Todellista kulttuurien konfliktia ei käydä länsimaisen liberaalisen aatemaailman ja islamin välillä, vaan islamin itsensä sisällä, maltillisten- ja fundamentalististen muslimien välillä. Tuon taistelun lopputulos loppujen lopuksi määrittää mihin suuntaan islam seuraavien vuosisatojen aikana kehittyy.
Taistelussa on karkeasti jaettuna kaksi osapuolta. Maltilliset jopa sekulaarit muslimit, jotka uskovat islamin olevan yhdistettävissä demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. He haluavat kehittää maitaan länsimaiseen suuntaan ja luoda hyvinvointia maidensa kansalaisille. Toisena osapuolena ovat ääri-islamistit, joiden haaveena on tuhota islamilaiset kansallisvaltiot ja luoda koko islamilaisen maailman kattava kalifikunta. Juuri fundamentalistit pyrkivät luomaan konflikteja muslimien ja länsimaiden välille, sillä siten he saavat pakotettua maltillisemmat uskonveljensä lippunsa taakse.
Ideologioiden sotaa käydään globaalisti, kaikkialla missä muslimeja on. Heidän tärkeimpiä kohteitaan ovat länsimaiden muslimivähemmistöt. Useassa Euroopan valtiossa, esim. Ranskassa, muslimi maahanmuuttajilta, erityisesti nuorilta puuttuu identiteettiä ja, kun nuoret ovat vielä tyytymättömiä oloihinsa ja pettyneitä vallitsevaan järjestelmään, ovat he helppoa riistaa radikaaleille muslimijärjestöille, jotka tarjoavat henkisen tuen lisäksi taloudellista tukea. Näin rauhanomaiselta vaikuttava järjestö luo pohjaa todellisille terrorijärjestöille. Ranskan mellakat olivat turhautuneiden nuorten purkaus, mutta ajatelkaa millaista jälkeä olisi syntynyt, jos mellakoitsijoita olisi johtanut hyvin organisoitu terrorijärjestö?
Islamilaisessa maailmassa ideologia sotaa käydään parlamenteissa(mikäli valtiossa sattuu olemaan sellainen). Ensiksi radikaalit järjestöt luovat puolueen, jonka jäsenille opetetaan järjestön radikaalia ideologiaa ja jonka jäsenet vannovat uskollisuuden valan puolueelle. Toisessa vaiheessa järjestöjen solut luovat jännitteitä kansan ja hallinnon välille. Kolmannessa vaiheessa radikaalien puolue pyrkii yhdistämään kansan taakseen ja ajamaan islamistiset uudistukset läpi parlamentaarisin tai ulkoparlamentaarisin keinoin.
Maissa, joissa demokratiaa ei ole, taistelua on suoraviivaisempaa terrorismin ja sissisodan muodossa. Tällaiset suorat taistelut milloin mitäkin ideologiaan vastaan ovat tärkeää lähde radikaalien propagandalle.
Kuinka sitten voittaa taistelu radikaaleja vastaan? Länsimaiden on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä integroimaan muslimivähemmistönsä muuhun yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Myös radikaalia teologiaa saarnaavien järjestöjen toiminta tulisi pyrkiä estämään tai ainakin valvomaan. Terrorismin paras ehkäisykeino on pitää huoli siitä, että muslimiyhteisö pysyy maltillisen teologian piirissä ja toimii yhteistyössä lainvalvojien kanssa terroristien toiminnan estämiseksi. Terroristit ovat ihmiskunnan yhteisiä vihollisia. Internet on tärkeä ääri-islamistien media. Internetiin on syntynyt eräänlainen "virtuaali-umma", jossa ääri-aatteet leviävät. Internetin valvontaa pitäisi lisätä, mutta ilman että viattomien ihmisoikeuksia poljetaan.
Muslimimaiden radikalisoitumisen estäminen on huomattavasti vaikeampaa, mutta esim. Turkin EU-jäsenyys veisi pois pohjan EU:n ja islamilaisen maailman vastakkain asettelulta.
P.S. tekstin inspiraation ja faktojen lähteenä toimi nov/dec Foreing Affairs lehdessä ilmestynyt Zeyno Baranin artikkeli
Taistelussa on karkeasti jaettuna kaksi osapuolta. Maltilliset jopa sekulaarit muslimit, jotka uskovat islamin olevan yhdistettävissä demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. He haluavat kehittää maitaan länsimaiseen suuntaan ja luoda hyvinvointia maidensa kansalaisille. Toisena osapuolena ovat ääri-islamistit, joiden haaveena on tuhota islamilaiset kansallisvaltiot ja luoda koko islamilaisen maailman kattava kalifikunta. Juuri fundamentalistit pyrkivät luomaan konflikteja muslimien ja länsimaiden välille, sillä siten he saavat pakotettua maltillisemmat uskonveljensä lippunsa taakse.
Ideologioiden sotaa käydään globaalisti, kaikkialla missä muslimeja on. Heidän tärkeimpiä kohteitaan ovat länsimaiden muslimivähemmistöt. Useassa Euroopan valtiossa, esim. Ranskassa, muslimi maahanmuuttajilta, erityisesti nuorilta puuttuu identiteettiä ja, kun nuoret ovat vielä tyytymättömiä oloihinsa ja pettyneitä vallitsevaan järjestelmään, ovat he helppoa riistaa radikaaleille muslimijärjestöille, jotka tarjoavat henkisen tuen lisäksi taloudellista tukea. Näin rauhanomaiselta vaikuttava järjestö luo pohjaa todellisille terrorijärjestöille. Ranskan mellakat olivat turhautuneiden nuorten purkaus, mutta ajatelkaa millaista jälkeä olisi syntynyt, jos mellakoitsijoita olisi johtanut hyvin organisoitu terrorijärjestö?
Islamilaisessa maailmassa ideologia sotaa käydään parlamenteissa(mikäli valtiossa sattuu olemaan sellainen). Ensiksi radikaalit järjestöt luovat puolueen, jonka jäsenille opetetaan järjestön radikaalia ideologiaa ja jonka jäsenet vannovat uskollisuuden valan puolueelle. Toisessa vaiheessa järjestöjen solut luovat jännitteitä kansan ja hallinnon välille. Kolmannessa vaiheessa radikaalien puolue pyrkii yhdistämään kansan taakseen ja ajamaan islamistiset uudistukset läpi parlamentaarisin tai ulkoparlamentaarisin keinoin.
Maissa, joissa demokratiaa ei ole, taistelua on suoraviivaisempaa terrorismin ja sissisodan muodossa. Tällaiset suorat taistelut milloin mitäkin ideologiaan vastaan ovat tärkeää lähde radikaalien propagandalle.
Kuinka sitten voittaa taistelu radikaaleja vastaan? Länsimaiden on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä integroimaan muslimivähemmistönsä muuhun yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Myös radikaalia teologiaa saarnaavien järjestöjen toiminta tulisi pyrkiä estämään tai ainakin valvomaan. Terrorismin paras ehkäisykeino on pitää huoli siitä, että muslimiyhteisö pysyy maltillisen teologian piirissä ja toimii yhteistyössä lainvalvojien kanssa terroristien toiminnan estämiseksi. Terroristit ovat ihmiskunnan yhteisiä vihollisia. Internet on tärkeä ääri-islamistien media. Internetiin on syntynyt eräänlainen "virtuaali-umma", jossa ääri-aatteet leviävät. Internetin valvontaa pitäisi lisätä, mutta ilman että viattomien ihmisoikeuksia poljetaan.
Muslimimaiden radikalisoitumisen estäminen on huomattavasti vaikeampaa, mutta esim. Turkin EU-jäsenyys veisi pois pohjan EU:n ja islamilaisen maailman vastakkain asettelulta.
P.S. tekstin inspiraation ja faktojen lähteenä toimi nov/dec Foreing Affairs lehdessä ilmestynyt Zeyno Baranin artikkeli
Vastaukset 23
Vanhimmat
Siirtolaisia vastaanottavat maat voivat tehdä valintaa maahan pyrkivien joukoista. Siirtolaisilla pitää olla määrätyt edellytykset, että he voivat sopeutua asuinmaansa oloihin. Lisäksi jokaisen siirtolaisen kanssa pitää tehdä sopimus. Näillä toimenpiteillä saadaan mellakoihin taipuvainen väki pysymään poissa. Muutamat maat ovat jo tehneet tällaisia alotteita.
On aivan älytöntä uskoa, että kaikki ihmiset sopeutuvat aivan samalla lailla. Siitä mellakat ovat aiheutuneet.
Kirjoitukseni siirtolaisilla tarkoitin jo länsimaissa olevia muslimeja. Uusien maahantulijoiden kanssa tulisi toki harjoittaa varovaisuutta, mutta se onkin jo maahanmuuttaja palstan aiheita.
"On aivan älytöntä uskoa, että kaikki ihmiset sopeutuvat aivan samalla lailla."
Totta. Tuon tajuaminen on onnistuneen sopeuttamisen tärkein tekijä. Ranskan sopeuttamispolitiikka epäonnistui lähinnä siksi että maahantulijoista yritettiin tehdä ranskalaisia, ilman että siirtolaisen omaa kulttuurista identiteettiä otetaan huomioon. Tämä on johtanut siirtolaisnuorten identiteetti kriisin, joka oli osa syynä mellakoille.
Kiitos mielenkiintoisesta ja mielestäni asiallisesta ja asiapitoisesta kirjoituksesta.
Joitakin kommentteja haluaisin esittää joihinkin kohtiin.
>> Maltilliset jopa sekulaarit muslimit, jotka uskovat islamin olevan yhdistettävissä demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. He haluavat kehittää maitaan länsimaiseen suuntaan ja luoda hyvinvointia maidensa kansalaisille.>>
- En ole aivan varma, onko länsimaiseen suuntaan kehittäminen niin kovin toivottavaa. Ainakaan länsimaiden tai muiden ei-länsimaisten maiden kannalta. Länsimaisuuteen liittyy myös hyvin ikäviä asioita. Vaikka se on tuonut hyvinvointia osalle maailmaa, se on myös tuottanut aika tavalla pahoinvointia muualle – ja johtanut ekokatastrofin partaalle. Jos muslimimaat kehittyvät länsimaiseen suuntaan samalla tavalla kuin rikkaat länsimaat, tilanne saattaa kärjistyä entisestään. Asian tekee hankalaksi myös se – hyvin raadollisesti ja länsimaakeskeisesti sanoen – että länsimaistuvat muslimit alkaisivat tarvita öljynsä itse. Ja he istuvat Lähi-idässä 2/3 maapallon öljyvarojen päällä. Tilanne tulisi olemaan erittäin räjähdysherkkä ja länsimaalaistuminen merkitsisi myös länsimaisten, todella tehokkaiden armeijoiden syntymistä.
- Mutta turhautuminen, identiteettikato ja niiden synnyttämä laittomuus ja terrorismi eivät tietenkään ole mikään hyvä vaihtoehto sekään. Tämä on yksi niistä asioista, joita pitäisi tutkia todella tarkkaan. Jos nyt siihen nykyiseltä kiihkolta ja kiihkoilulta pystytään.
- Itse toivoisin jotain uutta ja luovempaa ratkaisua. Mutta jos osaisin sen kuvailla, en kirjoittelisi tässä, vaan viettäisin nobel-pileitäni.
>>Länsimaiden on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä integroimaan muslimivähemmistönsä muuhun yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Myös radikaalia teologiaa saarnaavien järjestöjen toiminta tulisi pyrkiä estämään tai ainakin valvomaan. Terrorismin paras ehkäisykeino on pitää huoli siitä, että muslimiyhteisö pysyy maltillisen teologian piirissä ja toimii yhteistyössä lainvalvojien kanssa terroristien toiminnan estämiseksi.>>
- Vähemmistöjen integrointia pidän hyvänä asiana. Jos kerran ollaan länsimaissa, vähemmistöjen on on integroiduttava yhteiskuntaan – ja yhteiskunnan on otettava huomioon se, että senkin on kunnioitettava vähemmistöjään. Mutta ”radikaalia teologiaa” sinänsä en itse pelkää. Pelkään enemmän sitä kasvualustaa, josta radikalisoituminen kasvaa. Tällainen kasvualusta ovat ennen kaikkea slummit, syrjintä, rasismi, kouluttamattomuus – ja niiden synnyttämä näköalattomuus, toivottomuus ja anomia eli normittomuus. Jos ”radikaali teologia” saataisiinkin kuriin, näköalattomuus, toivottomuus ja anomia alkaisivat purkautua toista kautta. Tuskinpa olisi olennaisesti parempi asia, jos ne purkautuisivat natsityyppisinä tai vaikkapa stalinististyyppisinä terrorismiliikkeinä. Vaikka nämä olisivat kuinka sekuläärejä tahansa. Maltillisuus ja yhteistyön ovat mahdollisia oikeastaan vasta keskiluokkaistumisen myötä. Kellä ei ole menetettävää, sillä ei myöskään ole motiivia olla erityisen maltillinen.
>>Muslimimaiden radikalisoitumisen estäminen on huomattavasti vaikeampaa, mutta esim. Turkin EU-jäsenyys veisi pois pohjan EU:n ja islamilaisen maailman vastakkain asettelulta.>>
Varmaankin veisi pohjaa tuolta vastakkain asettelulta. Mutta pelkään sitä, että Turkin liittyminen EUhun saattaa johtaa massiiviseen siirtolaisuuteen, koska elintasokuilu rikkaiden EU-maiden ja Turkin välillä on suuri. Tämä taas saattaisi pahentaa jo olemassaolevaa slummiutumista, syrjintää, rasismia jne. kaikkine seurauksineen, joista olen edellä kirjoittanut. – Toivottavasti olen väärässä tässä pelossani.
Mielenkiintoinen kirjoitus. Kiitos siitä vielä kerran. Herätti ajatuksia.
PS.
Itse luulen myös, että muslimimaissa vallitsee tällä hetkellä eräänlainen ideologinen sisällissota. Esimerkiksi Iranin hallitus luultavasti kaatuu suhteellisen pian sen seurauksena. Saudi-Arabiankaan hallitus ei voine kestää ikuisuuksia, huolimatta Yhdysvaltain ja muidenkin länsimaiden sille antamasta tuesta. Mutta mitä tilalle?
Ongelmana on, että sen enempää edeltävät viestit kuin alkuperäinen kirjoituskaan ei puutu ongelman ytimeen, Koraaniin ja sen sisältöön. Musliimien "sisällissota" pohjautuu nimen omaan koraanitulkintoihin. Ja jos Koraanista ei keskustella, "sisällissota" ei ratkea, ellei fundisosapuoli voita.
Kiitos palautteesta.
"Mutta ”radikaalia teologiaa” sinänsä en itse pelkää. Pelkään enemmän sitä kasvualustaa, josta radikalisoituminen kasvaa."
Juuri terrorin kasvualustana radikaalit ideologiat pelkoa herättävätkin. En lähtisi kieltämään jotain järjestöä vain sen takia että sen ajama ideologia on muihin bähden radikaalia, vaan sen mukaan tähtääkä sen toiminta terrorismiin? Tämän eron tekemisen kannalta valvonta on tärkeää. Oikeanlainen muslimijärjestö voisi tehdä ihmeitä vähemmistön identieetille ja luoda mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön.
"En ole aivan varma, onko länsimaiseen suuntaan kehittäminen niin kovin toivottavaa."
Länsimaistumisella tarkoitin lähinnä demokratisointia ja maan lainsäädännön sekularisointia. Mutta tuokin prosessi tulisi suorittaa hallitusti, suinpäin demokratiaan syöksyminen on harvoin johtanut positiivisiin tuloksiin.
"Mutta pelkään sitä, että Turkin liittyminen EUhun saattaa johtaa massiiviseen siirtolaisuuteen, koska elintasokuilu rikkaiden EU-maiden ja Turkin välillä on suuri."
En usko. Jos saamme turkkilaiset vakuuttuneiksi siitä, että työnhaku Saksasta on turhaa talouden huonon tilan takia. Tällä hetkellä Turkin taloudella menee paremmin kuin Euroopan mahtimailla. Myös jäsenyys vaatimukset voidaan asettaa sellaisiksi, että Turkin työllisyys tilanne ja hyvinvointi palvelut ovat sillä tasolla, ettei turkkilaisia muuttaminen enää kiinnosta.
"Itse toivoisin jotain uutta ja luovempaa ratkaisua."
Ongelma on monimutkainen. Sen pohjalla on Koraanin tapa, jolla Koraania tulkitaan. Islam tarvitsee uudenlaisen tulkintatavan, joka kykenee kilpailemaan ääri-liikkeiden saarnaaman viestin kanssa. Toiseksi islamilaisten valtioiden on kyettävä luomaan hyvinvointia kansalaisilleen sekä kehittää demokratian ylläpitämiseen vaadittavia instituutioita, kuten toimivaa oikeusjärjestelmää. Ja kolmanneksi länsimaiden tulee vaikuttaa positiivisesti alueen kehitykseen, esim. Turkin EU-jäsenyys, Irakin ja Afganistanin todellisen demokratisoinnin läpi vieminen ja Palestiinan tilanteen rauhanomainen ratkaiseminen. Olennaisinta taistelussa radikalismia vastaan on olla antamatta heille ideologisia voittoja, joita he voisivat käyttää terrorin oikeuttamiseen.
Nykyään kun sosdemarit ovat vallassa, uskontoja ei pidetä minään tärkeinä asioina. Poliittiset 'reaaliteetit' ovat ainoat, mitä tarvitsee ottaa huomioon. Ne on nämä tuloerot ja muut sosiaaliset ongelmat. Vallassaolijat puhuvat vakaasti näin, koska uskonnon suhteen he eivät voi tehdä mitään.
On se aika kummaa, jos ei uskota ihmisten mielentilan vaikuttavan mitään heidän käytökseensä.
He heijastelevat omaa ajatusmaailmaansa, koska itse ovat sellaisia. Islamistit ovat kuitenkin aivan erilaisia. Onhan siitä todisteena sekin, että he voivat räjäyttää itsensä ilmaan, jotta saisivat mahdollisimman monta muuta tapettua.
Terroristit ovat saaneet myös rahaa, eikä se ole saanut heitä mitenkään muuttumaan.
Jos huonot sosiaaliset olot ovat synnyttämässä terrorismia, miksi raha ei paranna sitä? Pitäisihän se auttaa myös terroristien kohdalla.
ovat yhteensovittamattomat. Demokratiassa valta saattaa joutua "väärille" ryhmille, ja tämä on vastoin islaamin yhteiskuntafilosofiaa.
Kansanvaltaisen oikeusvaltion perusta on, että valtiovalta kuuluu kansalle. Islaamissa valta kuuluu allllaahille, ja häntä edustavat "oppineet" ja oikeamieliset (vrt. mutawwa).
Oikeusvaltion perustana on myös, että lainsäädäntö on julkista, sitovaa ja ennakolta tiedossa. "Mikä ei ole laki, se ei voi olla rikoskaan". Lait ovat sopimuksia, joita valtiovallan haltijat tekevät joko suoraan tai edistajiensa välityksellä. Islaamilaisessa yhteiskunnassa ihmiset eivät voi sopia siitä, mikä on laki.
Koko ajatus islaamilaisesta kansanvaltaisesta oikeusvaltiosta on siis täysin absurdi, niin kuin Iranin esimerkki on osoittanut.
Yksi tapa edesauttaa uutta vapaampaa ja demokraattisempaa islamin tulkintaa olisi radikaali yhteiskuntakokeilu jossain sopivassa paikassa Euroopan ja Kiinan välissä. Kun valtio ja uskonto erotettaisiin toisistaan vapaat muslimit voisivat näyttää mihin he todella kykenevät ja myydä samalla uutta tulkintaa ja uusia muslimiarvoja diktatuureissa eläville veljilleen ja sisarilleen. Henkistä kapasiteettia tähän löytyisi aivan varmasti.
Lue täältä allekirjoittaneen blogista yksi ehdotus. Se on radikaali ja kärjistetty, mutta toivottavasti se herättäisi uusia, ehkäpä toteuttamiskelpoisia ajatuksia.
http://koti.mbnet.fi/freygeir/vapaavaltio.html
Islaamissa valtiota ja uskontoa ei voi erottaa. Musliimit muodostavat islaamin mukaan yhteisen "umman", yhteisön, joka ei ylipäätään tunnusta "valtio" nimistä kokonaisuutta. Juuri siksi esim. Lähi-idän terroristit eivät tee islaamin mukaan mitään väärää ylittäessään valtionrajoja tarpeen mukaan. Islaam ei tunnusta valtioden rajoja. Ja samasta syystä musliimit pitävät oikeutenaan asettua asumaan minne haluavat - alkuasukkaista välittämättä, hehän muodostavat dhimmin, alistetut - tai "suojellut".
Juuri tuon ristiriidan korjaamiseksi islami tarvitseekin uutta teologiaa, uusia aatteita, jotta islamilaisen maailman vuosisatoja kestänyt rähmällään olo loppuisi.
Muiden islamilaisten valtioiden pitäisi seurata Turkin esimerkkiä. Turkki on mielestäni aika hyvin siirtynyt demokraattisesti hallituksi sekulaariksi kansallisvaltioksi. Maaksi, jossa islam on yksilön usko, ei yhteisön.
Iraninkin järjestelmä voi toimia, jos saa taloutensa järjestykseen. Periaatteessa Iranilla on kansanvaltaiset elimet, joten demokratian siemen on jo kylvetty. Demokrattisten voimien vain pitää voittaa pappien valta. Periaatteessa se on mahdollista.
Siitähän mahdollisessa yhteiskuntakokeilussa on kyse. Eli pakkomaallistetaan muslimit vaikka rangaistuksen uhalla aivan kuten länsimaiden kristityt ovat maallistuneet. Sen jälkeen katsotaan mikä on keskivertomuslimin halu kerätä maallista ja henkistä omaisuutta ja toimia vapaiden länsimaisten arvojen mukaisesti. Toisessa vaakakupissa on sitten fundamentalistisen islamintulkinnan ajama korruptoitunut diktatuuriyhteiskunta ja elo siellä. Luulisin, että vapaaehtoisia kokeilijoita löytyy. Ja Islamille alkaa kehittyä uusi, "länsimaisempi" tulkinta.
kuten olen aiemmin esittänyt - tosin viesti "katosi" - islaamin opillinen jako on juuri jako hevospaimenislaamiin (turkkilaiskansat) ja vuohipaimenislaamiin (Kaukasuksen eteläpuolinen islaam). Nykyinen Turkin valtio ja sen turkkilaisväestö on pitkään ollut vuohipaimenislaamin vaikutuksen alaisena, joten se ei enää aivan puhtaasti muistuta alkuperäistä. Sen sijaan paluun yritys on vahva - sitä hidastaa enää erilaisten fundisklikkien toiminnta. Hyvän kuvan turkkilaiskansojen islaamista saa mm. uiguuriperinteestä tai vaikkapa kasakeilta. Valitettavasti moderni kehitys on näitäkin viemässä vuohipaimenislaamin, yhteisöislaamin, suuntaan, pois yksilöllisestä uskonnonharjoituksesta.
Kiitos mielenkiintoisista kommenteista palautteeseeni!
Jatkan
>>Juuri terrorin kasvualustana radikaalit ideologiat pelkoa herättävätkin. En lähtisi kieltämään jotain järjestöä vain sen takia että sen ajama ideologia on muihin bähden radikaalia, vaan sen mukaan tähtääkä sen toiminta terrorismiin? Tämän eron tekemisen kannalta valvonta on tärkeää. Oikeanlainen muslimijärjestö voisi tehdä ihmeitä vähemmistön identieetille ja luoda mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. >>
Jos ideologia tähtää terrorismiin, se on ilman muuta vaarallinen. Mutta slummit, näköalattomuus, syrjintä ja syrjäytyminen jne. muodostavat kasvualustaa juuri tällaisten ideologioiden leviämiselle. Se on nähty kaikkialla. Tällaiset ideologiat voivat olla uskonnollissävytteisiä tai ei-uskonnollissävytteisiä. Valvonta ja mahdollisten järjestöjen hajottaminen on välttämätöntä silloin, kun tilanne on akuutti. Mutta jos kasvupohjaa on, ne pulpahtavat esille uudessa muodossa. Maltillinen uskonnollinen yhteisö voi vaikuttaa jäsentensä identiteettiä parantavasti, mutta jos huonot olosuhteet säilyvät, uskonnollinen yhteisökin menettää äkkiä vaikutusvaltaansa. Sitä aletaan äkkiä pitää syrjijien ja sortajien apurina – ja identiteettiä aletaan hakea muualta. Näin kävi Yhdysvaltain värillisten slummeissa ja vastaavaa esiintyi myös Pariisin slummeissa.
>>Länsimaistumisella tarkoitin lähinnä demokratisointia ja maan lainsäädännön sekularisointia. Mutta tuokin prosessi tulisi suorittaa hallitusti, suinpäin demokratiaan syöksyminen on harvoin johtanut positiivisiin tuloksiin.>>
Demokratia on mielestäni sinänsä hyvä asia, ei vähiten siksi, että se luo tunnetta omasta vaikutuksesta asioihin ja sen myötä kansalaisidentiteettiä. Pakollahan sitä ei voida johonkin maahan tuoda; se toimii vain, jos siihen uskotaan. Yleensä siihen uskoo eniten kohtuullisen hyvin toimeen tuleva osa yhteiskuntaa. Mutta kuten jo totesin, länsimaistuminen ei ole vain demokratiaa. Se on teollistumista, öljyn kulutuksen lisääntymistä, vahvojen ja tehokkaiden sotalaitosten luomista. Ja näillä asioilla on omat seurauksensa, joista edellisessä viestissä kirjoitin.
>>En usko. Jos saamme turkkilaiset vakuuttuneiksi siitä, että työnhaku Saksasta on turhaa talouden huonon tilan takia. Tällä hetkellä Turkin taloudella menee paremmin kuin Euroopan mahtimailla. Myös jäsenyys vaatimukset voidaan asettaa sellaisiksi, että Turkin työllisyys tilanne ja hyvinvointi palvelut ovat sillä tasolla, ettei turkkilaisia muuttaminen enää kiinnosta.>>
Vaikka Turkin talous onkin nousussa, se on kaukana EUn rikkaiden talousmahtien taloudesta. Saksa, Ranska, Italia ja miksei Ruotsikin ovat yhä hyvin houkuttelevia. Jos jäsenyysvaatimukset asetetaan hyvin tiukoiksi, Turkin liittyminen EUhun viivästyy aika tavalla. Sillä taas on omat seurauksensa, koska silloin turkkilaiset kokevat tulevansa ulossuljetuiksi Euroopasta. Kansallisuusylpeys on siellä aika vahva.
>>Ongelma on monimutkainen. Sen pohjalla on Koraanin tapa, jolla Koraania tulkitaan. Islam tarvitsee uudenlaisen tulkintatavan, joka kykenee kilpailemaan ääri-liikkeiden saarnaaman viestin kanssa. Toiseksi islamilaisten valtioiden on kyettävä luomaan hyvinvointia kansalaisilleen sekä kehittää demokratian ylläpitämiseen vaadittavia instituutioita, kuten toimivaa oikeusjärjestelmää. Ja kolmanneksi länsimaiden tulee vaikuttaa positiivisesti alueen kehitykseen, esim. Turkin EU-jäsenyys, Irakin ja Afganistanin todellisen demokratisoinnin läpi vieminen ja Palestiinan tilanteen rauhanomainen ratkaiseminen. >>
Ongelman pohja on mielestäni hyvin samantapainen kuin yleensäkin niissä ongelmissa, joita on rikkaan pohjoisen/lännen – köyhän etelän/idän sekä hyvinvoivan keski/yläluokan – pahoinvoivan slummin/köyhälistön ristiriidoissa. Islamissa on jo erilaisia tulkintatapoja. Mutta ideologian/uskonnollisen suuntauksen uskottavuus riippuu hyvin olennaisesti siitä, koetaanko sen kykenevän tarjoamaan näköaloja. Jos ei koeta, fanatismille muodossa tai toisessa on kasvualustaa.
Jos muslimimaat kykenevät tarjoamaan hyvinvointia ja ennen kaikkea toivoa paremmasta, silloin demokratialle on kasvualustaa. Palestiinan tilanteenkin rauhanomaisessa ratkaisemisessa tämä on olennaista. Miten länsimaat kykenevät tai haluavat vaikuttaa tällaiseen kehitykseen, jää nähtäväksi. Meillä on myös omia ongelmia.
Sitten eräs seikka: Tällä palstalla tietenkin kysymykset islamista/muslimeista ovat keskeisiä. Mutta ei pidä unohtaa, että myös länsimaissa on tapahtunut tiettyä radikalisoitumista, jolla on oma merkityksensä asiaan. Viime laman jälkeen näyttää moniin maihin syntyneen pysyvä työttömien luokka ja tuloerot ovat kasvaneet. Kaikki tämä on lisännyt turhautuneisuutta, näköalattomuutta, normittomuutta, identiteetin heikentymistä. Oireet tästä ovat jo näkyvissä lisääntyneen rasismin ja vierasvihan muodossa. Ja silloin etsitään ulkoista vihollista – jollaiseksi monet ovat nyt valinneet islamin/muslimit. Se heikentää osaltaan mahdollisuutta siihen vuoropuheluun, jota vaikkapa muslimimaiden/muslimien integroituminen länsimaiden kanssa/länsimaisten yhteiskuntien sisällä edellyttäisi. Se on nähdäkseni meidän lähiongelmamme, joka on ratkaistava. Siinäkin tarvitaan valvontaa – mutta ennen kaikkea olosuhteiden parantumista.
>>Olennaisinta taistelussa radikalismia vastaan on olla antamatta heille ideologisia voittoja, joita he voisivat käyttää terrorin oikeuttamiseen.>>
Kyllä. Sen ohella ja ennen kaikkea pitää myös raivata pois esteet maltillistumiselle.
muslimien asuttama valtio, jossa valtio ja uskonto ovat perustuslalla ja kaikissa laeissa tiukasti erotetut toisistaan. Tämä tapahtui jon 20-luvulla. Malli olin otettu lähinnä Ranskasta. Se on myös NATOn jäsenvaltio. Onko se erityisen vapaa, siitä voidaan olla monta mieltä. Aiemmin siellä on ollut ihan maallisia sotilasdiktatuureja. Nyt tilanne näyttäisi demokration kannalta paremmalta, mutta ongelmana on muun muassa se, että ko. valtion suhde vähemmistökansallisuuksiin on vähinbtäinkin ongelmallinen.
Eli blogin ehdotus on hieman ajastaan jäljessä.
tällä kertaa varsin asiallisessa kirjoituksessasi mainitsematta asia, että luonnonvarojen vähyydestä suhteessa väestöön huolimatta, sotilasdiktatuureilla väkisin maallistuneena pidetty Turkki on muslimimaista yksi parhaiten taloudellisesti menestyneistä, ja myöskin tulonjakonsa oikeudenmukaisemnmin hoitaneista maista. Islamin vaikutus on ennen nykyistä hallitusta kontrolloitu tarvittaessa armeijan toimin pidetty pois hallinnosta koko nyky-Turkin ajan aina Ataturkista asti. Erikoinen sattuma että islamin vaikutuksen vähentäminen ja talouden ja ihmisoikeuksien paraneminen näyttäisi toimivan lähes kaikessa paremmin kuin kaikki menestystekijät omaavalla Iranilla. Sattumoisin juuri siellä islamin on annettu vaikuttaa valtion kehittämisen kaikkiin perustoihin.
Turkissa on tietysti ongelmia kurdien kanssa, mutta verrattuna arabimaihin siellä myös ihmisoikeudet ovat kohtuullisen hyvät. Kurdiongelma tuskin ratkeaa ennenkuin nämä saavat oman valtion.
heikosti
Ei islamin ja valtion erottaminen ole ainoa ja riittävä edellytys blogissakin esitetyn kokeilun menestykselle. Aivan yhtä tärkeää on päästä valtiokoneistossa eroon Lähi-Idän ja Kaukasuksen kulttuurien takapajuisista tavoista ja perinteistä (korruptio, epätasa-arvo, sukulaisten suosinta yms.).
Turkin tapauksessa todellista demokratiaa siellä on ollut vasta aivan viime vuosina. Mutta nykysuunta on ollut todella hyvää ja lupaavaa - tulokset puhuvat puolestaan. Turkkiin ei kuitenkaan voi sijoittaa kaikkia muita vapaudenkaipuisia muslimeja, vaan heitä varten on löydettävä muita ratkaisuja.
että, niin kuin totesin, islaam nimen omaan on ideologia, jota ei voi erottaa politiikasta, "väkisin erottaminen" merkitsisi luopumista Koraanissa julistetusta islaamista.
Ajatus on siis sisäisesti ristiriitainen.
Mutta:
Valitettavasti sananvapauden sankarit ovat poistattaneet vastaukseni tähänkin. Joten keskustelua on vaikea jatkaa.
”Kun aamulla avasin koneen, oli siellä tasan 44 pyyntöä poistaa pari keskustelu viestiketjua - asiattomana, ja niin myös tein, koska olin samaa mieltä. Hassua vähän on se, että pyynnöt koskivat nimenomaan juuri sen kirjoittajan viestejä, joka kaikkein pahimmat valitukset ja vihat täällä on saanut päälleen ystävältämme Jahjilta ja eihän? nimimerkeiltä.”
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000011965247#22000000011965247
Kirjoitin jo Goharille tuosta sinulle jääneestä väärästä kuvasta, mutta kyseessähän olikin vanha tuttu tamperelainen tiedottaminen. Mitenkäs se lainaus jatkuisi tuosta eteenpäin?
>>...mutta kyseessähän olikin vanha tuttu tamperelainen tiedottaminen. Mitenkäs se lainaus jatkuisi tuosta eteenpäin?
"Sinun kohdallasi neuvoisin sinua
a) vihjailemaan, että keskustelukumppanisi on kommunisti
b) vihjailemaan, että keskustelukumppanisi on mielistelijä
c) vihjailemaan, että keskustelukumppanisi suosii kritiikitöntä suhtautumista
d) vihjailemaan, että keskustelukumppanisi haluaa peitellä tosiasioita ja on selkärangaton
e) vihjailemaan että keskustelukumppanisi loisii veronmaksajien varoilla."
ja uutena:
f) Vihjailemaan, että keskustelukumppanisi viestit edustavat "tamperelaista tiedottamista".
kuitenkin vastata kysyttyyn asiaan, eli miten se tarina jatkui tuosta katkaisukohdastasi?
>”Kun aamulla avasin koneen, oli siellä tasan 44 pyyntöä poistaa pari keskustelu viestiketjua - asiattomana, ja niin myös tein, koska olin samaa mieltä. Hassua vähän on se, että pyynnöt koskivat nimenomaan juuri sen kirjoittajan viestejä, joka kaikkein pahimmat valitukset ja vihat täällä on saanut päälleen ystävältämme Jahjilta ja eihän? nimimerkeiltä.”>
>>...miten se tarina jatkui tuosta katkaisukohdastasi?
>”Kun aamulla avasin koneen, oli siellä tasan 44 pyyntöä poistaa pari keskustelu viestiketjua - asiattomana, ja niin myös tein, koska olin samaa mieltä. Hassua vähän on se, että pyynnöt koskivat nimenomaan juuri sen kirjoittajan viestejä, joka kaikkein pahimmat valitukset ja vihat täällä on saanut päälleen ystävältämme Jahjilta ja eihän? nimimerkeiltä.”>
>>>
Jatkui näin:
"Ja siltikin he valittavat,kun menin poistamaan nämä viestit. Tällä kertaa eivät ainakaan voi syyttä puolueellisuudesta. Mistä sitten - ei hajuakaan?
:) Lähinnä hymyilyttää moinen älämölö - tee niin tai näin niin aina se on väärinpäin, ja kun yhdelle kumarrat niin toiselle pyllistät."
Vastasin itse asiassa sinulle toisessa ketjussa, mutta sekin vastaukseni oli poistatettu samoin kuin koko ketju.