Ongelmani on hieman hullunkurinen!
Olen 23v itsenäisesti asuva tyttö, elän työmarkkina-, asumistuella, sekä soskun varoilla osittain. En pärjää mielettömän hyvin, mutten kai huonostikaan.
Vanhempieni tulot ovat suht normit mutta menot kyllä isot, sen lisäksi että heillä on monta kymmentä tuhatta euroa lainaa (joka on otettu silloin kun vanhemmillani oli kohtuulliset isot tulot!). Sosiaalitoimistosta he eivät saa rahaa, koska heidän mielestään rahojen pitäisi riittää.
Kotona asuu vielä täysi-ikäinen pikkuveljeni. Hän ei ole töissä, ei saa opintotukea koska vanhempien tulot ovat "liian suuret", hänen tulonsa ovat siis 0e. He elättävät veljeni täysin, maksavat laskut, veljeni velkoja hänen kavereilleen, sen lisäksi että maksavat hänen syömisensä, ryyppäämisen sun muun viihteen jne.
Vanhempani "vievät" minun rahani, painostavat töihin ja/tai kouluun! He lainailevat rahaa ja palauttelevat miten sattuu. Mutten kai voi heille olla lainaamatta aina sitä 5e, että saavat leipää ja jotain leivän päälle. Voisin jättää lainaamatta mutta se katkaisisi kaikki välini vanhempiini... Toisekseen isäni vetoaa niihin aikoihin kun olin nuori (siis alle 18v), että he joutuivat maksamaan puhelinlaskujani ja muutenkin... ikäänkuin olisin velkaa heille heidän elättämisestään! Nytkö minulla on velvollisuus elättää puolestaan vanhempiani kun olen täysi-ikäinen?
Alussa lainailu oli ok... mutta tämä todella masentaa ja raivostuttaa! Ja vanhempani ihmettelevät suunnattomasti räyhäävää käytöstäni!
Olen 23v itsenäisesti asuva tyttö, elän työmarkkina-, asumistuella, sekä soskun varoilla osittain. En pärjää mielettömän hyvin, mutten kai huonostikaan.
Vanhempieni tulot ovat suht normit mutta menot kyllä isot, sen lisäksi että heillä on monta kymmentä tuhatta euroa lainaa (joka on otettu silloin kun vanhemmillani oli kohtuulliset isot tulot!). Sosiaalitoimistosta he eivät saa rahaa, koska heidän mielestään rahojen pitäisi riittää.
Kotona asuu vielä täysi-ikäinen pikkuveljeni. Hän ei ole töissä, ei saa opintotukea koska vanhempien tulot ovat "liian suuret", hänen tulonsa ovat siis 0e. He elättävät veljeni täysin, maksavat laskut, veljeni velkoja hänen kavereilleen, sen lisäksi että maksavat hänen syömisensä, ryyppäämisen sun muun viihteen jne.
Vanhempani "vievät" minun rahani, painostavat töihin ja/tai kouluun! He lainailevat rahaa ja palauttelevat miten sattuu. Mutten kai voi heille olla lainaamatta aina sitä 5e, että saavat leipää ja jotain leivän päälle. Voisin jättää lainaamatta mutta se katkaisisi kaikki välini vanhempiini... Toisekseen isäni vetoaa niihin aikoihin kun olin nuori (siis alle 18v), että he joutuivat maksamaan puhelinlaskujani ja muutenkin... ikäänkuin olisin velkaa heille heidän elättämisestään! Nytkö minulla on velvollisuus elättää puolestaan vanhempiani kun olen täysi-ikäinen?
Alussa lainailu oli ok... mutta tämä todella masentaa ja raivostuttaa! Ja vanhempani ihmettelevät suunnattomasti räyhäävää käytöstäni!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuule, ei sinun tarvitse rahoittaa veljesi tai vanhempiesi elämää. Ole ystävällinen, kohtelias mutta tiukka. Älä lainaa enempää, ennenkuin edellinen velka on maksettu takaisin. Kerro heille, että aiot tästä lähtien tehdä näin. Heidän on pakko ymmärtää se. Ja se että he ovat maksaneet lapsensa ,siis alaikäisen, kännykkä ym laskut ei edellytä ikuisiin vippeihin aikuiselta lapseltaan. Onnea sinulle!
heipsan
mä tiedän tasan tarkkaan miltä susta tuntuu!olen itse 22v kahden pienen lapsen äippä, joten minun tulot ei o isot ja mieheni on tavallinen duunari, joten ei sieltäkään miljoonia tule.
munki vanhemat lainaalee melkein viikoittan rahaa, aluksi lainasin kun oli kyse pienistä summista, mutta nykyään he pyytävät jopa 100e ja koskaan ei takaisin niitä rahojA tule!
joten "kohteliaasti" ilmoitin että täältä rahaa ei enää tule.
tottakai ne suuttu mut otan sen asenteen etten semmossia vanhempia kaipaa jotka on vain kiinnostunu mun lompsasta!!
koitappa selvittää asiat, se tuo sulle itelleski paremman fiiliksen!!
Kuulostaa aivan liian hullulta ollakseen totta. Toivottavasti tää oli joku vitsi.
En ole ikinä kuullutkaan, että lapsi joutuisi elättämään omia vanhempiaan. Vieläpä noin pienillä tuloilla.
Sinun ei tarvitse lainailla/antaa mitään rahaa. Se on vanhempiesi vastuu elättää itsensä ja oma perheensä. Ja lapset ainakin siihen saakka kun ovat alaikäisiä.
Ota asia puheeksi vanhempiesi kanssa. Kerro suoraan, että pelkäät välejen menevän poikki, jos et lainaa rahaa. Etkä kuitenkaan halua niin käyvän, koska välität heistä, mutta näin ei voi jatkua.
Itselläsi on pienet tulot ja ne riittävät juuri itsesi elättämiseen. On tressaavaa ajatella, että pitäisi pystyä elättämään vielä omat vanhempansa. Kerro myös ärtyneen käytöksen johtuvan tästä asiasta.
Sano, että sinun tehtävä on sitten huolehtia ja elättää omat lapsesi kun on niiden aika.
Ethän voi jatkuvasti maksaa takaisin puhelinmaksuja, joista vanhempasi kuuluikin olla vastuussa ollessasi vielä alaikäinen.
Pidä rajoistasi tiukasti kiinni. Vanhempasi muuten tottuvat ja alkavat pitää "itsestään selvyytenä", että heille annetaan rahaa koska vain. Eivätkä itse opi ikinä suunnitelemaan menojaan niin, että raha riittää.
Mielestäni pikkuveljesikin olisi pikkuhiljaa alettava ottamaan vastuuta omista raha-asioistaan. Jos kaikki maksetaan puolesta ei osaa antaa arvoa saamalle, eikä koskaan käyttämään rahaa.
Pieni tuki on tosin ymmärrettävää, vielä opiskeluvaiheessa. Ja jos tulot on 0e.
Mutta eikö vanhempasi kuuluisi mielummin häntä kannustaa saamaan itse lisäansiota?
Ymmärrän kyllä, että parisuhteessa enemmän tienaava voi tukea heikommin pärjäävää, mutta on outoa jos menee noinpäin, että lapsi elättää vanhempiaan??? Mitä mieltä itse olet?
Ei tarvitse niin, mutta rypisin tunnon tuskissa jollen lainaisi. :(
Isäni polttaa tupakkaa askin joskus jopa kaksi päivässä, siihen kinuaa rahaa toisinaan. Tupakkaan lainaanimisen suhteen olen alkanut valehtelemaan ettei ole rahaa juuri sillon. Isä kyllä jaksaa silti jankuttaa että lainaisin,vaikka sanonkin ettei ole... pitkällä kinastelulla saan hänet uskomaan! Hän lupaa aina maksaa sillon ja sillon... mutta sitten kun olen lainannut ja kyselen rahoja, he eivät tiedä millon saavat rahaa (jos ei tilipäivää lasketa).
En voi puhua heidän kanssaan! En ole koskaan heidän kanssaan voinut puhua asioista. Minut on aina lapsena lahjottiin tavaroilla, rahalla. Isäni ei pidä yhtäkään lupaustaan, hän valehtelee niin ettei edes itse tajua. Pienenä lapsena hän saattoi minut jättää pariksikin tunnissa autoon istumaan, sillä aikaa kun itse istui toto pelien seurassa, kun "aika vaan venähti".
Sen tiedän että heidän menonsa on suuremmat kuin tulot! Monta vuotta laskuja pitänyt siirrellä eteenpäin jotta saisi rahaa ruokaan.
Olen samaa mieltä tuon mitä sanoit veljestäni. Ja olen hänelle itselleenkin yrittänyt sanoa! Mutta isähän eli silloin "raha-aikaan" asenteella; minun lasteni ei tarvitse tehdä työtä, kun minä elätän ne.
Olihan se nuorempana helppoa, eikä oikein tajunnut itse silloin... mutta nyt tajuaa että itsekin vötkyilen töiden ja koulun suhteen koska sain lapsena kaiken niin helposti, ilman työtä!
Tämä todella on outoa, en kiellä! Ja sitä olen sanonut vanhemmillenikin... mutteivät he siihen oikein sano muuta kuin että "kunhan nyt päästäis parempaan"
vanhempiesi on aika oppia elämään tulojensa mukaan. Ongelmana heillä ei ole tulojen määrä, vaan se, että he eivät osaa suunnitella kulutustansa. Voisivat mennä velkaneuvontaan tms.
Älä enää lainaa heille rahaa. Pikemminkin heidän "kuuluisi" antaa sinulle. Itselläni on melkein ikäisesi lapsi, joka ei asu kotona ja toinen, joka asuu (täysi-ikäinen lukiolainen) kotona. Annan kuukausirahaa myös kotoa pois muuttaneelle, vaikka hän on jo naimisissa, mutta molemmat opiskelevat ja koittavat tulla toimeen opintotuilla ja kesätyörahoilla. En voisi kuvitellakaan yrittäväni lainata heiltä...
Hienoa, että osaat hoitaa raha-asiasi. Yhdessä asiassa olen vanhempiesi kanssa samaa mieltä: yritä löytää työ- tai koulutuspaikka. Sitä kautta saat elämäsi entistä paremmin järjestykseen.
Ota lainaamisasia esiin vanhempiesi kanssa ja kerro mielipiteesi - ja pidä siitä kiinni. Hyvää jatkoa!
Totta kai olen hakemassa töitä/koulutuspaikkaa...
Mutta se ärsyttää kyllä että tuo patistelu kohdistuu enemmän minuun kuin veljeeni. Minuahan he eivät sentään joudu elättämään! Lukion jälkeen, kun en ollut vielä oikeutetu tmt:hen olin "töissä" työmarkkinatuella... Se ei heille riittänyt, olisi vain pitänyt etsiä TÖITÄ!
Ei heille vaan voi puhua! Isäni on just sellainen "joojoo joo" mutta kun on päässyt siitä keskustelusta nii millää puheilla taaskaan ollut mitään väliä!
Kerroit asuva itsenäisesati...voi kun vielä oppisit elämäänkin itsenäisesti. Ymmärrän sen olevan hyvin vaikeaa koska vanhempasikaan eivät siihen kykene. Koita sinä olla järkevä ja ymmärtää asiat.
Et sinä ole vastuussa omista vanhemmistasi tuolla tavalla ainakaan!!!
Ongelmanne tuntuu niin lapsellisilta että paljon saa tapahtua jotta tilanne ja elämänne muuttuisi "normaaliksi"...
En ole vastuussa! Toinen vaihtoehto siis katkaista välit lopullisesti... Olen muuttamassa piakkoin toiselle paikkakunnalle (haen sieltä työpaikkaa), ehkä he eivät sitten enää kinua rahaa niin paljon. Tosin ainahan sitä voi soitella ja ruinuta, ja etenkin kun olen töissä, he varmasti "innostuvat" enemmän!
Ei elämä muutukaan... meillä ei ole koskaan ollut "normaalia" perhe-elämää! Suoraan sanoen kadehtin niitä jotka kasvattivat lapsensa kunnollisesti! Minut ja veljeni on kasvatettu valehtelulla,kehumisella ja makoilulla...
Ikävää että päivä päivältä löydän itsestäni enemmän ja enemmän vanhempieni piirteitä :s
Nyt olisikin aika miettiä miten haluat itse elää ja miten ehkä tulevaisuudessa omat lapsesi kasvattaa?
Mitä samoja virheitä et ainakaan halua omille lapsillesi tehdä?
Ehkä vanhempasi ovat jotenkin omallatavallaan vähän "reppanoita"?? Ehkä ei siis ole paras mahdollinen tapa katkaista välejä kokonaan. En kuitenkaan tarkoita, että heille tulisi lainailla jatkuvasti rahaa. Päinvastoin olla lainaamatta kokonaan. Sinun tulee olla rajojen suhteen tiukka ja uskaltaa asettaa ne.
Jokainen kuitenkin elää omaa elämäänsä. Ei varmasti kannata niin pikkutarkasti kertoa kaikkea vanhemmillesi.
Puhu vähän niitä näitä ottaettasi heihin yhteyttä, vaikka välit eivät ole parhaat mahdolliset. Paras, että elät omaa elämääsi ja annat heidän mielipiteidensä jäädä oman onnen nojaan.
Kerro kuitenkin raha-asioista suoraan, vaikka olisi vaikeatakin. Sano ettet halua lainata rahaa, vaikka sitä olisikin. Se on sinun rahasi ja sinä myös päätät mitä rahoillesi teet ja miten haluat ne käyttää. He taas päättävät omista raha-asioistaan mitä haluavat tehdä ja miten käyttää omat rahansa.
Kerro myös suoraan olevasi huolissasi heidän raha-asioista, koska tuntuu etteivät he saa rahaa käytettyä niin, että se riittäisi. Ratkaisu ei kuitenkaan saa olla sinun rahojen apuun otto.
Jos teet työtä siitä saatu raha kuuluu sinulle, oli se sitten pieni tai suuri. Vanhempasi töistä kuuluvat rahat kuuluvat heille, tietysti.
Tsemppiä vaan opiskeluun töitten hakuun!
Ei välejä kannata katkaista ennen kuin on sanonut kaikki omat mielipiteensä niin että ne vanhukset ymmärtävät mitä tarkoitat ja olette keskustelleet asiat selviksi..Koita kertoa heille mitä mieltä asiasta olet fiksusti ja avoimesti.
On hyvä että olet ymmärtänyt ja ennenkaikkea miettinyt asioita..
Onko tuo rahan kinuaminen se päälimmäinen huoli ja murhe?? Mihin vanhempasi pyytävät rahojasi??? Päihteisiin????
Ja kun nyt olet tietoinen ja omat näkemykset itsellesi mieltänyt vanhempiesi kasvatustyylistä niin kasvata sinä lapsesi joskus niinkuin mielestäsi oikein on...
Tsemppiä..kyllä se siitä...
Ei heidän kanssaan voi keskustella kuten asioista yleensä ihmisten kanssa. Aina ollut huutoa ja "joojoo"-juttua ja asioiden selvittämisen siirtämistä. Isä hermoilee, huutaa, karjuu ihan tyhjästä. Ei mitään selvittelytaitoa, ja hän elää periaatteella että hän on oikeassa kaikessa. Ei heillä ole ollut ikinä vastuuta oikein mistään. Itsekin sain nuorena mennä, olla, miten sattuu... olihan se silloin hauskaa, mutta välillä tuntuu että olisin tarvinnut enemmän rajoja!
Jos koko palkka menee laskuihin, nii kyllä he minulta ruokaan sitä rahaa pyytävät lähinnä...
Päällimmäisenä on se etten jaksa kauan näin!
Voiko äitisi kanssa jutella paremmin?
Olisiko syytä ottaa esille myös se, että tuntuu kurjalta, ja olet jopa ajatellut haluatko olla tekemisissä kohta enään ollenkaan kun he vain huutavat ja asioita ei pysty selvittämään.
Otat vaan joku päivä puhelimen rohkeasti käteen ja soita ja juttele vaikkapa äitisi kanssa. En tiedä auttaako se, mutta se nyt ainakin on varmaa jos et juttele ja ota asiaa esille se ei ainakaan korjaannu.
Mielestäni tuntuu mahdottomalta, että koko palkka menisi tuossa iässä vielä pelkästään laskuihin??
Eikö vanhempiesi iässä pitäisi olla kertyneenä jo vähän säästöönkin rahaa. Ja luonnollisesti mielummin niinpäin, että vanhempasi tukisivat sinua rahallisesti, jos vaikeaa aikaa.
Onko kyse siis pelkästään rahasta? Vai onko takana jotain muutakin? Haluavatko vanhempasi vain kontrolloida sinua ja yrittää päteä. Onko vaikeaa päästää oma lapsi itsenäistymään. Aivan niinkun he yrittäisivät jotenkin sitoa/olisivat jopa riippuvaisia sinusta.
Kerroit ettet enään kauan jaksa, ei siis ole muuta vaihtoehtoa kun uskaltaa jutella vanhemmillesi avoimesti ja asettaa heille rajat, joista pitää kiinni. Jos et näin tee sitten turhaa valittaa. Olet hiljaa ja kärsit. Valintasi on sinun!
Kyllä se menee laskuihin! Vanhemmillani on pientila (joka ei enää kannata!), rakennuslainaa, muuta lainaa, osa maksu-auto jne... ja kaikki muut ns normaalit laskut lisäksi! Silloin aikoinaan heillä oli todella sitä rahaa, enemmän kuin monellaa muulla! He ovat myöneet maa-alojaan jne, mutta se ollut vain osa-apu!
En usko että he lainailisivat minulta mikäli heillä itsellään olisi rahaa! Mutta tiedän heidän sitä tarvitsen koska he lainailevat myös muualta (sieltä yhdestä harvasta paikasta jonne ovat tämän tilanteen uskaltaneet tuoda ilmi)
Olen väleissä, käyn heillä suht usein, he antavat olla mielellään luonaan yötä... Mutta en voi sanoa että sen enempää paapoisivat kuin ennenkään!
Mutta eihän se saa olla sinun ongelma, että heillä ei ole rahaa. Olet jo helpottanut heidän taakkaa rahallisesti muuttaessasi pois. Heillä on siis yksi elätettävä vähemmän. Huomaavatko he sitä ollenkaan?
Hei, todella hienoa, että mietit asioita ja yrität löytää ratkaisuja pulmiin. Selvästi et halua päätyä elämässäsi samaan jamaan kuin vanhampasi. Kannattaa yrittää ottaa etäisyyttä ja rakentaa vähitellen omaa erillistä elämää (harrastukset, kaverit, työ/opiskelut). Lainailut pitää pitää niin vähissä kuin mahdollista, mieluiten nollassa. Lainaamalla rahaa vain siirtää ja pahentaa ongelmia.
Itsessäni huomaan paljonkin ikäviä piirteitä, joita on siirtynyt vanhemmiltani. Iän myötä ja nyt kun elämään on tullut lapsi, ne vain korostuvat. Mutta pakko vain yrittää huomata omat huonot toimintatavat ja opetella paremmille toimintakoodeille.
Jaksamista ja positiivista mieltä!
ettet ole heihin nähden elatusvelvollinen. Jos vanhmpasi eivät jaksa maksaa asuntoaan, niin myykööt sen ja asettukoot vuokrakaksioon. Pian veljesi on omillaan, eivätkä he enää sitten tarvitse suurta perheasuntoa. Vippaileminen on sukulaisuuden väärinkäyttöä olivat vippailijat sitten lapsia, vanhempia tai sisaruksia tai jotain kaukaisempia sukulaisia.