Gallupien tulokset riippuvat siitä keneltä kysytään. Jos kysytään Niinistön vaaliseminaariin osallistuvilta yritysjohtajilta, saadaan melko varmasti toisenlainen tulos kuin jos asiaa kysytään SAK:n järjestämässä tilaisuudessa.
Gallupien käyttö on lisääntynyt vaali vaalilta viimeisten parin vuosikymmenen aikana.
Viime aikoina ovat mukaan tulleet tilaajasubjektiiviset gallupit, missä ei ole tarkoitustakaan olla objektiivinen vaan missä nimenomaan on tilaajan kannalta edullinen otos. Esimerkiksi maanviljelijät tai vaikka SAK:n toimihenkilöt.
Kun tällainen gallup julkaistaan, käytetään suuria otsikoita ja niiden alla hyvin niukasti tietoa siitä, miten kysely on oikeastaan tehty.
Tällaisissa tutkimusten julkaisemisessa käytetään yleensä tutkimuksen tehnyttä yritystä auktoriteettina.
Gallup-mainonta on tosiasia.
Hyviä kysymyksiä näinä aikoina on kyselyt itse gallupeista:
1) Uskotko, että gallupeihin haastatellaan oikeasti ihmisiä?
2) ovatko gallupit mielestäsi tieteellisiä?
3) pilaako gallup-firma maineensa, jos se julkaisee vääristeltyjä tuloksia?
4) onko sinulle koskaan soitettu gallup-yrityksestä?
jne...
Gallupien käyttö on lisääntynyt vaali vaalilta viimeisten parin vuosikymmenen aikana.
Viime aikoina ovat mukaan tulleet tilaajasubjektiiviset gallupit, missä ei ole tarkoitustakaan olla objektiivinen vaan missä nimenomaan on tilaajan kannalta edullinen otos. Esimerkiksi maanviljelijät tai vaikka SAK:n toimihenkilöt.
Kun tällainen gallup julkaistaan, käytetään suuria otsikoita ja niiden alla hyvin niukasti tietoa siitä, miten kysely on oikeastaan tehty.
Tällaisissa tutkimusten julkaisemisessa käytetään yleensä tutkimuksen tehnyttä yritystä auktoriteettina.
Gallup-mainonta on tosiasia.
Hyviä kysymyksiä näinä aikoina on kyselyt itse gallupeista:
1) Uskotko, että gallupeihin haastatellaan oikeasti ihmisiä?
2) ovatko gallupit mielestäsi tieteellisiä?
3) pilaako gallup-firma maineensa, jos se julkaisee vääristeltyjä tuloksia?
4) onko sinulle koskaan soitettu gallup-yrityksestä?
jne...
Vastaukset 2
Vanhimmat
1. En usko
2. Ei
3. Ei niillä mitään mainetta ole koskaan ollutkaan
4. Ei
Hyviä kysymyksiä näinä aikoina on kyselyt itse gallupeista:
1) Uskotko, että gallupeihin haastatellaan oikeasti ihmisiä?
--------
Kyllä haastatellaan.
2) ovatko gallupit mielestäsi tieteellisiä?
--------
Otantamenetelmät, haastattelutekniikat ja tulosten käsittelytavat ovat sosiologian tutkimuksista sovellettuja, eli tieteellisiä.
3) pilaako gallup-firma maineensa, jos se julkaisee vääristeltyjä tuloksia?
--------
Tutkimuslaitos ei julkaise koskaan tuloksia, vaan tutkimuksen tilaaja, joka saattaa esittää tulokset haluamassaan muodossa.
4) onko sinulle koskaan soitettu gallup-yrityksestä?
---------
Noin 1-2 kertaa/vuosi.
Galluppien harhaanjohtavuus ei liity niinkään tuloksiin, vaikka tuloksia revitellään prosentin murto-osinen muutoksista välittämättä, että virhemarginaali voi olla jopa 3 %-yksikköä kumpaankin suuntaan, eli kuuden prosentin haarukassa tapahtuneet muutokset eivät "tieteellisesti" merkitse mitään.
Harhaanjohtavuus syntyy siitä, että ne kansalaiset, joilla ei itsellään ole vahvaa vakaumuksellista asennetta jotain ehdokasta kohtaan, lähtevät seurailemaan gallpu-tuloksia ja äänestävät sitä, jonka gallupit näyttävän kasvattavan suosiotaan ja hyvlkäävät sen, jonka suosio näyttää laskevan.
Ennen vaaleja tulemme näkemään suosiolukujen vuoristoradan samaan tapaan kuin viime vaaleissa: Huippusuosittu Uosukainen tuli alas, että romahti ja viidennellä tilalla ollut Halonen voitti vaalin.