Asiat tärkeysjärjestykseen
Kirsti K. näkyy Iisakissa kirjoittelevan. ”Voi teitä pikkusieluiset näpertelijät. On aikaa ja kiinnostusta seurata marketin kahvitarjoilussa, ottaako joku ylimääräisen kahvikupposen, tai kenen koira kakkii millekin penkalle. Mutta oikeat ja tärkeät asiat, joiden puolesta kannattaisi nousta barrikadeille jäävät huomaamatta esim. tämä hyvinvointivaltion alasajo. Lapset ja vanhukset unohdetaan”.
Mielestäni pikkusieluisuutta osoittaa tämänkin kirjoittajan mielipide: Terveydenhoitoon ei ole määrärahoja, kaikki rahat menevät urheiluun. Mielestäni kuntoliikunta ja liikkuminen
yleensä on parasta ja ennakoivaa terveydenhoitoa, koulussa tämän huomaa parhaiten, liikuntaa harrastamattomat oppilaat ovat valmista mössöä jolla ei fyysisestä kunnosta ole tietoakaan. Koululaiset joutuvat kulkemaan bussilla, pitäisi korottaa alarajaa jolloin koululaiset tulisivat koulukuljetusten vaikutuspiiriin. Isot yksikkökoot ongelmana, Isommassa koulussa on paremmat mahdollisuudet järjestää mm. erityisopetusta.. Vanhustenhoito on huolestuttavin asia. Monille kotonaan asuvalle vanhukselle oman kodin hankkinen on ollut elämäiän kestävä projekti. Tätä asumismuotoa olisi edelleen tuettava. On puhuttu, että kuntatalouden kiristyessä myös vanhukset olisi edullisempaa hoitaa keskitetysti ”minkkitarhoissa”. Tätä suuntausta meidän tulisi kaikin keinoin vastustaa.
Nyt vanhusiässä oleva sukupolvi on kovalla työllään meidän hyvinvointimme aikaansaanut ja mielestäni tämä työ meidän on palkittava toisin kuin sotaveteraanien työ, joille luvattiin armeliaasti ilmaiset hautapaikat.
Kirsti K:lle: Jokainen meistä hahmottaa maailmaa omasta näkövinkkelistään. Kyllä asumisviihtyvyyteen ja virkistäytymiseen kuuluu myös arvokasvatus ja eettinen kasvatus. Siitä näkökulmasta katsottuna vähäteltäviä eivät ole vähättelemäsi ”pikkuasiat”.
Kirsti K. näkyy Iisakissa kirjoittelevan. ”Voi teitä pikkusieluiset näpertelijät. On aikaa ja kiinnostusta seurata marketin kahvitarjoilussa, ottaako joku ylimääräisen kahvikupposen, tai kenen koira kakkii millekin penkalle. Mutta oikeat ja tärkeät asiat, joiden puolesta kannattaisi nousta barrikadeille jäävät huomaamatta esim. tämä hyvinvointivaltion alasajo. Lapset ja vanhukset unohdetaan”.
Mielestäni pikkusieluisuutta osoittaa tämänkin kirjoittajan mielipide: Terveydenhoitoon ei ole määrärahoja, kaikki rahat menevät urheiluun. Mielestäni kuntoliikunta ja liikkuminen
yleensä on parasta ja ennakoivaa terveydenhoitoa, koulussa tämän huomaa parhaiten, liikuntaa harrastamattomat oppilaat ovat valmista mössöä jolla ei fyysisestä kunnosta ole tietoakaan. Koululaiset joutuvat kulkemaan bussilla, pitäisi korottaa alarajaa jolloin koululaiset tulisivat koulukuljetusten vaikutuspiiriin. Isot yksikkökoot ongelmana, Isommassa koulussa on paremmat mahdollisuudet järjestää mm. erityisopetusta.. Vanhustenhoito on huolestuttavin asia. Monille kotonaan asuvalle vanhukselle oman kodin hankkinen on ollut elämäiän kestävä projekti. Tätä asumismuotoa olisi edelleen tuettava. On puhuttu, että kuntatalouden kiristyessä myös vanhukset olisi edullisempaa hoitaa keskitetysti ”minkkitarhoissa”. Tätä suuntausta meidän tulisi kaikin keinoin vastustaa.
Nyt vanhusiässä oleva sukupolvi on kovalla työllään meidän hyvinvointimme aikaansaanut ja mielestäni tämä työ meidän on palkittava toisin kuin sotaveteraanien työ, joille luvattiin armeliaasti ilmaiset hautapaikat.
Kirsti K:lle: Jokainen meistä hahmottaa maailmaa omasta näkövinkkelistään. Kyllä asumisviihtyvyyteen ja virkistäytymiseen kuuluu myös arvokasvatus ja eettinen kasvatus. Siitä näkökulmasta katsottuna vähäteltäviä eivät ole vähättelemäsi ”pikkuasiat”.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.