Mitä teille ekana tulisi mieleen kun tyttärenne olisi alkanut n.1v sitten alannut käyttäytymään todella erilaisesti.. välinpitämätön,puhumaton,ärtyisä... ja kun poliisit sitten kertoisivat ,pari vuotta sitten tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä jossa tyttärenne on ollut uhrina(n.14v)
ja tekijä on ollut n.45v. Ja että tytär on nyt vakavasti-henkisesti lopussa-masentunut.
Miten suhtaudutte tosissanne, syytättekö itseänne huonosta kasvatuksesta, lapsea järjen puutteesta, vaaditteko kovia korvauksia jne..?
ja tekijä on ollut n.45v. Ja että tytär on nyt vakavasti-henkisesti lopussa-masentunut.
Miten suhtaudutte tosissanne, syytättekö itseänne huonosta kasvatuksesta, lapsea järjen puutteesta, vaaditteko kovia korvauksia jne..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
,varsinkaan tyttö, voi tajuta, millaisia sikoja jotkut miehet voi olla. Toisaalta ei vanhemmatkaan voi ton ikästä muksua 24 h vahtia. Syytän siis sitä raiskarikusipäätä. Toivottavasti se "mies" on jo linnassa elämäntaparikollisten raiskattavana.
mistä sait käsityksen että se 45v olisi mies?
Tietysti omatuntoa kolkuttais, mutta tekijän piikkiin pistetään syyt ja korvaukset
Kuten jo sanottiin, harva 14v edes ymmärtää vielä kaikkia ulkona piileviä vaaroja, en itse ainakaan tajunnutkaan.
Turha on itseensä syyttää jos on toiminut hyvänä vanhempana lapsensa parhaaksi.
Vika on VAIN ja AINOASTAAN siinä kusipäässä joka lasta satutti!
Eihän siitä voi itseänsä syyttää, eikä lapsen järjen juoksua.
Jos tekijä saadaan kiinni, niin turha siltäkään on korvauksia lähteä hakemaan - parempi käydä ampumassa.
Tärkeintä on kuitenkin alkaa parantamaan tyttären henkistä puolta - elämä jatkuu hyväksikäytöstä huolimatta. Ja sitä elämää olisi vielä elettävä kuutisenkymmentä vuotta. Pohjalta ei nousta ihan hetkessä takaisin elämään.
Itsesyytöksestä on vaikea mennä etukäteen mitään sanomaan.
Mutta se on varmaa, että seurauksista piittaamatta ko. rikollinen saisi kärsiä ja rajusti.
Ei mitenkään fiksua, mutta niin se vain menee.
ei kannata itseään syyttää ei vanhemmat voi olla vastuussa kaikesta