Kohta alkaa olla h-hetki ihan vääjäämättä käsillä! Rv 39 menossa, laskettuun aikaan vajaa viikko... Pelottaa ja jännittää ihan kamalasti! Nyt olisivat hyvät neuvot synnytykseen valmistautumisen suhteen tarpeen. Miten tässä ylipäätään voisi valmistautua? Pitäisikö yrittää lepäillä vai touhuilla mahdollisimman paljon? Pitäisikö yrittää syödä "varastoon", vai keventää ruokavaliota? Miten synnytyskipuihin voisi valmistautua, vai voiko mitenkään? Mikä synnytyksessä yllätti, olisiko johonkin asiaan voinut varautua paremmin?
Vaikka loppuraskaus on ollut tosi rankkaa aikaa, niin jotenkin synnytys tuntuu niin hurjalta asialta, ettei haluaisi vielä raskauden loppuvan... Mutta toisaalta, enää ei mene pitkään ennenkuin oma vauveli on sylissä!
Vaikka loppuraskaus on ollut tosi rankkaa aikaa, niin jotenkin synnytys tuntuu niin hurjalta asialta, ettei haluaisi vielä raskauden loppuvan... Mutta toisaalta, enää ei mene pitkään ennenkuin oma vauveli on sylissä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
koska lepo voi olla alussa vähäistä; ulkoile kuitenkin raittiissa ilmassa. Jos vatsasi on kunnossa, älä tee kovin radikaaleja muutoksia ruokavalioon, kuitua voi lisäillä vielä.
että kipulääkitys saattaa hyvinkin pidentää synnytystä. Pelkällä ilokaasulla saattaa päästä nopeammin rääkistä. Stemppiä, selviät kyllä, niin ne on muutkin selvinneet. Itselläni vasta edessä..
Heips.
Olen suunnilleen samassa vaiheessa kanssasi. Päivisin ei oikein tahdo olla mitään tekemistä. Vauvaa varten kaikki on valmiina, siivottukin on ja tehty kuukaudeksi ruokaa pakastimeen. :)
Olo on kerrassaan hyvä, lähes normaali. Töissäkin kävin vielä viime viikkoon ja hyvä niin, täällä kotona meinaa tulla mökkihöperöksi.
Itse olen enemmänkin touhuillut kuin lepäillyt, sillä se tuntuu sopivan minulle paremmin. Kaikenlaista synnytyskirjallisuutta olen myös yrittänyt lueskella.
Ite en paljoankaan valmistautunut synnytykseen, mutta kannattaa ainakin levätä. En valmistautunut kipuihinkaan mitenkään erikoisesti, kun sairaalasta saa sitten apua niihin tarvittaessa.
Tossa joku mainitsi ilokaasusta et sillä loppuun asti, mutta mun kohdalla ilokaasu ei sopinut. Tulin loppujen lopuksi siitä huonovointiseksi ja se ei auttanut kipuihin ollenkaan. Kipu oli kova joten sain siihen helpotusta ja synnytys edistyi silti ihan normaalisti.
Sairaalaan kannattaa ottaa ainakin jotain lukemista mukaan ettei päivisin tule aikapitkäksi.
Esikoista synnyttäessä ainakin opin sen että kaikilla ei todellakaan etene synnytys synnytysvalmennuksen mukaan. Mulla alkoi supparit heti parin minuttin välein, eli ei mitään lepohetkiä tms. vaan kunnon kamalat kipeet supistukset heti. Siinä pari tuntia kärvistelin, aloin oksentaan ja ripuloimaan ja sitten lähdettiinkin sairaalaan jossa meni heti vedet ja sitten siitä muutaman tunnin päästä syntyikin, että nopeeta oli ensisynnyttäjäksi.
harmitti vaan silloin että kärvistelin kotona niin kin kauan, kun valmennuksessa oli sanottu että alussa tulee pitkin väliajoin supistukset, ehtii hengähtään, joten tottakai en ees pitänyt noita oikeina supistuksina. vasta kun tavaraa tuli molemmista päistä ja olo oli tosi huono suostuin lähteen sairaalaan. ja kappas, tosi olikin kyseessä. Olisivat voineen valmennuksessa kertoa että joillakin alkaa heti täysillä synnytys, eikä pikku hiljaa.
Tee ruokaa pakastimeen. Itse en älynnyt kauheasti tehdä, ja sitten syötiin kaupan eineksiä! Pari ensimmäistä viikkoa olin niin väsynyt ja kipeä ja hämmentynyt etten todellakaan halunnut miettiä ruuanlaittoa.