Autonvalmistajien kulutuslukemia tarkastellessa tulee helposti mieleen kysymys siitä, miten määritellään kaupunkiajo? Itse asun Kehä III:n sisäpuolella ja suurin osa ajosta tapahtuu pk-seudulla, harvoin kuitenkaan keskustassa. Itsellä viimeisten 3 vuoden ja 50 tkm aikana keskikulutus on ollut 8,2 litraa autolla, jossa on 2-litrainen moottori ja joka painaa n. 1400 kg.
Tarkoitetaanko kaupunkiajolla vain ajoa ksekustassa, jolloin liikennevalojen tms. esteen vuoksi joutuu pysähtymään parhaimmillaan korttelin välein? Silloin ymmärtää jotenkin autonvalmistajien ilmoittamat kulutuslukemat.
Tarkoitetaanko kaupunkiajolla vain ajoa ksekustassa, jolloin liikennevalojen tms. esteen vuoksi joutuu pysähtymään parhaimmillaan korttelin välein? Silloin ymmärtää jotenkin autonvalmistajien ilmoittamat kulutuslukemat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toki kaupunkiajoa on myös ajaminen vaikkapa
Lieksan kaupungin maanteitä pitkin.
Joo en minäkään tiedä miten ne kulutuslukemat määritellään. Minulla menee itse asiassa kaupunkiajossa vähemmän kuin maantiellä.
Kaupunkinopeuksissa on mahdollista ajaa pienemmillä kierroksilla ja ilmanvastus on paljon pienempi. Lisäksi ripeissä kiihdytyksissä hyötysuhde on parempi kuin tasanopeudessa ja kun hoitaa jarrutukset mahdollisuuksien mukaan moottorilla niin päästään välillä eteenpäin jopa nollakulutuksella.
Joskus tietysti joutuu jarruttamaan ja siksi kaupunkikulutus on vain hieman maantiekulutusta pienempi.
on olemassa joku ajo-ohjelma, jonka mukaan kulutus määritellään. Varmaan kuukkelilla löytyisi tietoa jos kiinnostaa riittävästi.
Maantie kulutus on pienempi kuin kaupunkikulutus... nuo kiihdytykset on justiinsa ne pahimmat, mitkä nostaa kulutusta.
Niin se asiaa tuntematta saattaa tuntua, mutta tosielämässä nuo kiihdytykset ovat taloudellisin tapa edetä.
Uskomatonta eikö olekin? Itse ajelen 17% alle ilmoitetun keskikulutuksen, ja tuo on siis ympärivuotinen kulutus. Ajo pääasiassa kehä kolmosen sisäpuolella.
Jos asia jäi vaivaamaan niin pulse and glide hakusanoiksi googleen ja sitten lukemaan aiheesta.
Googleen NEDC (new European driving cycle). Vie ainakin Wikipediaan, jossa se on selostettu. On myös kuva nopeudesta millä tavalla kiihdytetään ja jarrutellaan ja pysähdellään. Siinä on sekä kaupunkiajo-osuus että tieajo-osuus.
On sitten eri asia miten hyvin se kuvaa Lontoon tai Lieksan keskustaa, mutta sillä tavoitellaan sitä että jokainen automerkki- ja malli on mitattu samalla kuvitellulla reitillä yhtä voimakkailla kiihdytyksillä. Tämän jälkeen eri autojen kulutuseroja pitäisi voida verrata keskenään vaikka litrat eivät osuisikaan samaan kuin omalla ajotavalla ja reitillä.
Amerikkalaisilla on oma ohjelmansa minkä vuoksi niitä tuloksia ei voi suoraan verrata Euroopan tuloksiin litroina.
Niin.... puhuin siitä, miten paljon oikealla ajotavalla voi päästä noiden "normikulutusten" ja sinä kerrot miten normikulutus kuvaa todellista ajotapaa.
Lukemisenymmärtäminen ja sen olemattomuus.
No, tuo normikulutuksen mittaaminen on vain tapa millä autot saadaan samalle viivalle ja että saataisiin vertailukelpoisia tuloksia. Mutta, se on mahdollista alittaa, ns. "oikealla ajotavalla", eli kiihdyttämällä tehokkaasti ja rullaamalla kun se on mahdollista. Tuota tekniikkaa ei käytetä tuossa normikulutuksen mittaamisessa.