Nyt ihmetellään, miksi suomalaiset tytöt ovat masentuneempia kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Syitä etsitään ympäristöstä, jopa 1990-luvun alun lamasta, jolloin nuorimmat masentuneet eivät olleet vielä syntyneetkään. Keskustelussa on unohdettu kokonaan se näkökohta, että syy voi olla ihmisessä itsessään ja hänen geeneissään ja elintavoissaan, kuten ravitsemuksessa ja liikunnassa (siis sen puutteessa). Ravitsemustekijöistä eniten on tutkittu kalarasvojen osuutta. Kuopiolaisten psykiatrien mukaan syy-yhteys on ilmeinen: Mitä vähemmän kalaa, sitä suurempi riski masentua. Kuopiossa psykiatri Tommi Tolmusen väitöskirjassa nousi äsken esille myös masentuneiden foolihapon puute. Uuden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan foolihappoa tarvitaan mm. kalarasvasta tunnetun DHA_rasvahapon tuottamiseen ja vapautamiseen elimistössä. Näin vitamiinit ja rasvahapot näyttävät vuorovaikuttavan.
Melko uutena juttuna on noussut esille diabeteksen ja masennuksen yhteys. Siihen vaikuttavat varmaankin muutkin seikat kuin sosiaaliset ja psykologiset syyt. Oulun yliopistossa professori Markku Timosen johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan masennuksen riski kasvaa sitä mukaa kun insuliini menettää herkkyyttään ja verensokeri alkaa nousta, jopa ennen varsinaisen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Oulun tutkimukseen osallistui 831 naista ja miestä. Tulokset julkaistiin tänä vuonna British Medical Journalissa.
Diabeetikon lieväkin masennus lisää kuolemanvaaraa. Seattlessa seurattiin kolme vuotta 4 154 tyypin 2 diabeetikon terveydentilaa. Heistä 354 oli lievästi ja 497 vakavasti masentuneita. Seurannan kestäessä edellisistä kuoli 14 prosenttia, ja jälkimmäisistä 12 prosenttia, kun ei-masentuneista diabeetikoista kuoli 8 prosenttia.
”Diabeetikkojen masennuksen toteamiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota”, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Wayne J. Katon, Washingtonin yliopistosta. Hän korostaa, että ravitsemuksella ja liikunnalla on tärkeä merkitys sekä diabeteksen että masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimuksen julkaisi uusin Diabetes Care –lehti. Ravitsemuksen merkityksestä mielenterveyteen saa hyvän käsityksen tohtori Tolosen kírjasta Voita masennus luonnollisesti (Karprint 2005).
Melko uutena juttuna on noussut esille diabeteksen ja masennuksen yhteys. Siihen vaikuttavat varmaankin muutkin seikat kuin sosiaaliset ja psykologiset syyt. Oulun yliopistossa professori Markku Timosen johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan masennuksen riski kasvaa sitä mukaa kun insuliini menettää herkkyyttään ja verensokeri alkaa nousta, jopa ennen varsinaisen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Oulun tutkimukseen osallistui 831 naista ja miestä. Tulokset julkaistiin tänä vuonna British Medical Journalissa.
Diabeetikon lieväkin masennus lisää kuolemanvaaraa. Seattlessa seurattiin kolme vuotta 4 154 tyypin 2 diabeetikon terveydentilaa. Heistä 354 oli lievästi ja 497 vakavasti masentuneita. Seurannan kestäessä edellisistä kuoli 14 prosenttia, ja jälkimmäisistä 12 prosenttia, kun ei-masentuneista diabeetikoista kuoli 8 prosenttia.
”Diabeetikkojen masennuksen toteamiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota”, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Wayne J. Katon, Washingtonin yliopistosta. Hän korostaa, että ravitsemuksella ja liikunnalla on tärkeä merkitys sekä diabeteksen että masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimuksen julkaisi uusin Diabetes Care –lehti. Ravitsemuksen merkityksestä mielenterveyteen saa hyvän käsityksen tohtori Tolosen kírjasta Voita masennus luonnollisesti (Karprint 2005).
Vastaukset 2
Vanhimmat
että masennus aiheuttaa dibetesta, mutta lääkkeet. Kaava on yksinkertainen: lääkkeet syö kehosta kaikki arvokkaat ravinteet ja mineraalit. Kehon rauhaset toimivat pääosin mineraaleilla jokaisen rauhasen erikoistuttua tiettyihin mineraaleihin. Siis lääkkeet aiheuttavat diabetesta. Tämä sama kaava pätee myös muihin ihmisen vaivoihin. Lääketiede ei asiaa näe tällä tavalla, koska se on opetettu palvelemaan lääketeollisuuden intressejä. Näin se vaan on.
Suomalaiset syövät paljon kolesterolilääkkeitä. Ne alentavat veren antioksidanttivitamiineja, E-vitamiinia ja beetakaroteenia ja estävät ubikinonin tuotantoa maksassa. Silloin voi tulla voimattomuutta ja mieliala voi painua maahan. Lisäksi lääkkeet nostavat veren insuliinipitoisuutta ja heikentävät insuliiniherkkyyttä. Sokeritasapainon heittelyt voivat aiheuttaa myös masennusta. Muistan kuulleeni, että Kelan asiantuntijalääkäri Timo Klaukka olisi varoittanut turhien kolesterolilääkkeiden lisäävän masennusta. Kolesterolilääkkeiden haitoista voi lukea lisää Kansanterveyslaitoksen lehdestä.
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/pdf/kansanterveys_8_2005.pdf