jaksaisko joku vastata?

mikähän mulla on? oon 19v. tyttö ja asun yksin. siis oon sairastanu anoreksiaa reilun vuoden ja nyt ainakin kovasti yritän uskotella itselleni,että paranemassa ollaan (eli luultavasti huijaan itseäni).tänään kuitenkin lenkillä ollessani rupesi itkettämään ihan kauheasti.ei ollu eka kerta, mut noin ei oo käyny pitkään aikaan. inhottavinta on, etten osaa sanoa syytä tähän, tuntuu vaan niin pahalta ja millään ei ole mitään väliä. ajatukset on ihan sekasin enkä tiiä miks kirjotin, en mä tästä parane..auttaiskohan, jos hengais vaan kavereitten kaa eikä jäis hetkekskään yksin? mut se ei oo mahollista, koska ne pakottas mut syömään ja taas iskis ahdistus..
4388
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Anoreksia on vakava sairaus ja koska itse olet tajunnut ,että sairastat sitä hakeudu heti hoitoon.Ensiksi menet terkkariin ja sieltä neuvotaan eteenpäin.
Tyttäreni sairastui samaan tautiin ja olisi jo kuollut ellei epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen olisi joutunut sairaalaan.Sieltä hänet ohjattiin oikeisiin hoitoihin ja nyt vihdoin näyttää,että hän selviää.Vielä on pitkä matka,mutta pienin askelin eteenpäin.
Kerroit ,että itkit hillittömästi ja sekin kuului tyttäreni käytökseen.
Puhu omaisille ja ystäville,älä jää yksin.
Äitinä tunnen suurta huolta sinusta,mutta uskon ja toivon ,että elämä voittaa ja ilo palaa elämääsi.

Äänestä

Sinulla on vain vääristyneet kauneusihanteet. En ihmettele, että aliravitussa tilanteessa vointi tuntuu henkisestikkin kurjemmalta. Toivottavasti pääset pikaisesti eroon syöntihäiriöstä ja pystyt taas pistelemään ruokaa hyvillä mielin.

Äänestä
  • mielipiteeseen. Hae keskusteluhoitoa ja tukea itsellesi. Musta anoreksia ei ole vain vääristynyt kauneusihanne, vaan kysymys on paljon monimutkaisemmasta asiasta.

    Äänestä

en jaksa vastata

Äänestä

Kommentoi aloitusta


minä vaan kirjoitti:

mikähän mulla on? oon 19v. tyttö ja asun yksin. siis oon sairastanu anoreksiaa reilun vuoden ja nyt ainakin kovasti yritän uskotella itselleni,että paranemassa ollaan (eli luultavasti huijaan itseäni).tänään kuitenkin lenkillä ollessani rupesi itkettämään ihan kauheasti.ei ollu eka kerta, mut noin ei oo käyny pitkään aikaan. inhottavinta on, etten osaa sanoa syytä tähän, tuntuu vaan niin pahalta ja millään ei ole mitään väliä. ajatukset on ihan sekasin enkä tiiä miks kirjotin, en mä tästä parane..auttaiskohan, jos hengais vaan kavereitten kaa eikä jäis hetkekskään yksin? mut se ei oo mahollista, koska ne pakottas mut syömään ja taas iskis ahdistus..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu