Olen suomalainen evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuuluva mies Länsi-Suomen läänistä. Työni vuoksi olen tutustunut eri uskontoihin ja siihen on liittynyt myös tutustumiskäyntejä moskeijan perjantairukouksiin. Mitä useammin olen käynyt, sitä turvallisemapana olen kokenut sen ilmapiirin, mikä siellä on. Sinne on ollut aina helppo mennä. Olen itsekin yllättynyt, kuinka lämmin, välitön ja harmoninen se ilmapiiri on. Ja mikä on myös hienoa: monet kertovat olevansa silti sopeutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen lakeihin, tekevät rehellistä työtä ja kunnioittavat toisia ihmisiä uskontokúnnasta riippumatta.
Islam on tehnyt...
...minuun vaikutuksen
13579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Että olet kokenut jotain positiivista Islamista, en ihmettele että ole kokenut juuri turvallisuuden ilmapiirin, sillä toisista huolehtiminen ja kunnioittaminen - uskonnosta tai kansallisuudesta, riippumatta on yksi tärkeimmistä asioista joita jokaisen muslimin tulisi noudattaa.
Mietin nykyisin hyvin usein sitä, kuinka paljon islamilaisuus on minuun vaikuttanut. Minut on aikoinaan kasvatettu hyvin kristillisen näkemyksen mukaisesti... en ole kuitenkaan kokenut kristillisissä kokoontumisissa samanlaista, vilpitöntä lähimmäisenrakkautta kuin moskeijoissa. Henki on ollut usein kireä, kuiva tai jopa täysin hengetön. Syy siihen, että kokisin oloni paremmaksi moskeijassa, ei ole se, että minua haluttaisiin siellä jotenkin miellyttää. Ei lainkaan. Ihmiset ovat siellä pääsääntöisesti pohjimmiltaan kaikkia kohtaan samanlaisia. Moskeijoissa käydessäni en tuijota ihmisiin ja ulkonaisiin seikkoihin, ihon väriin yms. vaan siihen mikä henki ja ilmapiiri on. Jalkoja ym. en ole pessyt, koska en ole muslimi, mutta sitäkin haluaisin joskus opetella, jos ei-muslimi niin voi tehdä...
Kaikkein "hassuinta" on kuitenkin se, että paras ystäväni on muslmi, tosin hän ei juuri moiskeijoissa käy, toisin kuin minä...
Minun paras sydänystäväni taas puolestaan on kristitty, ihanaa kun ihmiset voivat olla ystäviä vaikkapa uskonnosta riippumatta, meilläkin on tosi mukavaa vertailla aina joskus vaikkapa eri tapoja uskoissamme, ja huomata välillä jotain yhtäläisyyttä ja taas joskus jotain,mitä ei toinen ole tiennytkään ennen.
Kyllä minusta ei-muslimi voi vaikkapa pestä jalkansa, ei sille pitäisi olla mitään estettä.
Ohjeita löydät aika kivasti suomeksikin netistä, shiioilla ja sunneilla vähän on erilaiset rukousrituaalit jne. mutta luultavasti olet käynyt sunnimoskeijassa?
Pääasia on,että jos ihminen itse tuntee tekevänsä jotain oikein ja siitä tulee hyvä olo, eikä se vahingoita ketään, silloin on oikealla tiellä - oli se uskonto mikä tahansa. Yksi ja sama Jumala meillä kaikilla on kuitenkin, vaikka eri nimillä Häntä kutsuisimmekin :)
muslimien ja kristittyjen Jumala ei ole sama Jumala. Koraanin ja raamatun opetus ei ole ollenkaan sama. Raamattu ilmoittaa armahtavan ja rakastavan Jumalan, ei sellaista Jumalaa jonka puolesta hänen opetuslastensa pitäisi taistella. Minun Jumalani, on voimallinen itse huolehtimaan kunniastaan, sitä ei minun tarvitse hänelle taistella. Toisin on islamilaisten jumalan, hänen kunniastaan pitää muslimien taistella, jopa tappaa. Tiedän mitä kirjoitan. Tiedän mitä tapahtuu Egyptissä, Turkissa, Irakisaa, Iranissa, Pakistanissa jne. niille jotka kääntyvät islamilaisuudesta kristityiksi. Minun Jumalani kunnia ei vähene vaikka joku ei halua häneen uskoa, vaan valitsee islamien jumalan.
Jos usko on rakennettu tunteiden varaan se ei kesät koetuksissa, moskeijan ilmapiiri on sielullista tunnelmaa, ei uskoa, joka kestää koetuksissa.
Me uskomme että on yksi Jumala, minä uskon,että Jumala on ihan sama kaikille.
Olen Goharin kanssa täysin samaa mieltä, vaikka olenkin "kristitty". Oikeastaan minun uskoni tärkein peruste on se, että meillä KAIKILLA on sama Jumala. Kannattaa muistaa, että täällä Suomessa on kymmeniä kristillisiä yhdistyksiä, eri herätysliikkeitä, jotka väittävät omissa pikkusieluisissa porukoissaan kaikenlaista, jopa sellaistakin, että joissakin toisissa kristillisissä seurakunnissa on "väärä" Jumala. Eli, uskon näkemykset voivat olla hyvinkin suppeita ja itsekeskeisiä.
Olen onnellinen siitä, että olen löytänyt "elämän tarkoituksen, siis oman elämäni tarkoituksen. Tai, ehkä tarkoituksia on kolme: usko ja luota meidän yhteiseen Jumalaamme, älä ole katkeroidu elämässäsi, ja mieti, mitä voisit tehdä tämän maapallon ja yhteiskuntamme ja ihmisten hyväksi. Onneksi saan tehdä sellaista työtä, jossa voin tätä vakaumustani toteuttaa myös käytännössä...
P.S. Gohar, keskustelisin mielelläni aiheesta myös s-postini kautta.
Kiva juttu, minulle saa laittaa sähköpostia osoitteeseen [email protected].
Meillä tuntuu olevan paljolti samanlainen ajattelutapa,minullakin on kolme peruspilaria henkilökohtaisessa elämässäni joita koitan noudattaa ja ne ovat aika paljon samanlaisia kuin sinulla. Mielenkiintoista!
Kristityillä, juutalaisilla, bonoboilla, hinduilla ja muslimeilla jne?
Jotkut ovat vain erehtyneet uskomaan moniin eri jumaliin tai väärään jumalaan. Kaikilla kuitenkin on yhä sama jumala - uskoi siihen tai ei. Eikös tämä ole juuri sitä islamia?
Sitten vain hämäyksen vuoksi julistetaan, että kaikilla on sama jumala ja vaikutetaan suvaitsevilta.
tosi kiva että olet tutustunut Moskeejaan mutta suosittelen myös että lukisit enemmän uskonnostamme,kirjallisuutta löytyy yllinkyllin ja tokihan voit lukea myös Koraania...olisi mahtavaa jos voisin saada uuden veljen (siis uuden muslimi veljen,insh Allah) Voi hyvin !!
Ja kehoita toki kaveriasi tulemaan kanssasa Moskeejaan....
Aionkin ottaa selvää islamista, mm. kirjallisuuden kautta. Se tieto minkä koulujen uskontokirjat ja media ovat antaneet, ovat pääsääntöisesti suodatettu kristillisen arvomaailman kautta, joten se "tieto" ei ole ollut välttämättä aina objektiivista.
Oma siskoni kääntyi(tai palasi takaisin, niin kuin useimmat muslimit sanovat)islamiin runsas 20 vuotta sitten. Hän on asunut ulkomailla siitä lähtien ja on sisaruksistani kaikkein oikeudenmukaisin. Ehkä jossain vaiheessa keskustelen myös hänen kanssaan aiheesta...
Parhaimmasta ystävästäni vielä, joka on muuten sunni, sanoisin, että kenellekään muulle en ole koskaan ollut niin avoin kuin hänelle. Hän on kertonut myös saman minulle. Näin on, vaikka taustamme, kulttuurimme ja luonteemme ovat hyvin erilaisia.
Suodattimet vain - olkoot kristillisiä, ateistisia tai islaamilaisia - hämärtävät kokonaiskuvaa.
Lue Koraani. Islaam on kokonaisuudessaan siinä, sillä islaamin mukaan Koraani on Jumalan viimeinen ja lopullinen ilmoitus ja sellaisena täydellinen.
Muu "kirjallisuus" on pelkkää suodatinta.
mitä tällä palstalla olen toistaiseksi kohdannut. Noihin toivoisin törmääväni useammin. Siltoja meidän tulee rakentaa yli uskonrajojen, eikä polttaa, tämän säikeen viestit kertovat että se onnistuu myös käytännössä.
Itse olen kauan, kauan sitten kirkosta eronnut, enkä ole mitään tilalle löytänyt. En kuitenkaan tunne olevani erityisemmin hukassa. Sydäntäni aina lämmittää, kun kohtaan jotain hyvää mitä ihminen tekee toiselle yli jonkun rajan. Raja voi olla uskon-, valtakunnan-, puolueen-, muun aatteen-, ammatin-, köyhyyden-, kahden yksilön- jne raja.