Muutama kysymys.. tässä;
Kölipaino oikaisee purjeveneen.
-mutta kun on nostoköli tai matala esim 2 eväinen köli (sivuilla).
Niin miten oikaisu? - miten veneestä tehdään kaatumaton? -leveyskö ratkaisee?
-kölipainona olen nähnyt lyijyä ja betonia.
Ne on valettu rautakuoreen.
Miten ruostuminen - meneekö suolavesi lyijyn ja teräksen väliin ja lyijyn ja betonin väliin?
Pitääkö ontto teräsvaippa johon lyijy tai betoni valetaan maalata sisältä???
Näyä kyselee tietäviltä jaska....
Kölipaino oikaisee purjeveneen.
-mutta kun on nostoköli tai matala esim 2 eväinen köli (sivuilla).
Niin miten oikaisu? - miten veneestä tehdään kaatumaton? -leveyskö ratkaisee?
-kölipainona olen nähnyt lyijyä ja betonia.
Ne on valettu rautakuoreen.
Miten ruostuminen - meneekö suolavesi lyijyn ja teräksen väliin ja lyijyn ja betonin väliin?
Pitääkö ontto teräsvaippa johon lyijy tai betoni valetaan maalata sisältä???
Näyä kyselee tietäviltä jaska....
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kölin tärkein tehtävä on yhdessä peräsimen kanssa tuottaa hydrodynaaminen vastavoima, purjeista aiheutuvaan sivuttaisvoimaan. Ilman köliä vene pyrkisi kulkemaan tuulen suuntaan, eikä olisi ohjailtavissa.
Purjveneen oikaiseva momentti muodostuu kallistuessa kelluntakeskiän siirtymisestä sivuun keskilinjasta ja kölin oikaisevasta momentista. Ja tietysti miehistön painon aiheuttamasta oikaisevasta voimasta.
Pienillä kallistuksilla kölin oikaisevan voiman merkitys on pieni (suorassa olevalla veneellä 0) ja kasvaa kallistuksen lisääntyessä (suurimmillaan 90 asteessa). Mitä alempana paino on sitä suurempi, on kölin aiheuttama oikaiseva voima (pidempi momenttivarsi)
Kaatumaton vene puolestaan on yhtä helppo tehdä, kun uppoamaton laiva.. kaikki veneet kaatuu. Osa helpommin, osa vaikeammin, mutta kaatuu kuitenkin.
Nostokölejä on sekä painollisia, että painottomia. Painollinen toimii täysin samoin, kuin kiinteäkin. Painoton puolestaan on vain sivuttaisvoiman tuottamista varten (kevytveneet).
Bilge keel(tietääkö joku hyvän suomennoksen), eli kaksieväinen köli on kehitetty vuorovesialueilla ja esim. Englannin kanaalin alueella ne ovat hyvinkin yleisiä. Kaksois köli toimii aivan samalla periaatteella, kun yksittäinenkin. Saavutettavana etuna vene jää köliensä (ja peräsimen skegin) varaan pystyyn pohjaan veden kadotessa alta.
Kölimateriaali valitaan tarkoituksen/kustannuksen mukaan, jos vene on suunniteltu tulemaan toimeen ilman kölipainoa, voi evä olla tehty mistä tahansa esim. puu, lasikuitu, alumiini jne. Painokölissä paino on tietenkin aika oleellinen tekijä, eli sitä parempi, mitä tiheämpää ainetta (muuten kölin tilavuus kasvaa ja aiheuttaa tarpeetonta kulkuvastusta). Betonikölit taitaa olla nykyään aika harvinaisi, rautakuoreen valettua en ole edes nähnyt. Ja lyijykölitkin ovat yleensä ihan paljaita, tai jos ovat pinnotettuja, niin useimmiten lasikuidulla.
Teräsveneissä ,eväköli, järestään teräskoteloon valettu lyijy ja mieluummin ei akkulyijyä.
Lyijyn raudan, betonin tiheydet kg/dm3:
3.5, 7.7 ja 11.5
Vedessä ne "kevenevät", eli niiden suhteellinen tiheys vedessä ovat:
2.5, 6.7 ja 10.5
Eli betoni lähes "kelluu" muiden materialien rinnalla. Siksi betonikölin käyttö ei ole kovin järkevää (se lisää veneen kokonaispainoa mutta vaikuttaa aika vähän oikaisevaan momenttiin).
Mikä pitää veneen pystyssä? (tämä ei ainoastaan koske purjeveneitä, vaan kaikki veneet soutuveneestä rahtialukseen). Vastaus on yksinkertainen: Oikaiseva momentti:
Ajatellaan venettä hetkeksi maissa. Sillä on painoa ja tällä painolla on keskipiste (sellainen piste että jos me kiinnitämme nostokoukun siihen niin vene ei liikahda kun sitä nostetaan siitä. Jos kiinitämme nostokoukun keulaan niin keula nousee, perä jää paikalleen, eli siellä se ei ole. Jos kiinnitämme nosto koukun perään, perä nousee mutta keula jää paikoilleen, eli ei se myöskään siellä ole. Jos kiinnitämme nostokoukun kölin alaosaan vene kupsahtaa ylösalaisin kun sitä yritetään nostaa, eli ei se keskipiste sielläkään ollut. Mutta jossain siellä veneen keskellä tällainen piste löytyy) Jos lisäämme painoa köliin niin veneen painopiste alenee.
Nyt lasketaan vene vesille. Vene syrjäyttää tietyn määrän vettä (saman verran kuin sen oma paino). Ne jotka eivät usko voivat jättää veneen veteen vielä pariksi kuukaudeksi, nostaa veneen pos ja mitata jäässä syntyneen kuopan tilavuutta.
Myös tällä syrjäytetyllä vesimassalla on painopiste. Tämä painopiste on aina korkeammalla kuin veneen painopiste, muuten vene kaatuu (ne jotka eivät usko voi tehdä näin: Menkää istumaan kanoottiin. Se pysyy pystyssä, kaikki hyvin. Siirtäkää kanootin painopistettä ylöspäin, eli nouskaa seisomaan. Kuivattuanne tulkaa takaisin tänne).
Veneen painopiste on aina samassa paikassa, syrjäytetyn vesimassan painopiste siirtyy, esim. kun vene kallistuu painopiste siirtyy samalle puolelle kuin vene kallistuu, mitä kauemmas mitä enemmän vene kallistuu. Tämä vipuvarsi mikä muodostuu näiden kahden painopisteen välillä kutsutaan oikaisevaksi momentiksi ja se on se joka pitää veneen kuin veneen pystyssä.
Sanoin että veneen painopiste pitää olla alempana kuin syrjäytetyn vesimassan painopiste, muuten vene kaatuu. Onko näin?
Ei ole. Ajatellaan vaikka katamaraania (kaksirunkoista). Sen painopiste on paljon korkeampana kun sen syrjäyttämän vesimassan painopiste. Vaikka sillä ei ole mitään kölipainoa se on kuitenkin erittäin jäykkä. Miksi?
Parhaiten tätä ongelmaa ymmärtää jos ajattelee että veneen painopisteessä on voima joka vetää suoraan alaspäin ja syrjäytetyn vesimassan painopisteessä on yhtä suuri voima joka vetää suoraan ylöspäin.
Loput jokainen voi miettiä itse
> Lyijyn raudan, betonin tiheydet kg/dm3:
> 3.5, 7.7 ja 11.5
Lukujen ja aineiden järjestys taitaa olla ristissä, eli tiheydet lienevät kuitenkin:
Lyijy ~ 11,4 kg/dm3
teräs ~ 7,85 kg/dm3 riippunee seoksista aikasten paljon
Betoni ~ 2,5 kg/dm3 ns normaaliraudoitettu, raudan lisäsys lisää tiheyttä aika vauhdilla
Teksti itsessään tuntui olevan ihan ok
t. Mie
Kirjoitit:
"Nyt lasketaan vene vesille. Vene syrjäyttää tietyn määrän vettä (saman verran kuin sen oma paino). Ne jotka eivät usko voivat jättää veneen veteen vielä pariksi kuukaudeksi, nostaa veneen pos ja mitata jäässä syntyneen kuopan tilavuutta"
Tämähän pätee vain siinä tapauksessa että vene kelluu.
lyijy 11,8
"Myös tällä syrjäytetyllä vesimassalla on painopiste. Tämä painopiste on aina korkeammalla kuin veneen painopiste, muuten vene kaatuu" vesimassan, eli uppoumatilavuuden painopiste on hyvin harvoin korkeammalla, kun veneen painopiste.
Nykyaikaisen purjeveneen painopiste on tyypillisesti vesilinjassa (jolloin uppoumatilavuuden painopiste on väkisinkin alempana), moottoriveneillä tyypillisesti reilusti vesilinjan yläpuolella.
Mitä tarkoitat suhteellisella tiheydellä?
Kanoottiesimerkki vähän huono. Kaatuminen ei johdu siitä, että nouset seisomaan, vaan huolimattomuudestasi, koska annat painopisteesi siirtyä liikaa pois painopisteakselilta (=vedenpintaa vastaan kohtisuora kajakin painopisteen kautta kulkeva kuviteltu viiva).
Veneen painopisteen ja liikkuvan vesimassan muodostama vipuvarsiasia oli mielenkiintoinen, voisitko hiukan selventää?
Jatka vaan pohdintasi loppuun asti mielenkiintoista seurata, mihin päädyt.
Harmi että uusiin Open60:siis ei enää saa tehdä volframiköliä (tungesten). Mikä "open" se enään on kun ruvetaan kustannuksia rajoittamaan?
Ja uraanikin kiellettiin jo kaun sitten...
DU olisi aika ihanteellinen kölipainomateriaali
Kiikkerän veneenrungon voi stabiloida ylimääräisellä sivurungolla (ama), joka kiinnittyy päärunkoon parilla poikittaispalkilla (aka). Rakennetta on käytetty iät ajat mm. polynesialaisissa purjekanooteissa ja myös melottavissa kanooteissa. Sivuvakainkanootit eli proat jakautuu kahteen luokkaan, luoviviin ja "shunttaaviin". Luovivassa viedään keula tuulensilmän yli normaaliin tapaan mutta "shuntissa" vaihdetaan vesi ja ilmafoilit päinvastaiseen asentoon proan ollessa kyljittäin tuuleen. Googlettamalla lisäinfoa.