Piirileiri Ruukki 2005 Juankosken Säynäisissä.

Jos kyseiselle leirille on mahdollista mennä kahdeksan ikäisenä, niin silloin kyseiseltä leiriltä löytyy kahdeksanvuotiaita.
Itse akelana ja laumanjohtajana olen aina kannustanut lapsia lähtemään leirille hakemaan uusia kokemuksia ja pitämään hauskaa leikkien parissa. Koti-ikävä on yleistä sudenpennuilla, koska ei olla oltu aikaisemmin poissa kotoa. Mutta jos ei lähde leirille, niin se koti-ikävän kokeminen yleensä siirtyy eteenpäin sitten seuraavaan reissuun, jos sitä edes koskaan tuleekaan.
Omassa laumassani ensimmäisenä vuonna ei tehdä yli yön retkiä, tai leirejä kuin korkeentaan keväällä. Mutta seuraavana kautena ne alkavat yleistymään yhdenyön retkistä aina muutaman päivän leireihin.
Itse olin ensimmäisellä leirillä kahdeksan vuotiaana, jossa tuli pieni koti-ikävä koettua, mutta siihen ne koti-ikävät sitten jäivätkin. Kokemuksena jo 18 vuotta partiolaisena

Jos leirille kerran 8-vuotiaat pääsevät, niin ihan hyvin voi lähteä mukaan.

Olin ensimmäisen kerran isolla leirillä 10-vuotiaana. Muistaakseni jossain vaiheessa oli pientä koti-ikävää, mutta se meni kyllä nopeasti ohi.
Suuremmilla leireilläkin on yleensä ne omat tutut johtajat siinä ympärillä. Tai jossei omat laumanjohtajat, niin ainakin omasta lippukunnasta.

Laita vain tyttö leirille. Kunhan tyttö on ollut ainakin yhdellä yön yli kestäneellä retkellä. Jos lippukunnalla on jonkinlainen talvileiri niin sinnekkin vaan, keräämään leirikokemuksia.

tyttäreni on ollut kahdella yhden yön leirille ja yhdellä kahden yön leirillä. Joten taidan päästää hänet sinne, jos ei tule ihmeempiä esteitä.