siitä Tarjan "aktiivisuudesta" ddr-seurassa. Turun Sanomien artikkeli heinäkuulta.
Halonen ei ollut näkyvä komitealainen
DDR aloitti 1950-1960-luvun taitteessa kampanjan, joka tähtäsi diplomaattisen tunnustuksen saamiseksi Suomelta. Suomen katsottiin olevan kapitalististen maiden seassa heikoin lenkki, jonka murruttua tunnustamisliike leviäisi muihin puolueettomiin maihin ja edelleen syvemmälle länteen.
Suomi-DDR seura sai 1960-luvulla useita yhteydenottoja, joissa toivottiin seuran ajavan Suomessa näkyvästi DDR:n tunnustamista. Erityisesti toivottiin korkeiden suomalaisten kannanottoja tunnustamisen puolesta.
DDR:n tunnustamisponnistelut saivat hyvän maaperän 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vasemmistoradikalismista, ja niinpä kansainvälinen komitea DDR:n tunnustamiseksi perustettiin vuonna 1969.
Saksojen tunnustaminen oli arka ulkopoliittinen aihe. Saksan jakauduttua vuonna 1949 kahdeksi valtioksi, länsiblokki tunnusti Saksan liittotasavallan ja itäblokki DDR:n.
Kun Suomi jäi näiden kahden blokin väliin, se ei tunnustanut kumpaakaan. Suomi olisi tunnustamalla jomman kumman ottanut kantaa samalla blokkien väliseen taistoon, ja näin kolhinut tarkasti varjelemaansa puolueettomuuden kilpeä.
Jäsenenä SAK:n mandaatilla
Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi -järjestön moottorina toimi Suomi-DDR-seura. Se kutsui koolle vuoden 1970 tammikuussa Rakennusmestarien talolle perustamiskokouksen.
Komitean puheenjohtajaksi valittiin SKDL:n pirkanmaalainen kansanedustaja Kuuno Honkonen. Komiteaan tuli jäseneksi SAK:n mandaatilla järjestön silloinen lakimies Tarja Halonen eli nykyinen tasavallan presidenttimme, joka toimi komitean varapuheenjohtajana.
Komitean hallituksesta tuli perusilmeeltään vasemmistolainen, joskin muutama porvarikin, keskustasta ja liberaaleista, kuului joukkoon. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton, SYL:n, edustajana komitean hallitukseen tuli liberaalien Jaakko Laajava, joka toimii nykyään ulkoministeriön alivaltiosihteerinä.
Komitean tavoitteena oli taivuttaa Suomi ensimmäisenä länsimaana tunnustamaan DDR. Komitea ajoi virallisesti myös Saksan liittotasavallan tunnustamista, mutta vain siksi, että tunnustaminen olisi tukenut DDR:n maailmanpoliittista asemaa. Komitea suhtautui Saksan liittotasavaltaan hyvin kriittisesti.
Hämäläinen määräsi Halosen edustamaan
Mikä sitten oli Tarja Halosen rooli komiteassa? Oliko hän innokas DDR-aktivisti? Komiteassa tuolloin hääränneen Etelä-Savon maakuntajohtajan Hannu Vesan mukaan Halonen ei ollut ainakaan komitean puitteissa aktiivinen DDR:n tukija, vaikka varapuheenjohtajana toimikin. Itse asiassa Vesalla ei ole Halosesta mitään muistikuvaa liittyen komitean toimintaan.
- Minä ja Suomi-DDR-seuran toiminnanjohtaja Ontro Virtanen sitä järjestöä pyöritimme, tunnustaa Vesa.
Professori Seppo Hentilä, joka myös itse opiskeli 1970-luvulla DDR:ssä, vahvistaa, ettei Halonen suinkaan ollut näkyvä DDR-aktivisti.
- Halonen ei ollut DDR-aktivisti, enkä tiedä kävikö hän edes tässä (komitean) ominaisuudessa siellä. Minusta tämä Halosen DDR-yhteys on täysin banaali juttu, Hentilä sanoo.
Hentilän mukaan Halosen löyhästä kytköksestä komiteaan kertoo jotain se, millä tavalla hän järjestön varapuheenjohtajaksi tuli.
- Kun SAK:n piti löytää joku keskuudestaan komitean edustajaksi, eikä vapaaehtoista löytynyt, niin SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen totesi, että tuo lakimies (Halonen) on ihan joutilas sinne menemään, Hentilä sanoo jo edesmenneen Hämäläisen hänelle muutama vuosi sitten kertoneen.
ALBERTO CLARAMUNT
Jutussa on käytetty lähteenä Seppo Hentilän teosta Harppi-Saksan haarukassa ja Pekka Koivukosken pro gradu tutkielmaa DDR tunnustettava heti! Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi - synty vuonna 1970 ja vastaanotto Suomen poliittisessa kentässä.
Halonen ei ollut näkyvä komitealainen
DDR aloitti 1950-1960-luvun taitteessa kampanjan, joka tähtäsi diplomaattisen tunnustuksen saamiseksi Suomelta. Suomen katsottiin olevan kapitalististen maiden seassa heikoin lenkki, jonka murruttua tunnustamisliike leviäisi muihin puolueettomiin maihin ja edelleen syvemmälle länteen.
Suomi-DDR seura sai 1960-luvulla useita yhteydenottoja, joissa toivottiin seuran ajavan Suomessa näkyvästi DDR:n tunnustamista. Erityisesti toivottiin korkeiden suomalaisten kannanottoja tunnustamisen puolesta.
DDR:n tunnustamisponnistelut saivat hyvän maaperän 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vasemmistoradikalismista, ja niinpä kansainvälinen komitea DDR:n tunnustamiseksi perustettiin vuonna 1969.
Saksojen tunnustaminen oli arka ulkopoliittinen aihe. Saksan jakauduttua vuonna 1949 kahdeksi valtioksi, länsiblokki tunnusti Saksan liittotasavallan ja itäblokki DDR:n.
Kun Suomi jäi näiden kahden blokin väliin, se ei tunnustanut kumpaakaan. Suomi olisi tunnustamalla jomman kumman ottanut kantaa samalla blokkien väliseen taistoon, ja näin kolhinut tarkasti varjelemaansa puolueettomuuden kilpeä.
Jäsenenä SAK:n mandaatilla
Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi -järjestön moottorina toimi Suomi-DDR-seura. Se kutsui koolle vuoden 1970 tammikuussa Rakennusmestarien talolle perustamiskokouksen.
Komitean puheenjohtajaksi valittiin SKDL:n pirkanmaalainen kansanedustaja Kuuno Honkonen. Komiteaan tuli jäseneksi SAK:n mandaatilla järjestön silloinen lakimies Tarja Halonen eli nykyinen tasavallan presidenttimme, joka toimi komitean varapuheenjohtajana.
Komitean hallituksesta tuli perusilmeeltään vasemmistolainen, joskin muutama porvarikin, keskustasta ja liberaaleista, kuului joukkoon. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton, SYL:n, edustajana komitean hallitukseen tuli liberaalien Jaakko Laajava, joka toimii nykyään ulkoministeriön alivaltiosihteerinä.
Komitean tavoitteena oli taivuttaa Suomi ensimmäisenä länsimaana tunnustamaan DDR. Komitea ajoi virallisesti myös Saksan liittotasavallan tunnustamista, mutta vain siksi, että tunnustaminen olisi tukenut DDR:n maailmanpoliittista asemaa. Komitea suhtautui Saksan liittotasavaltaan hyvin kriittisesti.
Hämäläinen määräsi Halosen edustamaan
Mikä sitten oli Tarja Halosen rooli komiteassa? Oliko hän innokas DDR-aktivisti? Komiteassa tuolloin hääränneen Etelä-Savon maakuntajohtajan Hannu Vesan mukaan Halonen ei ollut ainakaan komitean puitteissa aktiivinen DDR:n tukija, vaikka varapuheenjohtajana toimikin. Itse asiassa Vesalla ei ole Halosesta mitään muistikuvaa liittyen komitean toimintaan.
- Minä ja Suomi-DDR-seuran toiminnanjohtaja Ontro Virtanen sitä järjestöä pyöritimme, tunnustaa Vesa.
Professori Seppo Hentilä, joka myös itse opiskeli 1970-luvulla DDR:ssä, vahvistaa, ettei Halonen suinkaan ollut näkyvä DDR-aktivisti.
- Halonen ei ollut DDR-aktivisti, enkä tiedä kävikö hän edes tässä (komitean) ominaisuudessa siellä. Minusta tämä Halosen DDR-yhteys on täysin banaali juttu, Hentilä sanoo.
Hentilän mukaan Halosen löyhästä kytköksestä komiteaan kertoo jotain se, millä tavalla hän järjestön varapuheenjohtajaksi tuli.
- Kun SAK:n piti löytää joku keskuudestaan komitean edustajaksi, eikä vapaaehtoista löytynyt, niin SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen totesi, että tuo lakimies (Halonen) on ihan joutilas sinne menemään, Hentilä sanoo jo edesmenneen Hämäläisen hänelle muutama vuosi sitten kertoneen.
ALBERTO CLARAMUNT
Jutussa on käytetty lähteenä Seppo Hentilän teosta Harppi-Saksan haarukassa ja Pekka Koivukosken pro gradu tutkielmaa DDR tunnustettava heti! Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi - synty vuonna 1970 ja vastaanotto Suomen poliittisessa kentässä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Halonenhan oli "vain" varapuheenjohtaja...
TASAVALLAN PRESIDENTTI