla olisi parhaimmat tulot ja nautittavuus työstä. Itseäni kiinnostaa politiikka muutenkin niin vaaka menisi VTM puolelle?

Äänestä
  • Mielestäni opiskelu oikiksessa on kohtuullisen kontrolloitua. Opinnoilla on tietty suoritusjärjestys ja melkoinen osa opinnoista on myöskin pakollisia. Ei tarvitse pähkäillä pää- ja sivuaineiden valinnalla ym. tuskailuilla.

    Oikiksessa opinnot myös etenevät omalla painollaan, koska kaikilla on ensimmäisinä vuosina samat kurssit käytävänään, jolloin esim. kavereiden kanssa käytynä opinnoissa on suhteellisen vahva kontrolli, vaikka on tietty mahdollisuus vaeltaa yksinäisenä sutena ja opiskella lähes täysin erakkona, mutta silloinkin suoritusjärjestys ilmenee opinto-oppaasta.

    Tietty opiskelu on pitkälti omaehtoisesti tapahtuvaa puurtamista, mutta niin se taitaa olla kaikissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. En jaksa uskoa, että vaikkapa luokanopettajaksikaan valmistuisi pelkästään piirileikkejä pyörimällä.

    Maisteriksi valmistuminen edellyttää kykyä oma-aloitteiseen työskentelyyn!

    Äänestä

  • nippeli kirjoitti:

    Mielestäni opiskelu oikiksessa on kohtuullisen kontrolloitua. Opinnoilla on tietty suoritusjärjestys ja melkoinen osa opinnoista on myöskin pakollisia. Ei tarvitse pähkäillä pää- ja sivuaineiden valinnalla ym. tuskailuilla.

    Oikiksessa opinnot myös etenevät omalla painollaan, koska kaikilla on ensimmäisinä vuosina samat kurssit käytävänään, jolloin esim. kavereiden kanssa käytynä opinnoissa on suhteellisen vahva kontrolli, vaikka on tietty mahdollisuus vaeltaa yksinäisenä sutena ja opiskella lähes täysin erakkona, mutta silloinkin suoritusjärjestys ilmenee opinto-oppaasta.

    Tietty opiskelu on pitkälti omaehtoisesti tapahtuvaa puurtamista, mutta niin se taitaa olla kaikissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. En jaksa uskoa, että vaikkapa luokanopettajaksikaan valmistuisi pelkästään piirileikkejä pyörimällä.

    Maisteriksi valmistuminen edellyttää kykyä oma-aloitteiseen työskentelyyn!

    En tiedä missä oikiksessa sä opiskelet, mutta ainakin itselläni Helsingin yliopistossa on vapaa suoritusjärjestys aineiden suhteen. Ei tarvitse ekana vuonna käydä muuta kuin aloitusopinnot muiden kanssa, eikä niitäkään sillon jossei huvita.

    Äänestä

  • nippeli kirjoitti:

    Mielestäni opiskelu oikiksessa on kohtuullisen kontrolloitua. Opinnoilla on tietty suoritusjärjestys ja melkoinen osa opinnoista on myöskin pakollisia. Ei tarvitse pähkäillä pää- ja sivuaineiden valinnalla ym. tuskailuilla.

    Oikiksessa opinnot myös etenevät omalla painollaan, koska kaikilla on ensimmäisinä vuosina samat kurssit käytävänään, jolloin esim. kavereiden kanssa käytynä opinnoissa on suhteellisen vahva kontrolli, vaikka on tietty mahdollisuus vaeltaa yksinäisenä sutena ja opiskella lähes täysin erakkona, mutta silloinkin suoritusjärjestys ilmenee opinto-oppaasta.

    Tietty opiskelu on pitkälti omaehtoisesti tapahtuvaa puurtamista, mutta niin se taitaa olla kaikissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. En jaksa uskoa, että vaikkapa luokanopettajaksikaan valmistuisi pelkästään piirileikkejä pyörimällä.

    Maisteriksi valmistuminen edellyttää kykyä oma-aloitteiseen työskentelyyn!

    Kontrolloitua?
    Ei, ei ainakaan meidän tiedekunnassa.
    On akateeminen vapaus itse valita missä järjestyksessä mitäkin tekee, kukin tuntee ja tietää omat kykynsä.
    Allekirjoittanut on vähät välittänyt suosituksista mitä opinto-oppaassa on opinnoista annettu.
    Esim ensimmäisenä vuonna suoritin valtaosan aineopinnoista ja nyt ennen gradun aloittamista olen käynyt ns. "palikkakursseja", osin jopa fuksienkin kanssa.

    Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu edellytävät aikaisempia aineopintoja suoritetuksi ja Perhe- ja jäämistöoikeus sen, että velvoite- ja esineoikeus on suoritettu. Muuten on vapaus valita missä järjestyksessä suorittaa mitäkin.

    Äänestä

  • Selänne kirjoitti:

    En tiedä missä oikiksessa sä opiskelet, mutta ainakin itselläni Helsingin yliopistossa on vapaa suoritusjärjestys aineiden suhteen. Ei tarvitse ekana vuonna käydä muuta kuin aloitusopinnot muiden kanssa, eikä niitäkään sillon jossei huvita.

    On se suoritusjärjestys Turussakin periaatteessa vapaa, mutta ainakin suosituimmille kursseille on turha haikailla, mikäli niille periaatteessa edellytetyt opinnot suorittamatta. Siis esim. rikosoikeuden laajentaville turha ilmoittautua, jollei suppea rikosoikeuden kurssi ole plakkarissa. Samoin syventäviin opintoihin pääseminen edellyttää, että myös laajentava kurssi suoritettu kyseiseltä oikeudenalalta.

    Ehkä jonnekin yleisen oikeustieteen tai oikeushistorian opintoihin pääsee, vaikka ei olisikaan suorittanut kaikkia aiempia opintoja.

    Ei Turussakaan toki tarvitse kaikkia opintoja suorittaa määrätyssä järjestyksessä! Minullakin on vielä fuksi syksyn ensimmäinen peruskurssi suorittamatta, vaikka gradua viimeistelenkin. :)

    Äänestä

  • dixxxxer kirjoitti:

    Kontrolloitua?
    Ei, ei ainakaan meidän tiedekunnassa.
    On akateeminen vapaus itse valita missä järjestyksessä mitäkin tekee, kukin tuntee ja tietää omat kykynsä.
    Allekirjoittanut on vähät välittänyt suosituksista mitä opinto-oppaassa on opinnoista annettu.
    Esim ensimmäisenä vuonna suoritin valtaosan aineopinnoista ja nyt ennen gradun aloittamista olen käynyt ns. "palikkakursseja", osin jopa fuksienkin kanssa.

    Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu edellytävät aikaisempia aineopintoja suoritetuksi ja Perhe- ja jäämistöoikeus sen, että velvoite- ja esineoikeus on suoritettu. Muuten on vapaus valita missä järjestyksessä suorittaa mitäkin.

    Luin aiemman viestini uudelleen ja myönnän, että oli hieman huonosti muotoiltu. Ei oikis mikään päiväkoti ole, vaan opiskelutahtinsa saa varsin vapaasti päättää kukin itse.

    Esim. valmistuminen kolmessa vuodessa on täysin realistista, toisaalta taas jonkin kurssin suorittamatta jättäminenkään ei ole ongelma, koska sen voi suorittaa aivan oman mielensä mukaan millä tahansa viidestä tenttikerralla.

    Sitä vain yritin sanoa, että suoritusjärjestys on yleensä selvä, eli ensin palikkakurssi ja vasta sen jälkeen syvärakenteisiin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


helppiä kirjoitti:

Eli mihin kannattaisi hakea lukion jälkeen noista. En osaa päättää, enkä tiedä miten voisin katsoa että mikä olisi sopivin minulle. Mikä on kaikista haastavin. Missä on kaikista eniten ohjattua opiskelua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu